Harmittaa pojan puolesta!!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja löllykkä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

löllykkä

Jäsen
28.06.2005
585
0
16
Pojalla oli tänään halloween bileet. (on 11v) Kesto 18-21. Poika tuli jo 19,30 kotiin... Harmitti oli yhtäkkiä ääni kadonnu ja ruvennu yskiin kamalasti limaa ulos.. Oli terve kun lähti. Mitään vikaa ei ollu. Suoraan sanottuna vituttaa pojan puolesta ku oli odottanu bileitä kauan. Ja huomen olisi ollut jäkis peli muttei pääse ku yskii ja ei ääni kulje ollenkaan.
 
No miten oot toiminu???
Ei peliin ainaska huomenna, paljon kuumaa juotavaa, c-vitamiinia ja valkosipulia. Minkäikänen poika?? Sovitte et järjestätte joskus toiste omat naamiaiskekkerit...
 
Mitä neuvoja?

Elätkö vain lastesi kautta? Jotkut sairastavat syöpää ja joitakin ei kutsuta tuollaisiin bileisiin. Ehti olla puolet ajasta, 1½ tuntia. Taitaa olla äidin lellivauva, mitä suremista ja harmittelemista tuossa on. Hyvin ehti juhlia.
 
Varmasti harmittaa pojan puolesta :( Varmaan ei poikaa mitkään lohduttelut auta, mutta jos vaikka huomenna vuokraisitte jonkin kivan elokuvan, jos poika kerta kipeä niin hyvä varmaan keksiä jotain mukavaa kotitekemistä, pettymyskin unohtuisi paremmin.
 
Huh! miten ottaa häviöt iso poika, jos äidin maailma kaatuu, kun juhla keskeytyy... ihmeellistä touhua.
kai nyt tuon ikäisen nuoren miehen luulisi jo kestävän pettymykset. vaio eikö äiti kestä.
curling curling varmasti hellanteltulta pyyhitään vielä takamus kakan jälkeen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja täh:
Huh! miten ottaa häviöt iso poika, jos äidin maailma kaatuu, kun juhla keskeytyy... ihmeellistä touhua.
kai nyt tuon ikäisen nuoren miehen luulisi jo kestävän pettymykset. vaio eikö äiti kestä.
curling curling varmasti hellanteltulta pyyhitään vielä takamus kakan jälkeen.


Täh??? Ootko varmasti aikuinen??? Ei kai se nyt helvetti mitään curlingia ole jos pettyy pojan puolesta. Mullakin on tippa linsissä kun pojalle sanotaan pihalla pahasti, mut poika tuppaa kestää ne paremmin kuin äiti.
Nykyään sekotetaan puurot ja vellit, kun ei mistään löydetä sitä kultasta keskitietä!!!!

 
Alkuperäinen kirjoittaja täh:
Mitä neuvoja?

Elätkö vain lastesi kautta? Jotkut sairastavat syöpää ja joitakin ei kutsuta tuollaisiin bileisiin. Ehti olla puolet ajasta, 1½ tuntia. Taitaa olla äidin lellivauva, mitä suremista ja harmittelemista tuossa on. Hyvin ehti juhlia.



Jaa taas näitä.... Ensin ajattelin etten vastaa..Mutta sitten kiehahti sun juttus! Joo tosiaan jotkut sairastavat syöpää yms muutakin. MUTTA mä en elä lasteni kautta mutta jos heillä paha olla niin myös äidillä on!!!!

 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Varmasti harmittaa pojan puolesta :( Varmaan ei poikaa mitkään lohduttelut auta, mutta jos vaikka huomenna vuokraisitte jonkin kivan elokuvan, jos poika kerta kipeä niin hyvä varmaan keksiä jotain mukavaa kotitekemistä, pettymyskin unohtuisi paremmin.



Ite mietin samaa kun poika tuli kotiin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja täh:
Huh! miten ottaa häviöt iso poika, jos äidin maailma kaatuu, kun juhla keskeytyy... ihmeellistä touhua.
kai nyt tuon ikäisen nuoren miehen luulisi jo kestävän pettymykset. vaio eikö äiti kestä.
curling curling varmasti hellanteltulta pyyhitään vielä takamus kakan jälkeen.




