Helmivauvat 2010

Käyn ilmoittautumassa ja lukaisin kuulumiset :}
Nostaa kuumetta ja joku on tukkinut mun röörit limalla. Limatulppaa puskee nyt vissiin hieman väärästä päästä....

Ohdis & Voitto 39+2

 

Voe perhana, että on Ohdiksellekin flunssa iskenyt. Eipä oo hääviä, ei. Lähetän paranemisaaltoja!

Mä olen ihan ihmeissäni, sillä vauva on vedellyt sikeitä koko päivän. Ööööö. Herää kyllä välillä syömään, mut sammuu sit taas uusiksi. Yleensä tyyppi killittelee hereillä ja saa mut ihan pulaan, kun pohdin, mitä hänen kanssaan nyt sitten tekisi. Kun on jutellut, leperrellyt, osoittanut hellyyttä ja esitellyt kaikki mahdolliset paikat kämpässä ja tyttö on toista tuntia hereillä, alkaa luovuus loppua. Ja sit tunnen syyllisyttä, jos pidän tyttöä vaan sylissä ja killitän telkkaria. Tai mikä pahempaa, laitan hänet viereen sohvalle ja tuijotan töllöä. Onko muilla vastaavaa vai oonko mä vaan joku syyllisyysherkkä neurootikko?

Sitten osastolle "liikaa infoa, älä pliis kerro enempää". Meillä oli tänään ekan kerran synnytyksen jälkeen actionia. Mua pelotti vähän etukäteen, jo pelkästään sen takia, että tissit alkavat suihkuta kesken kaiken tai että toi sektiohaava on jotenkin NIIN kammottava miehen mielestä, että oksat pois. Mut ei mitään tuommoista onneks tapahtunutkaan Nyt pohdiskelen, mitä ehkäisyä tässä alkaisi käyttää jatkossa. Kortsut kun on ihan pyllystä. Me ajateltiin (tai mies lähinnä ajatteli) ennen vauvan syntymää, että miksi ehkäistä ollenkaan, kun esikoistakin yritettiin se 8 kk. Mutta nyt on kyllä molemmat saatu järkeä päähän, että ihan heti en kyllä todellakaan tahdo raskaaksi. Ei musta ois tähän, jos pieniä yövalvottajia olisikin kaksi. Haluaisin kyllä toisen muksun pienellä ikäerolla, mutta en nyt sentään mitenkään järjettömän pienellä. Jos vaikka tossa joskus syksyllä alkaisi pohtia, jätettäiskö ehkäisy pois. Tai no, katsokaamme sitä sitten. Haluaako joku muu avautua vai jäikö tää tämmöiseksi meikäläisen terapiaistunnoksi? ;D

Salama83 ja tuhiseva nyytti 3 vko 2 pv

 

Moi!

Haidiina siellä taitaa nyt olla jo nyytti sylissä! *onnea*

Todella pikaista paranemista Ohdikselle, toivottavasti et joudu sairaana synnyttämään! Ajatuskin on aika hyytävä.. Jos äiti synnyttää sairaana, niin pannaankohan vauvakin sit eristykseen? Kunpa ei jouduttaisi testaamaan.

Meillä kans esikoisella angiina ja korvatulehdus Pitikö sen just nyt sairastua.. viime yö meni jo valvoessa sen tuhinaa ja vaikka nyt saatiin antibiootit, niin rohina kuuluu tuolta alakerrasta tänne ylös saakka Täytyy ruveta kohta arpomaan, lähdetäänkö yön selkään vielä jonnekin päivystykseen.. Lääkärikäynti oli muutenkin tarpeeksi raskas kun poitsu pakeni tutkimuksia tuolin alle ja tarvittiin lääkäriaseman respasta vähän isompi mies pitelemään. Itkuhan siinä tuli multakin taas, kun se tulee muutenkin joka asiasta *noloa* Lääkäritäti neuvoi olemaan itse saamatta angiinaa. Hyvä vinkki! Kyllä nuo v...läiset lääkärit on teräviä! No se on pääasia, että kuuri on päällä ja toivottavasti saadaan poitsu kuntoon ennen kuin pikkusysteri haluaa syntyä.

Salama, ihanaa että vauva nukkuu pidempiä pätkiä! Ja eipä sitä vastasyntyneen kanssa oikein muuten voi määräänsä enempiä sosioida, kuin nojatuolissa pesimällä.. Ei hän taida vielä pahastua, vaikka katsot samalla telkkaa. Onneks pian varmaan lämpenee ja voi vaikka kärrytellä, niin saa omaa päätä tuuletettua. Ainakin viimeks mulle oli apua siitä, että kevätaurinko alkoi paistella ja sohvalla istuminen vaihtui maisemien katseluun. Muistan kokeneeni tuota samaa syyllisyyttä esikoisen kanssa nimittäin. Sen voin sanoa, että se syyllisyys ei ihan heti vähenekään..... kukaan äiti kun ei ole joka hetki lapselle läsnä ja vähän vanhemmiten saapi syyllistyä eräistä muistakin asioista.

Mutta nyt Noelia painuu maate jalat ristissä,

Öitä!

 

Haidiinalle ONNEA, varmaan on jo pikku-nyytti sylissä (tai viimeistään kun luet tämän )!

Ohdikselle parenemisia ja voimia viimeisiin masullisiin hetkiin. Toivotaan myös että Noelian poika tervehtyy pian. Inhaa varmasti tuo oman lapsen sairastaminen Ja sinne myös tsemppiä odotuksen viime metreihin.

