Hedelmätön mies kumppanuusvanhemmaksi?

Olen 40v nainen, lapseton hetero, sinkku. Biologisia lapsia en voi saada, mutta lahja-alkio on yhä vaihtoehtona. Olen tässä pohtinut kumppanuusvanhemmuutta.
Minä synnyttäisin, molemmat olisimme vanhempia lapselle, vaikka ei biologisia, eikä oltais perhe?
Olen täysin kykenevä huolehtimaan lapsesta fyysisesti, henkisesti ja taloudellisesti yksinkin, mutta ihannetilanne olisi, että lapsella olisi myös isä.
Onko hullua etsiä sellainen mies, joka ei voi biologisia lapsia saada, mutta haluaa lapsia silti?

 

Mietin, miten tekisin sinun sijassasi. En ehkä luottaisi siihen, että löydän ihmisen, johon voisin luottaa niin paljon, että hyväksyisin lapselleni isäksi. Tuohan tarkoittaisi, että hänellä olisi lapseen samat oikeudet kuin biologisella isällä, totta kai myös velvollisuudet - ja siinä se ongelma olisikin.

Pysyisikö hän sitoumuksissaan elämän edetessä?? Pystyisinkö antamaan hänelle ne oikeudet ja velvollisuudet?? Mitä, jos toinen meistä rakastuu ja sitoutuu johonkuhun toiseen, mahtuisiko siihen kuvioon sitten se toinen mies tai nainen? Ymmärtäisikö kumppani?

Toisaalta, lapsen kannalta olisi tietysti hyvä, että jos elämä päättyykin tai tulee sairaus toiselle meistä, on olemassa se toinen vanhempi. Tietysti sillä edellytyksellä, että hän on pysynyt lapsen elämässä aidosti. Jotta isä tuntuu isältä, hänen pitää olla sitä oikeasti, eikä vain nimi paperilla.

Joka tapauksessa, kuvio vaatii osapuolilta paljon kypsyyttä ja vastuun kantokykyä. Niinhän se on kyllä aina, kun vanhemmaksi ryhtyy, oli se sitten millä "kaavalla" tahansa hoidettu. Ehkä se on sinun mallillasi perusteellisemmin harkittua, kuin tavan sattuman sanellessa.

Olet ilmeisesti käynyt mielessäsi läpi kaikki vaihtoehdot lapsen hankkimiseksi, koska olet päätynyt näihin mietteisiin. Ikäsi alkaa olla jo sellainen, että asia pitää ratkaista pian.