Harrastusrumba

[Maija]

Pakko kirjoittaa Elleihin ja kysellä mielipiteitä seuraavaan...

Tämän päivän Turun Sanomien liitteessä kerrottiin alle vuoden ikäisestä pojasta, joka äitinsä kanssa ravaa joka päivä harrastuksissa; on äitikahvilaa, vauvaelokuvaa, ravintolaa, vauvauintia, muskaria... Jokaiselle päivälle viikonloppuja myöden on oma ohjelmansa.

Itselläni on 11-kuukautinen poika, jonka kanssa käyn kerran viikossa vauvamuskarissa. Toki käymme myös kaupungilla yhdessä, jossa yhteydessä käymme myös ulkona syömässä ja toisinaan käymme kylässä ja meillä käy vieraita, joten uskon, että lapseni tottuu muihin ihmisiin ja toisaalta itselleni ei ole vaikea lähteä lapseni kanssa ihmisten ilmoille (jutussa painotettiin sitä, että lapsen kanssa on helppo lähteä mihin vain, kun siihen opettelee). Mutta meillä ei ole joka päivälle omaa ""pakollista"" menoa, vaan voimme myös tehdä jotakin jos huvittaa tai olla vain kotona, jos ei haluta minnekään lähteä.

Tuntui hassulta lukea kyseistä juttua. Itse taas työelämään palattuani saan aivan riittävästi elää pakkotahtista elämää, johon valitettavasti poikanikin joutuu mukaan (aamulla kiire hoitoon ym...). Minusta äitiysloma on aivan ihana ja lähes ainutkertainen ajanjakso elämässä, kun voi elää ilman jatkuvaa pakkotahtisuutta ja toisaalta uskon vakaasti, että lapsikin nauttii rauhallisesta elosta ja ehtii ""oravanpyörään"", vaikka ei ihan kaksiviikkoisena vielä alkaisikaan juosta harrastuksissa mukana.

Olisi kiva kuulla muiden pikkulasten äitien ajatuksia asiasta.

 

[Common]

Olen ihan samoilla linjoilla kanssasi. Mäkin nautin äitiyslomasta täysin rinnoin kun sai kerrankin elää ilman aikatauluja, kalenteria ja suorittamista. Ainutlaatuinen tilaisuus. Töissä saa ihan tarpeeksi täyttää kalenteria, kytätä kelloa ja olla koko ajan menossa.

Musta on tärkeää, että saisin lapsellenikin välitettyä arjensietokyvyn, rauhallisuuden ja tasapainon. Sellaisen, että pystyy olemaan itsekseenkin ilman jatkuvaa levotonta hulabaloota. Totta kai voi harrastaa, mutta jos joka päivä on jotain ohjelmaa pienelle, voi se tehdä levottomaksi.

Kultainen keskitie on varmaan tässäkin hyvä. Sopivasti sosiaalisia suhteita ja harrastuksia, mutta myös lepoa ja aikaa, jolloin ei tehdä mitään kummallista. Opitaan elämään tavallista arkea ja löytämään pikkuiloja sieltäkin.