Salama kyseli raskauskiloista... Niistä voin ilokseni sanoa aikalailla päässeeni, toki muutama kilo vielä on, mutta ne saisi vaikka jäädäkkin. Tosin tätä menoa varmaan lähtee nekin, kun herkutella ei ehdi entiseen malliin ja lähes koko ajan hytkyy ja kanniskelee vauvaa Suurimman herkkuni suklaankin olen pistänyt pannaan, kun ilmeisesti sekin voi vaikuttaa vauvan vatsavaivoihin. Taidan tosin aloittaa sen syönnin taas, ihan oman mielenterveyden takia

Äksöniä meillä ei ole vielä ollut (enkä oikein tiedä missä välissä se olisi mahdollista), mutta oon kans pohdiskellut tota ehkäisy asiaa, koska kortsut todellakin ovat pyllystä. Ja pillereitä (tai muitakaan hormonivalmisteita) en haluis ruveta napsimaan... Minipillerit vois tulla kyseeseen pienemmän hormonimääränsä takia, mut en oikein tiiä. Pitää varmaan jutella neuvolassa vaihtoehdoista. Ei tosiaan myöskään just nyt oo sellasta oloa että ihan välittömästi alkaisi toista lasta yrittämään. Voi tosin olla, että kun tää itkukausi on ohi, niin voi mieli äkkiä muuttua Koliikiksihan tää neuvolassa heti määriteltiin. Ensi keskiviikkona mennään sinne vyöhyketerapiaan ja oon kyllä varpaatkin ristissä, että siitä olis jotain apua. Täytyy tosin sanoa (puuta koputtaen), että tämä päivä on ollut huomattavasti vähäitkuisempi, kuin moni muu.

Mitäs vielä... ei pysty muistamaan. Sen vaan sanon, että nää kelit sais TODELLAKIN lämmetä, että pääsis pihalle.

Öitä!

Kappe & Oiva 3vko 4pv

 

Noelia, mikä meininki tänään? Entä ootko noudattanut fiksun lääkärin ohjetta ja kieltäytynyt angiinan vastaanottamisesta? Ei ole varmasti hääviä lähteä pienokaisen kanssa päivystykseen yöllä... Pärjäsittekö kotona vai lähdittekö uhmaamaan myrskyä?

Kappe, mites teillä, jatkuuko "kiljukaulailu"? Toivottavasti et pahastu termiä, mutta se kuvaa ainakin tuota oman vauvan ääntelyä toisinaan hyvin Hän ei silti niin kovasti vielä itkeskele, odotan kauhulla sitä maagista kuuden viikon ikää, jolloin olen lukenut sarvien kasvavan vauvojen päähän. :O Onko moisesta kokemusta vai onko ihan kaupungilegendaa?

Mä olin tänään vauvan kanssa ekaa kertaa ihmisten ilmoilla, ellei lenkkipolkuja lasketa. Nimittäin kävin kauppakeskuksessa hakemassa hänelle nätin asun sunnuntaisiin nimiäiskemuihin. Samalla piti sit kierrellä muutenkin vähän liikkeissä ja katsella ihmisiä (meinaan välillä homehtua tänne seinien sisälle, kun kotityöt kaatuu päälle ja elämä on yhtä imettämistä). Teki kyllä hurjan hyvää. Vauva nukkui koko ajan Manducassa tyytyväisenä. Ensitöikseni tosin tsekkasin lastenhoitohuoneiden sijainnin ja varmistin, että jokaisessa on tuolit imetystä varten. Laitoin myös kertavaipan kestovaipan sijaan, ettei tarvitse likaista vaippaa kanniskella hoitolaukussa. Tyttö oli kuitenkin niin tyytyväinen koko ajan, yllätyksekseni jopa ruokakaupassa, ettei tarvinnut huoltaa häntä reissulla ollenkaan. Kaupan kassakin onnitteli, tuntui ihan vilpittömältä. Mulla on mainio fiilis, sillä pelkäsin lähteä yksin lapsen kanssa yhtään minnekään ja se sujuikin näin hienosti. Jee

Niin ja mä mahduin mun pre-raskausfarkkuihin! Vähän on löysää tossa vatsassa, mut piru vie, mähän olen saanut lapsen vasta kolme viikkoa sitten. Ihmehän se ois, jos vatsa ois ihan lituska. (Ja onneks Manduca peittää vatsaa)

Salama83 ja tuhiseva nyytti 3 vko + 3 pv

Ps. Takana yö 1,5 h syöttövälein. Kaks tuntia ois kivempi, mut menee se näinkin. Nyt tyttö tietty taas tuhisee, päivisin on kivempi nukkua (on vissiin enempi rauhoittavia ääniä, kuten kodinkoneita, koirien möykkäämistä...).

 

Kappe, jaksamista vauvan itkujen kanssa! Teidänkin vauva on jo pian kuukauden, hups!

Salama, JEEEE!! Onnea farkkuihin mahtumisesta! Krhm, mä en mahdu vieläkään edes niihin 5 v takaisiin enkä ole missään vaiheessa mahtunut.. joten toiveet ei ole kovin korkealla raskauskilojen nopeasta häviämisestä..

Liinan / repun kanssa saa todellakin paljon onnitteluja ja ihastelua =) Vauva on just kaikkien kaupankassojen silmien korkeudella.. Esikoisesta kerran pari mummoa päivitteli, että sellasta se on nykyajan nuorilla.. ei ole rahaa ostaa vaunuja Innolla odotan taas noita kommentteja.

Lapioin tänään jotain 7 kuutiota lunta ja vähän supisteli alkuillasta, mutta vasta sen verran että mietin kellon kaivamista esille.. ja sit se olo jo katoskin taas. Esikoinen hengitteli tosi vaikeasti viime yönä jonnekin kahteen saakka. Sen jälkeen olen kai nukahtanut.. Suunnittelin jo lähtöä Jorviin (lastenosasto ja synnäri samassa talossa ), mutta pahin meni ohi kun pitelin poitsua pystyssä. Ylivoimaisesti kamalampia sairauksia on kyllä noi, jotka tukkii kurkun.. se kun on muutenkin lapsilla ahdas Mutta onneks tässä tapauksessa lääke on purrut ja tauti menossa ohi.