Äidin maailma ei kaatunu! Ja poika kyllä kestää häviöt yms!!! MUTTA miltä itsestäsi tuntuis jos kauan odottamasi asia tai joku muu menisi päin pitkää......????? Tosin oletan että olet AIKUINEN!!! Ja toki itunnen pettymystä pojan puolesta!
 
Alkuperäinen kirjoittaja löllykkä:
Alkuperäinen kirjoittaja täh:
Mitä neuvoja?

Elätkö vain lastesi kautta? Jotkut sairastavat syöpää ja joitakin ei kutsuta tuollaisiin bileisiin. Ehti olla puolet ajasta, 1½ tuntia. Taitaa olla äidin lellivauva, mitä suremista ja harmittelemista tuossa on. Hyvin ehti juhlia.



Jaa taas näitä.... Ensin ajattelin etten vastaa..Mutta sitten kiehahti sun juttus! Joo tosiaan jotkut sairastavat syöpää yms muutakin. MUTTA mä en elä lasteni kautta mutta jos heillä paha olla niin myös äidillä on!!!!

Sama juttu mulla ja mielestäni tuo osoittaa vaan sen, että rakastaa lastaan ja kärsii kun lapsella on pahamieli. Toki pettymykset on osa elämää, mutta eipä kai sitä kukaan normi vanhempi iloitse kun lapsi pettyy.

Pojalle paranemista :hug:
 
onhan tuo nyt aika pientä... se on ns. kasvun paikka, ettei aina saa kaikkea, mitä haluaa tai että asiat ei aina mene niinkuin itse haluaisi. ei siltikään, vaikka äitikin tekisi kaikkensa tietä tasoittaakseen pojan elämän taipaleella.
Enemmän murehtimista olisi, jos poikasi olisi sattunut kuulumaan siihen joukkoon, jotka ei esim. koskaan saa kutsuakaan tuollaisiin bileisiin..mutta mukavaa, että elämässänne on ollut niin vähän vaikeuksia, että tuollainenkin jaksaa kuohuttaa mieltä, samanlaista elämää toivoisi kaikille muillekon.
 
Alkuperäinen kirjoittaja hei:
onhan tuo nyt aika pientä... se on ns. kasvun paikka, ettei aina saa kaikkea, mitä haluaa tai että asiat ei aina mene niinkuin itse haluaisi. ei siltikään, vaikka äitikin tekisi kaikkensa tietä tasoittaakseen pojan elämän taipaleella.
Enemmän murehtimista olisi, jos poikasi olisi sattunut kuulumaan siihen joukkoon, jotka ei esim. koskaan saa kutsuakaan tuollaisiin bileisiin..mutta mukavaa, että elämässänne on ollut niin vähän vaikeuksia, että tuollainenkin jaksaa kuohuttaa mieltä, samanlaista elämää toivoisi kaikille muillekon.




Meillä ei poika kuulu siihen ns. "in"porukkaan ja on tosiaan siltä väliltä. Ja ei tod saa kaikkea mitä haluaa. Mutta äitiin aina sattuu jos lapsiin sattuu. Eli he joilla ei vielä lapsia niin joskus jos heitä siunaantuu niin silloin myös itse tiedätte/tajuatte miltä nyt äidistä tuntuu. Ja myös "ei sellaiselta pojalta joka ei kuuluu ns in porukkaan..."
 
Alkuperäinen kirjoittaja löllykkä:
Alkuperäinen kirjoittaja hei:
onhan tuo nyt aika pientä... se on ns. kasvun paikka, ettei aina saa kaikkea, mitä haluaa tai että asiat ei aina mene niinkuin itse haluaisi. ei siltikään, vaikka äitikin tekisi kaikkensa tietä tasoittaakseen pojan elämän taipaleella.
Enemmän murehtimista olisi, jos poikasi olisi sattunut kuulumaan siihen joukkoon, jotka ei esim. koskaan saa kutsuakaan tuollaisiin bileisiin..mutta mukavaa, että elämässänne on ollut niin vähän vaikeuksia, että tuollainenkin jaksaa kuohuttaa mieltä, samanlaista elämää toivoisi kaikille muillekon.




