C
Camilla H.
Vieras
Meillä on mieheni kanssa raskas vuosi takana. Oikeastaan meillä on mennyt huonosti jo jonkun aikaan.
Tappelemme jatkuvasti, emme ole enää edes samassa huoneessa samaan aikaan tai jos ollaan, niin mies lähtee pois.
Emme keskustele mistään ja lastenhoitokin on jäänyt minun harteilleni.
Mieheni vittuilee usein ja on muutenkin todella ilkeä ja välinpitämätön. Samassa sängyssä nukutaan, mutta niin, että molemmat nukkuvat toisella puolella laitaa ja selkä käännetty toiselle.
Lasta koskevissa asioissa minä saan itse päättää, että mitä tehdään ja milloin. Kesälomallakin minä olin lasten kanssa ja mies vaan oli.
Mieheni ei halaa tai mitään muutakaan.
Viimeiset 2 vuotta olen sairastellut todella paljon, osa johtuu stressistä.
Mieheni on jopa sanonnut, että ei ole tehnyt mitään tämän suhteen eteen. Sitä ennen olin yrittänyt saada tämän suhteen toimimaan ihan turhaan. Luovutin, miksi edes yrittäisin jos miehenikään ei yritä?
Olen jopa miettinyt, että mieheni pettäisi minua. Yhteen aikaan räpläsi kovasti puhelintaan, tosin nyt se on jäänyt.
Mieheni ihan avoimesti katselee naisten perään vaikka minä olen mukana. Huomautin asiasta ja vastauksena oli, että pitää vissiin kulkea laput silmillä. Yhteen aikaan hän halusi jollain tapaa nolata minut esim. kaupassa yms. Se touhu loppui heti, kun annoin samalla mitalla takaisin.
Minua ahdistaa tämä tilanne. Mitä tekisitte?
Kaipaan ihan asiallisia kommentteja ja ehkä jonkinlaista ymmärrystä. En ole koskaan kenellekään tästä asiasta puhunut.
Kiitos, että jaksoitte lukea.
Tappelemme jatkuvasti, emme ole enää edes samassa huoneessa samaan aikaan tai jos ollaan, niin mies lähtee pois.
Emme keskustele mistään ja lastenhoitokin on jäänyt minun harteilleni.
Mieheni vittuilee usein ja on muutenkin todella ilkeä ja välinpitämätön. Samassa sängyssä nukutaan, mutta niin, että molemmat nukkuvat toisella puolella laitaa ja selkä käännetty toiselle.
Lasta koskevissa asioissa minä saan itse päättää, että mitä tehdään ja milloin. Kesälomallakin minä olin lasten kanssa ja mies vaan oli.
Mieheni ei halaa tai mitään muutakaan.
Viimeiset 2 vuotta olen sairastellut todella paljon, osa johtuu stressistä.
Mieheni on jopa sanonnut, että ei ole tehnyt mitään tämän suhteen eteen. Sitä ennen olin yrittänyt saada tämän suhteen toimimaan ihan turhaan. Luovutin, miksi edes yrittäisin jos miehenikään ei yritä?
Olen jopa miettinyt, että mieheni pettäisi minua. Yhteen aikaan räpläsi kovasti puhelintaan, tosin nyt se on jäänyt.
Mieheni ihan avoimesti katselee naisten perään vaikka minä olen mukana. Huomautin asiasta ja vastauksena oli, että pitää vissiin kulkea laput silmillä. Yhteen aikaan hän halusi jollain tapaa nolata minut esim. kaupassa yms. Se touhu loppui heti, kun annoin samalla mitalla takaisin.
Minua ahdistaa tämä tilanne. Mitä tekisitte?
Kaipaan ihan asiallisia kommentteja ja ehkä jonkinlaista ymmärrystä. En ole koskaan kenellekään tästä asiasta puhunut.
Kiitos, että jaksoitte lukea.