 

Moikka.
Onnitteluja kaikille vauvautuneille ja tsemppiä niille, joilla vielä synnytys edessä.
Me käytiin eilen neuvolassa ja JEEE molemmilla meni kome kiloa rikki A:3200g ja B:3030g. Hyvin ovat kasvaneet, vaik vielkin heitä vaivaa inhottava flunssa. Nyt ovat jo kolmatta viikkoa pipinä. Nyt päivisin ei juurikaan rohise, mut aamuyöstä se alkaa. Ovat niin tukkeessa, et heitä nenäfridalla niistellä vähän väliä. Ovat kuitenkin ihanan helppoja, kun eivät onneksi paljoa itkeskele. Nyt jaksvat olla jo hereilläkin pari tuntia tälleen päiväsaikaan. Onneksi ovat oppineet hyvin nukkumaan öisin, et noustaan 3-4h välein syömään ja sit nukutaan taas. Päivisin ovat välillä kovia tyttöjä seurustelemaan Nyt jo tuntuu, että heistä ob toisilleen seuraa. Köllöttelevät nenät vastatusten ja ääntelevät toisilleen

Salama kun kysyit siitä ehkäisystä, niin ite oon ajatellut hormonikierukkaa. Ei meinaa ihan heti kyl vauvoja tehdä ja siinä olis ehkäisy 5 vuodeksi eteenpäin. Vielä meilläkään ei mitään säpinää makkarissa oo ollut, kun jälkivuotokaan ei oo viel kokonaan loppunut. Mulla on jälkitarkastus vasta ens kuun loppupuolella, et sit ajattelin jutella tosta ehkäisyasiasta. Sisko, kuka on lääkäri, sanoi, et kysy neuvolasta, et asentaako ne sen kierukan siellä paikalleen, niin hän vois valmiiksi kirjoittaa reseptin. Sanoi viel et voi kirjoittaa sen kivuliaiden ja runsaiden kuukautisten takia, niin sit siitä sais kela korvauksen

Nyt noi ilmat sais kyl lauhtua, niin päätäis mekin ulkoilee. Oltiin silloin yhden kerran se vartti ulkona ja sit tytöt tulikin kipeäksi ja sen jälkeen ei olla ulos päästy. Nyt olisivat kuitenkin niin hyvässä kunnossa ja hyvin kasvaneet, et sais ulkoilla, jos olis joku -5 tai alle sen.

Ihanaa salama et oot päässyt pikkuisen kans jo kaupoille. Me ei olla viel oikein uskallettu liikkuu mihinkään. Vkoloppuna kyl käytiin Salossa miehen porukoilla. Se reissu meni hyvin ja tytöt nukkui mennessä että tullessa koko automatkan.

Kapelle tsemppiä itkuisen vauvan kanssa. On varmaan ihan kauheeta, kun toinen huutaa, eikä oikein voi tehdä mitään. Toivotavasti se vyöhyketerapia auttaa.

No nyt noi neidit tuolta heräilevät, joten pitää taas mennä

T:jenni + tytöt 5vkoa + 4pv

 

En kestä..TAAS noi pikkuneidit ovat räkätaudissa! Olivat täs pari päivää jo paranemaan päin, niin eikös se ala alusta! Viime yö meni taas siihen, et kuuntelin et hengittävätkö he tai sitten teki mieli tukkia korvat, ettei kuule jokaista pärskähdystä, niiskutusta ja yskähdystä. Nyt ovat myös olleet jonkin verran itkusia, kun nenät niin tukossa. Sit kun omat tunteet ovat viel ihan sekaisin, niin itkuhan siinä tulee, kun harmittelee, et noin pienien pitää sairastaa. Ihan välillä masentaa, ku aattelee et nyt se flunssa on voitettu ja sitten se sama rumpa alkaakin alusta. Nyt taas sit yhtä niistelyä tämä meidän elämä. En kyl uskalla liikkua heidän kans enää mihinkään täältä neljän seinän sisältä..aina on joku jossain, joka on flunssassa ja eiköhän meidän neidit saa sen sit heti perkl.. Ku oltiin vkoloppuna siel Salossa, niin siellä heidän serkullaan 2v. vuosi nenä,(vaikka piti olla ihan terveitä kaikkien) niin sieltähän tuo nyt sit varmaan taas tuli. Viimeksi meinaa, kun tulivat kipeeksi, niin he olivat meillä yökylässä ja taas samalla pikkupojalla vuosi nenä ja parin päivän päästä se räkätauti alkoi. Nyt olen siis melko varma, et häneltä ne sen taudin silloin viimeksikin sai. Anteeksi vain tämä vuodatus, mut pakko oli vähän tulla purkaa fiiliksiä..
Hei muuten niillä joilla on koira, niin miten ne on suhtautuneet uuteen tulokkaaseen? Meidän Ransu on ottanut vauvat ihan hyvin vastaan. Tulee heitä välillä haistelemaan ja muuten eivät pahemmin kiinnosta. Mua vaan käy Ransu välillä sääliksi, kun se ei saa oikein näin päivisin huomiota. Äskenkin olin alkamas touhuu sen kans, niin johan toinen pikkuneiti vaati mua luokseen, joten Ransu jäi huomiotta. Sit kun olis nyt ollut aikaa olla sen kans, niin sehän on yks marttyyri ja katselee kulmiensa alta ja on ihan fleku. No ehkä koiran on vaan totuttava uuteen tilanteeseen ja siihen et ei vaan oo aikaa leikkiä ja touhuta sen kans niin paljon, ku ennen. Miten teillä muilla, kellä on perheessä koira?
No nyt yritän mennä nukkumaan, et jos tää oma mieli tästä vähän piristyisi.
T:Jenni + pikkuneidit 5vkoa 5pv

 

No niin vihdoinkin maltoin irrottaa hetkeksi katseen tuosta söpöläisestä ja tulla kertomaan kuulumiset.