Meillä ei poika kuulu siihen ns. "in"porukkaan ja on tosiaan siltä väliltä. Ja ei tod saa kaikkea mitä haluaa. Mutta äitiin aina sattuu jos lapsiin sattuu. Eli he joilla ei vielä lapsia niin joskus jos heitä siunaantuu niin silloin myös itse tiedätte/tajuatte miltä nyt äidistä tuntuu. Ja myös "ei sellaiselta pojalta joka ei kuuluu ns in porukkaan..."

on sattunut monenlaista, tuollaista juhlaa ei koskaan ole ollut eikä suurimmalla osaalla suomalaislapsista taida edes olla. Jotenkin on niin vähäpätöinen asia.
 
Alkuperäinen kirjoittaja höpöhöpö:
Alkuperäinen kirjoittaja löllykkä:
Alkuperäinen kirjoittaja hei:
onhan tuo nyt aika pientä... se on ns. kasvun paikka, ettei aina saa kaikkea, mitä haluaa tai että asiat ei aina mene niinkuin itse haluaisi. ei siltikään, vaikka äitikin tekisi kaikkensa tietä tasoittaakseen pojan elämän taipaleella.
Enemmän murehtimista olisi, jos poikasi olisi sattunut kuulumaan siihen joukkoon, jotka ei esim. koskaan saa kutsuakaan tuollaisiin bileisiin..mutta mukavaa, että elämässänne on ollut niin vähän vaikeuksia, että tuollainenkin jaksaa kuohuttaa mieltä, samanlaista elämää toivoisi kaikille muillekon.




Meillä ei poika kuulu siihen ns. "in"porukkaan ja on tosiaan siltä väliltä. Ja ei tod saa kaikkea mitä haluaa. Mutta äitiin aina sattuu jos lapsiin sattuu. Eli he joilla ei vielä lapsia niin joskus jos heitä siunaantuu niin silloin myös itse tiedätte/tajuatte miltä nyt äidistä tuntuu. Ja myös "ei sellaiselta pojalta joka ei kuuluu ns in porukkaan..."

on sattunut monenlaista, tuollaista juhlaa ei koskaan ole ollut eikä suurimmalla osaalla suomalaislapsista taida edes olla. Jotenkin on niin vähäpätöinen asia.

:D Juu ei mitenkään läpinäkyvää rovosointia. Ei yhtään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Valaja:
Alkuperäinen kirjoittaja höpöhöpö:
Alkuperäinen kirjoittaja löllykkä:
Alkuperäinen kirjoittaja hei:
onhan tuo nyt aika pientä... se on ns. kasvun paikka, ettei aina saa kaikkea, mitä haluaa tai että asiat ei aina mene niinkuin itse haluaisi. ei siltikään, vaikka äitikin tekisi kaikkensa tietä tasoittaakseen pojan elämän taipaleella.
Enemmän murehtimista olisi, jos poikasi olisi sattunut kuulumaan siihen joukkoon, jotka ei esim. koskaan saa kutsuakaan tuollaisiin bileisiin..mutta mukavaa, että elämässänne on ollut niin vähän vaikeuksia, että tuollainenkin jaksaa kuohuttaa mieltä, samanlaista elämää toivoisi kaikille muillekon.




Meillä ei poika kuulu siihen ns. "in"porukkaan ja on tosiaan siltä väliltä. Ja ei tod saa kaikkea mitä haluaa. Mutta äitiin aina sattuu jos lapsiin sattuu. Eli he joilla ei vielä lapsia niin joskus jos heitä siunaantuu niin silloin myös itse tiedätte/tajuatte miltä nyt äidistä tuntuu. Ja myös "ei sellaiselta pojalta joka ei kuuluu ns in porukkaan..."

on sattunut monenlaista, tuollaista juhlaa ei koskaan ole ollut eikä suurimmalla osaalla suomalaislapsista taida edes olla. Jotenkin on niin vähäpätöinen asia.

:D Juu ei mitenkään läpinäkyvää rovosointia. Ei yhtään.

taitaa olla vähän hemmoteltu ainokainen. ei muuten kyllä ymmärrä.
 

Yhteistyössä