Viime lauantaiksihan mulle oli sovittu synnytyksen käynnistäminen. No kuinkas ollakkaan heräsinkin perjantai aamuna siinä seitsemän aikoihin "outoihin" tuntemuksiin..ja koska niitä tuli säännöllisin väliajoin ja muuttuivat kipeämmiksi koko ajan, tajusin että supistuksiahan nämä ovat!
No soitin sitten kättärille puoli yhdeksän aikoihin ja sieltä todettiin, että heillä on täyttä, joten on otettava yhteys naistenklinikkaan. Iski pieni paniikki, kun en todellakaan halunnut lähteä vieraaseen paikkaan synnyttämään. Päätin, että kestän kyllä näitä supistuksi kotona niin pitkään kunnes kättäriltä löytyy tilaa! Supistukset kävivät yhä kivuliaimmiksi ja yheltätoista soitin uudelleen kättärille. Ruuhka oli saatu purettua ja he toivottivat mut tervetulleeksi sinne synnyttämään.

Siitä se kaikki sitten alko ja kaikki kävikin suhteellisen nopeesti. Olin kättärillä 12.00 kiinni sykkeen ja supistusten tarkkailu laitteessa. Yhden kahden maissa vaihdoin sairaala vaatteet päälle ja siirryttiin synnytyshuoneeseen. Siinä vaiheessa kivut olivat niiiiiiin kovat, että sain epiduraalin. Siitä menikin sitten hieman reilu tunti kun alkoi tuntua hirveää ponnistamisen tarvetta ja kätilö totesi, että paikat on jo 10cm auki. Ponnistus kesti 19min ja sitten pieni oli maailmassa. Poika siis tuli maailmaan 16.59, painoa 3230g ja pituutta 50cm. Jotain maailman suloisinta!

Nyt ollaan kotiuduttu ja ihan kivasti tämä on lähtenyt sujumaan. Poika syö tasaisesti noin 3 tunnin välein..välillä nukkuu hieman pidempiä jaksoja. Itsellä on vaan paikat ihan kipeinä kun jouduttiin synnytyksessä leikkaamaan väliliha...ja ne tikit kyllä vaikeuttavat istumista ja kävelyä. Ei kiva! paranisivat pian niin ei tarvitsisi kärsiä!

Me mennään nyt sitten vielä huomenna lastenklinikalle vauvan kanssa reilun vuorokaiden mittaisiin tutkimuksiin, jossa selvitellään että mitä siellä masussa on vialla jos on jotain vialla. Ainakin pojan maha toimii ihan normaalisti ja maito maistuu, joten siinä mielessä ei pitäisi olla mitään vikaa. Mutta hyvä, että otetaan selvää jos siellä masussa jotain vaikka olisikin. Ärsyttää toki kun juuri kun on päässyt kotiutumaan niin nyt sitten pitääkin mennä vielä sairaalaan yöksi. No mutta teen kyllä mitä tahansa pienen hyvinvoinnin vuoksi!

No niin ja nyt poika heräsi <3

en pahemmin kerennyt lukemaan teidän muiden kommentteja, mutta kiitos kovasti onnen toivotuksista!

Haidiina ja poika 5päivää

 

Jenni, meillä on kaksi paimenkoiraa. Odotusaikana jännitin ihan hirmuisesti, kuinka meillä mahtaa sujua, mutta olen kyllä yllättynyt positiivisesti. Hurtat olivat ekan päivän vähän turhan kiinnostuneita vauvasta, mutta sen jälkeen ovat tyytyneet vain nuuhkimaan rauhallisesti. Niin ja vähän lipaisemaan, jos silmä välttää Veikkaan, että haasteita tulee sitten taaperovaiheessa, kun leluja on kaikkialla ja vauhtia riittää. Mutta murehdin sitä sitten myöhemmin. Itsekin koen huonoa omaatuntoa, kun en ehdi touhuta koirien kanssa samaan malliin kuin ennen. Lisäksi multa on kielletty lenkkeily noin isojen koirien kanssa kuuteen viikkoon sektiosta, mies on siis saanut nyt kaikki lenkitysvuorot. Vielä pari viikkoa ja sitten pääsen kulkemaan hurttien kanssa. Useana päivänä viikossa teen kuitenkin koirien kanssa jotain pientä edes, esim. menen pihalle piilottelemaan makkaranpalasia tms. En halua, että tulevat mustasukkaiseksi, kun eivät saa musta mitään irti.

Täällä on nyt hyvin levoton vauva, en ehdi kirjoittaa enempää... :O

 

Onnea Haidiinalle vielä näin "virallisesti". Kiva että homma käynnistyi sitten kuitenkin itsestään.

Voi räkä Jennin pikkuisten sairastelua. Toivottavasti lentsut nyt pian on ohi ja pääsette nauttimaan normaalikuvioista. On kyllä varmasti ihan kamalaa kun noin pikkuiset sairastaa. Paljon tervehdyttäviä tuulahduksia sinne!

Itsellä on nyt vaihteeksi ollut oikein hyvä fiilis. Kiljukaulailua on edelleen jonkin verran, mutta ei mitään monen tunnin yhtäjaksoisia huutokonsertteja. Eilen oltiin siellä vyöhyketerapiassa ja ainakin neljä kertaa olisi tarkoitus käydä.
Täytyy kyllä sanoa että tuolle itkulle on kyllä tullut hiukan "immuuniksikin" ei tunnu enään yhtään niin pahalle kuin alkuun, joten eiköhän tämä tästä

Ihanaa kun tänään paistoi aurinko ja valoi uskoa siihen, että kyllä se kevätkin sieltä tulee ennemmin tai myöhemmin Hirveästi tekisi mieli lähteä kunnolla liikkumaan, uimaan tai jumppaan, mutta kaipa se pitää sinne jälkitarkastukseen sinnitellä...

Nyt taas pää tyhjeni... Palaillaan.

Kappe & Oiva 4vko 1 pvä

 

Voi kurjuusten kurjuus, kun Jennin pienet ovat jälleen räkätaudissa. Eipä taida juuri mitään surkeampaa olla kuin kipeät pikkuihmiset. Toivottavasti tytöt paranevat pian!

Tosi kiva, kun Haidiinakin ehti tänne kirjaamaan kuulumisia Hyvä myös on tutkia sitä vatsaa, vaikka tuskinpa sieltä mitään löytyy. Mutta varmuuden vuoksi, onhan se hyvä selvittää.

Mahtavaa, että vyöhyketerapia on kenties auttanut Kappen pikkuista, kun kerran kiljukaulailu on vähän vähentynyt. Ja kuten sanoit, kyllähän siihen kai tottuukin, vaikka helppoa tuo tuskin lienee.

Mä nukuin viime yönä ekaa kertaa korvatulppien kanssa koko yön, etten havahtuisi jokaiseen inahdukseen. Voin sanoa, että toimi mainiosti! Kolme kertaa tyyppi heräsi syömään, joku syöttöväli oli jopa melkein 3 h. Mahtui sinne väliin semmoinen tunninkin syöttöväli, mut silti. En kyllä tiedä, onko isoakin metakkaa pitänyt (eli onko mies saanut nukuttua). En ehtinyt kysyä aamulla (hän lähti töihin varhain ja mä vajosin peiton alle korvatulppieni kanssa)

Nyt tarttis alkaa hiljalleen valmistautumaan sunnuntaihin ja niihin nimiäisjuhliin. Leivottavaa on jonkin verran (yritän kyllä mennä sieltä, missä aita on matalin, eli oikoa vähän mutkia) ja siivotakin tarttis. Tosin molemmilla koirilla on karvanlähtöaika, niin ehkä se siivoaminen kannattaa jättää lauantai-iltaan (ah, mikä ihana tapa viettää viikon parasta päivää).

Salama83 ja vaunuissa tuhiseva rakkauspakkaus 1 kk

 

Onnea Haidiinalle
Mekin olemme kotiutuneet..

Voitto sai häätöpäätöksen kun kävin näyttäytymässä polilla neuvolan pyynnöstä. Syynä selittämätön kipu kohdunkaulassa. Maanantaina 22.2. jouduin siis suoraan osastolle, eivät laskeneet kotiin.
Tiistaiaamuna sain ensimmäisen käynnistystabun murusen kymmeneltä, josta alkoi supistelu 4-8 min. Toka murunen laitettiin vielä kolmen aikaan ja synnytys lähti käyntiin.

Olion kanssa viihdyttiin aika pitkään osastolla, jumppapallon ja kuuman suihkun avulla kestää ihmeitä. Iltasella ysin kieppeillä siirryttiin saliin, kohdunsuu oli 5cm auki ja minä sen verran kipeä, että halusin vetäytyä omaan rauhaan.

Salissakin kuuma suihku auttoi ja vielä saatiin lisäaikaa pelattua..Suihkun aikana kätilön kanssa sovittiin että anestesialääkäri kutsutaan laittamaan epiduraalia.
Anestesialääkäri yritti kolmesti saada puudutteen laitettua ja epäonnistui todella kivuliain seurauksin. En ole koskaan tuntenut sellaista kipua, joten en osaa sitä kuvata. Mutta tärisin voimakkaasti kauttaaltani ja päädyttiin luovuttamaan puudutteen suhteen.

Paikalle kutsuttiin päivystävä lääkäri, tästä käynnistyi sellainen tapahtumaketju että en ihan ole itsekään varman miten kaikki meni mutta jotenkin näin....

Lääkäri oli huolissaan vauvan liian nopeasta sykkeestä, joten halusi puhkaista kalvot että vauvan päähän saadaan pinni. Sisätutkimus paljasti kuitenkin että kohdunsuu oli edelleen 5-6 cm auki mutta kohdunkaulaa oli vielä jäljellä. Syy tähän on epäselvä. Myös vauva oli edelleen korkealla, eikä lainkaan laskeutunut.
Lääkäri määräsi supistukset pysäyttävän pistoksen ja soitti leikkuriin siltä varalta jos napanuora karkaisi kalvojen puhkaisun yhteydessä.

Pistos toimi mutta kaikki kohdunsuulla tehtävä sattui aivan ihmeellisellä tavalla..johtunee siitä että kaulaa oli tallella (?)
Kalvot puhkaistiin onnistuneesti ja lääkäri halusi ottaa vauvasta verikokeen ja tässä tulikin jo toinen kerta että leikkuriin lähtö olisi lähellä. Vauvan sykkeet oli niin korkeat että jos vauvan veren ph-arvo olisi ollut pielessä, hätäsektiolla mentäisiin. Ph oli kuitenkin hyvä ja nyt alkoi kalvojen puhkaisun aiheuttamat supistukset. Sain avuksi paraservikaalin. Siitä oli apua parinkymmenen minuutin ajan..Kohtuonteloon vietiin myös joku painemittari ja vauvan pinni jouduttiin uusimaan kahdesti.

Kun puudutus pikkuhiljaa hävisi, alkoi käsittämättömät kivut. Itkin ja huusin..roikuin miehen vaatteissa kynsin hampain ja tärisin. Tunsin rutinaa lantiosta kun vauva laskeutui.

Paikalle kutsuttiin jälleen päivystävä lääkäri joka totesi että synnytys ei suju näin..
Jälkikäteen kuulin että jos kohdunsuu olisi auennut normaalisti niin minut olisi nukutettu salissa ja vauva olisi vedetty ulos imukupilla. Mutta kohdunsuu oli vain 7cm auki.

Tehtiin päätös hätäsektiosta. Koska aiempi epiduraalin epäonnistunut laitto aiheutti minussa mieletöntä pelkoa uudesta kivusta, sektio tehtiin nukutuksessa.

Voitto tuli maailmaan keskiviikkoaamuna 24.2. klo: 4.25, paino 3915g ja 51cm. Poika vietti ensimmäiset tunnit iskän kanssa kun minä olin edelleen unten mailla.

Synnytystä seuraavana päivänä kävin osaston lääkärin kanssa läpi synnytystä. Leikkaava lääkäri oli sanonut että vauvan pää oli sillä tavoin kiilautunut lantiooni että epäilemättä se on ollut äärettömän kivuliasta. Synnytyksen kulkuun liittyy paljon sellaisia asioita että tuskin enää alatiesynnytystä edes suostuisin ajattelemaan.

Tällainen tarina meillä, raskautumisyritys oli vaikea, raskausaika oli vaikea ja synnytyskin vaikea. Voitto ei ole vaikea, kaikkea muuta. Ja sanomattakin selvää että olen korviani myöten rakastunut siihen pikkumieheen &#9829;

Ja tosiaan, Voiton isoveli syntyi tasan kymmenen vuotta aikaisemmin myös hätäsektiolla.

Palailen astialle taasen paremmalla ajalla, tissit kaipaa energiaa eli menen ryöväämään jääkaappia ----->

Ohdis & Voitto 3vrk

Aijaa.com - 5818535.jpg

 

Ohdikselle hurjasti onnea , vaikkakin synnytys on ollut varmasti vaikea ja kivulias kokemus.Mutta onneksi kaikki kuitenkin päättyi hyvin .
Haidiinallekkin onnittelut pikku nyytistä.´
Jahaa neiti huutaa taas pää punaisena täytyy jatkaa paremmalla ajalla.

 

IIIIISot onnittelut Haidiinalle ja Ohdikselle vauvoista!!!Ja itsehän en ole synnärillä vaan viimeisenä täällä kärvistelen! Saa nähdä meneekö maaliskuun puolelle..
Noelia 40+3

 

Ohh, Ohdiksen synnytys ei siis todellakaan ollut äitiysoppikirjan kappaleesta "Täydellisen ihana ja onnistunut esimerkkisynnytys, johon jokaisen tulisi pyrkiä". Hyvä kuitenkin, että selvisitte molemmat hirmuisesta urakasta (lähes) ehjinä. Harmillista, että päätyi sektioon, kun olit joutunut kärsiä normisynnytyksen kivuista sitä ennen. Toivottavasti toivot sektiosta yhtä nopeasti kuin mäkin, vaikkei sulle suunniteltua sektiota tehtykään. Tosin sähän oot jo hätäsektiokonkari, joten varmasti toivut mainiosti

Meillä vietettiin tänään nimiäisjuhlia lähipiirin kesken. Ei ees ollut mitään kiusallista sukulaispönötystä, vaan oikein kivat kemut. Tarjottavaakin oli sopivasti ja saatiin ne valmiiksi noin varttia ennen vieraiden saapumista. Mä pidin pienen puheen, mieskin puhui vähän, kaikki vieraat allekirjoittivat nimiäistodistuksen (tein itse koneella, niin lapselle jää muisto) ja kummit allekirjoittivat vielä kummitodistuksen. Kiva päivä.

Salama83 ja Sofia 1 kk 2 pv

 

Paljon onnea Ohdikselle!!! täytyy itse olla kyllä todella kiitollinen kun oma synnytys oli nopea ja melko kivuton. Huhhuh mitä olet ohdis joutunutkaan kestämään..onneksi tuloksena on kuitenkin pieni ihme!

Meillä koti-elämä on lähtenyt sujumaan todella hyvin..ollaan käyty jopa vähän isovanhempien luona kylässä kun ei sitä jaksa kotona jatkuvasti nyhjätä. Sain varattua tänään myös ajan isyyden tunnustamiseen..isä jo kovasti odottaa, että pojasta tulee virallisesti hänen poikansa

Jännityksellä kylläkin odotellaan tuloksia edellisviikon kokeista..tänään sieltä pitäisi soittaa joku lääkäri ja kertoa tulokset. Jotenkin sitä ei osaa itse edes kuvitella, että tuolla pienellä voisi olla jotain vikaa mahassa, joten täytyy todella todella paljon toivoa, ettei ihan oikeasti olekaan. Muuten saatan romahtaa totaalisesti, kun en ole valmistautunut kuulemaan huonoja uutisia. Piinaavaa tämä puhelimen tuijottaminen..soittaisivat jo!

Mitenhän sitä pitäisi toimia, kun mulla tulee maitoa ihan hirveästi..ei vauva kerkiä syömään sitä samalla tahdilla kuin rinnat sitä tuottaa. Vaikka vauva syökin suht. paljon. Pidän aina toisessa rinnassa maidonkerääjää kun imetän toisella ja se kerääjä täyttyy ihan hetkessä. Saan yhden imetyksen aikana tuotettua lasillisen ylimääräistä maitoa. Mietin vaan, että pitäisiköhän sitä aina kerätä vaikka tuttipullossa jääkaappiin ja sitten kun on saanut hieman isomman määrän niin pakastaa sitä? Eikö rintapumpun käyttö vaan lisää maidontuotantoa..vai voisikohan sitä käyttää myös siihen, että imettämisen jälkeen tyhjentäisin rintani pumpun avulla? Ajattelin nyt kysyä ensin teiltä, jos te viisaammat osaisitte auttaa..torstaina tulee neuvolatäti kuitenkin kotikäynnille, niin eiköhän hänkin osaa auttaa.

noniin vauveli heräilee..

kivaa alkuviikkoa

haidiina ja poika 1vk 3pv

 

Haidiina, sulla siis sama meininki kuin täällä (Tässä vaiheessa onkin mitä parhain tilaisuus kiittää palstan konkareita, jotka suosittelivat maidonkerääjää ja saivat mutkin ostamaan sellaisen). Se maidontuotanto tasoittuu onneksi kun vauvalle tulee ikää lisää, mutta alussa mullakin oli toi "tissit liian täynnä" -ongelma. On sitä välillä vieläkin, mut ei onneks niin tuskallisena. Itse olen pumpulla tyhjentänyt jos tuntuu ihan mahdottomalta, en kuitenkaan joka päivä, kun pumppailu tosiaan kiihdyttää maidontuotantoa. Joku sellainen kultainen keskitie ois hyvä.

Uhhh, enhän mä ehdi enempää taaskaan, vauva tahtoo huomiota

Salama83 ja Sofia 1 kk 3 pv

 

Roppakaupalla onnea Ohdikselle ! Synnytyskertomus oli kyllä melkoinen kauhutarina, mutta onneksi se on nyt takana. Hienoa että Voitto ei ole "vaikea", jos kaikki muu onkin ollut.
Itsellä tuo asia on mennyt vähän toisin päin -> helppo raskaus ja synnytys, mutta nämä alkuajat vauvan kanssa ei ehkä niin helppoja. Täällä nimittäin huuto on taas megalomaanisissa mittasuhteissa ja melkoinen väsymys verottaa myös jaksamista. Onneksi on tuo mies olemassa.
Toisaalta taas ei ole kyllä pienintäkään syytä valittaa, kun loppujen lopuksi kuitenkin kaikki on tosi hyvin. Mutta ei sille mitään voi, että odotan kyllä aika kiihkeästi tämän koliikkiajan loppumista, ja jos raskaana ollessa odottavan aika oli pitkä, niin nyt se vasta onkin Onhan tässä onneksi edelleen se oljenkorsi, että se vyöhyketerapia alkaisi tehota, huomenna on toinen kerta sitä. Toivossa on hyvä elää

Kiva että Salamalla oli onnistuneet nimiäiset ja kaunis nimi tulikin tytölle Meillä on ristiäiset ensi sunnuntaina ja hiukan kauhunsekaisin tuntein odotan, että millainen show niistä tulee, jos huuto on taukoamatonta koko toimituksen ajan :/ No, ehtiihän tässä vielä tapahtua muutosta ennen niitä.

Mulle toi runsas maidontulo on ihan tuntematon käsite, lähinnä oon miettinyt tuleeko sitä tarpeeksi, kun ei ole esim. liivinsuojuksiin koskaan tullut tipan tippaa. Toisaalta poika kyllä kasvaa kohisten, joten eiköhän se syödäkseen sitten saa...
Miten muuten ootte aatellut toimia silloin kun "tissit ei paikalla", eli pumppailetteko maitoa vai annatteko korviketta vaiko mitä...? Aattelin nimittäin karata tässä piakkoin sinne uimahalliin ja mietin miten olis paras toimia (vaikka tuskin kaverilla sillä aikaa ehtii nälkä tulla, mutta varmuuden vuoksi).

Jaahans jokohan Noeliakin olisi saanut oman nyyttinsä...

Voimia uuteen viikkoon

Kappe & Oiva 1kk ja risat

 

Kappe, pumppaa maitoa jääkaappiin ja jos sitä ei ole tarvittu uintisi aikana, niin voit pakastaa sen seuraavaa mahdollista kertaa varten. Silloin se pitää vesihauteessa sulattaa ja lämmittää... Meillä ei ekalle annettu pumpattua maitoa edes pullosta vaan hörppyytettiin mukista, mutta ihan pienellä se voi olla vaikeampaa ja tuskin vauva alkaa rintaa hylkiä vaikka joskus saisi (helposti) pullostakin, sekin vaara kuitenkin aina on. Nyt en olekaan sitten ollut missään enkä ole pumpannutkaan vielä kertaakaan... Itselläni tulee maitoa aika sopivasti. Esikoisen kanssa luulin aina välillä että maitoa ei tule tarpeeksi ja kyselin neuvolassa tyhmiä... vauva nimittäin oli oikea pullero

Ohdiksella aika kauhutarina, mutta sektioon olisit saanut kyllä spinaali- etkä epiduraalipuudutuksen, mutta selkäänhän sekin tulee ja voihan siinäkin tulla komplikaatioita. Itse olen nilkkaleikkauksen jälkeen (puudutuksessa) ollut ihan horkassa, mutta nyt ei oksettanut eikä tärisyttänyt eikä mitään vaikka oli puuduteltu yli 40min ja nukutettu sitten... Mutta Ohdis, jos saat vielä lisää lapsia niin eiköhän ne oteta jo ulos suunnitellulla sektiolla, olen kyllä niin tyytyväinen, että sain sellaisen itselleni, helppoa kuin heinänteko (vaikka helppous ei siinä ole pääasia tietenkään).

Meillä menee mukavasti vaikka esikoisen 3v uhma tässä taitaa vähän vauva-mustasukkaisuuden (?) rinnalla vähän aiheuttaa ongelmia ja kiristellä äidin hermoja... Ristiäiset on vasta muutaman viikon päästä kummien kiireiden yms. vuoksi. Nimeä en täällä paljasta, mutta hyvä se on

 

Nou nou.. tulin lukemaan teidän kuulumiset.. mutta odottelu jatkuu edelleen. Tänään kiertelin lastentarvikekirppistä ja tein vauvalle ekat (!) vaatehankinnat. Tähän saakka olen hamstrannut vaan niitä vaippoja, mutta nyt uskaltauduin ostamaan pieniä punasävyisiä bodyjä. Toki esikoiselta on jotain neutraalia tallessa, joten ei vaavi alasti joudu olemaan, vaikka olenkin vähän myöhään liikkeellä.

Tänään oli poikkeuksellisen kiva aamu muutenkin. Esikoisen uudessa kerhossa oli poika, jolla on myös 2 vko vanha pikkusisko. Kävi ilmi, että he asuvatkin ihan meidän naapurissa. Tällaisia yllätyksiä ei ole koskaan liikaa, jos vaikka saadaan siitä uusia äiti-lapsi-kavereita ja voidaan jakaa vientivuoroja.

Voimia Kappe itkun selättämiseen! Lohtu sekin, että se ajan kanssa loppuu.. Joskin laiha. Voin uskoa, että aika tuntuu pitkältä! Mulla on sellainen näppituntuma, että koliikista on hyötyä sitten kun lapsi kasvaa. Uhmaikä yms. koettelee äitin hermoja paljon vähemmän, kun on selvinnyt alun itkuista. Jos siitä koittaa jotain positiivista etsiä =)

Nyt taas puuhailemaan.. ei meinaa hermot kestää enää sohvalla istumista, kun vaan jänskää että milloin se hetki koittaa, ja oisko tää nyt sitä.

Noelia 40+5

 

Me oltiin tänään 1 kk neuvolassa ja tyttöhän on hienosti saanut painoa lisää, vaaka nimittäin näytti noin 4 800 g. Melkein kilon kasvattanut syntymäpainoonsa Sitten kun mun piti näyttää sille terkkarille lapsen imuotetta ja sitä, ettei homma luonnistu ilman rintakumia, niin tyttö tietty otti oikein ensiluokkaisen imuotteen ja söi kuten pitääkin. Noooo, mä sit kotona koitin taas uudelleen eikä siitä tullut oikein mitään. Mut tietty heti kun pitää jollekin näyttää vinkkien toivossa, sujuu. Ehkä on kuitenkin toivoa, että päästään joskus rintakumista eroon.

Noelia, jaksamusta loppumetreille! On kyllä varmaan aikamoista oireiden tarkkailua, vetänee vertoja sille ajalle, kun yritti tulla raskaaksi ja tarkkaili jokaista jomotusta yms. Tosin nyt sitä tietää, että kohta alkaa tapahtua (raskaaksi yrittäessä takeita kun ei oo mistään).

Köppänälläkin on aikamoista, kun saa tahia uhman kanssa vastasyntynyt sylissä. Kyllä sitä vaan aika helpolla pääsee näin esikoista kasvattaessa... Tosin tänään näin neuvolassa naisen, jolla oli kaksoset... Miten ihmeessä niiden kanssa pärjää, kun on kaks niin pientä? Hui! Toisaalta tuollainen kolmevuotias keksii kaikenmoista äidin riemuiksi...

Kappe, mä oon pumpannut valmiiksi jääkaappiin maitoa varmuuden vuoksi. Tosin en oo malttanut olla poissa kuin suunnilleen tunnin. Tyttö ei ole syönyt pullosta kuin kerran (sairaalassa hoitajien toimesta), kun mä oon aina ulottuvilla "tissitykkieni" kanssa.

Salama83 ja Sofia 1 kk 3 pv

 

hei pikainen kysymys..

tarkastaako neuvolatäti noita välilihan ompeleita kotikäynnillä? Mun mielestä toi leikkaus näyttää niiiiiin erikoiselta, että vähän huolestuttaa voiko tuo mitenkään parantua. Tuoltahan puuttuu kokonainen pala nahkaa!! :O

ei olisi pitänyt mennä peilailemaan..koska oon todella järkyttynyt näkemästäni.

kertokaa pliis pian..haluun tietää, että pitääkö mun varata aika gynelle vai katsooko neuvolatäti tilanteen?

haidiina ja poika 1vk 5pv

 

Moikka.

Haidiina mulla neuvolatäti katsoi silloin kotikäynnillä tikit. Muistan itekin kuin oli kauheen näköiset, kun kattelin peilin avulla. Mulla oli silloin siinä sellainen kurttukasa ja palkeenkieli, joka oli tosi kipeä. Mieskin kurkkas tikkejä ja oli tosi huolissaan, et ovat tikanneet sen ihan väärin ja meni pilalle koko värkki. No nyt voin kuitenkin sanoa, et hienosti on parantunut ja näyttää ihan siistiltä Nyt synnytyksestä tulee kuluneeksi pe jo seitsemän vikkoa. Kyl siis mun mielestä neulvolatätin pitää kotikäynillä katsoa tilanne.

Salaman tytöllä kiva nimi ja hienosti oli kasvanut Meillä on la ristiäiset

Mä kans pumppailen maitoa..en niinkään siksi, että sitä tulisi liikaa. Vaan yöllä tytöt saavat maidon pulloista, kun muuten yö menis syöttämiseen. Meidän tytöt ovat saaneet pulloa syntymästään asti ja ensimmäiset kaksi viikkoa söivät pelkästään pullosta. Ovat silti onneksi oppineet syömään myös tissiä, ja nyt syövät siis pullosta että tissistä. Olispas mullakin toi ongelma, et maitoo tulee liikaa. Maito kun riittäis kyl yhdelle, mut kahdelle ei sit millään. No onneksi on Nanni Ensin otin kauheen stressin, kun maitoa ei tullut riittävästi, mut nyt pytyn onneksi jo ajattelemaan, et imetän sen minkä pystyn ja loput saavat sitten nannia. Nyt oon pystynyt vuoron perään antamaan tissiä Kokeilin kyl imettää heitä samaan aikaankin, mut ei siitä oikein mitään tuu. Saa toisen hyvin tissille, niin toinen on jo vinksin vonksin.

Nyt oon käyttänyt kantoliinaa ja on kyl loistava keksintö. Sain jopa mahtumaan molemmat tytöt liinan sisään

Ohdikselle paljon onnea! Olipas aika kokemus sulla tuo synnytys, hui sentään. Onneksi kuitenkin lopulta kaikki hyvin.

Noelialle tsemppiä loppumetreille.

Meidän tytöt ovat vieläkin nuhaisia. Onneksi tuntuu, et olis jo parempaan päin. Nyt ollaan uskallettu olla ulkonakin, kun sää lauhtui. Ihanaa päästä kärryttelemään ja samalla koiran kans ulos. Tänäänkin tehtiin reilu kahden tunnin kävelylenkki. Raitis ulkoilma taitaa tehdä hyvää, sillä tytöt ovat kohta nukkuneet jo 4h putkeen ja äitikin on paljon pirteämpi

Missä vaiheessa sitä voi muuten alkaa harrastaa ihan kunnolla liikuntaa? Tekis kans mieli jo lähteä jumppailee.

No nyt noi tytöt tuolta jo heräävätkin, joten tarttee mennä syöttöpuuhiin.

terkuin: Jenni + tytöt 6vkoa 5pv

 

Tulen jatkamaan kärvistelyä Tänään 41+0 ja nyt olo jo sellanen, että kohta pian syntyy. Toivottavasti olen oikeassa! Ainakin kolotukset lisääntyy joka päivä.. Neuvola oli ja siellä omat arvot erinomaiset. Vauvalla syke noin 118-165, mutta en ota stressiä kun esikoisella tuo vaihtelu oli paaaaljon suurempaa. Eipä muuta tällä erää. Palailen sitten kun saan nyytin syliin.. Jos haluatte jo siirtyä vauvanhoito-puolelle, niin kaipa mä sinne tieni löydän =)

Noelia 41+++++++