Helmivauvat 2010

Voi Noelia, kun kärvistely jatkuu. Mut hyvä asenne sulla Ja pakkohan sen on kohta syntyä! Hyviä merkkejä nuo tuntemukset, jotka toivottavasti povaavat nyytin tuloa mahanahan tälle puolelle.

Mä olin tänään vauvan kanssa Ikeassa. Ja sen jälkeen vielä ruokakaupassa. Ikeassa meni tosi hyvin, vauva ei ehtinyt edes alkaa itkeä vaan sain ohjattua rinnalle juuri oikeaan aikaan. Ruokakaupassa sen sijaan tuli tytöllä parku ja pohdiskelinkin, missä siellä voisin hänet ruokkia jos on pakko. Hoitohuonetta kun tuskin löytyy (paitsi kassojen toiselta puolelta). Sit päätin, että jos tulee kauhia hätä eikä tyttö rauhoitu mitenkään muuten, menen syöttämään sovituskoppiin. Siellä kun on kai joku jakkara. Aika outoa ehkä, mut mä en tykkää nyyttiä huudattaa nälkäänsä, kun ruoka kerran on ihan ulottuvilla. Tällä kertaa ei kuitenkaan tarvinnut alkaa syöttöpuuhiin, kun ostoskierros oli jo ihan loppuvaiheilla tuolloin ja tutti riittii hetkeksi tyynnyttämään. Onneksi pystyin pitämään hermot koossa ja itseni rauhallisena, vaiks näin tuoreena äitinä kaikki tämmöiset tilanteet julkisilla paikoilla saa toisinaan puntit tutisemaan. :O

Aijoo Noelia, kyllä me mun puolesta voidaan roikkua tällä puolella niin kauan, että sullakin on vauva kainalossa. Siirrytään sit kerralla toisaalle

Salama83 ja Sofia 1 kk ja 6 pv

 

Juuh, täällä taas.. se niistä oireista.. Huomenna pitää soitella ja varata aikaa yliaikakontrolliin, että sais sen sitten alkuviikkoon. Toivottavasti vauva tälläkin kertaa pelästyy edes sitä ja päättää syntyä..

Salama, mä olen esikoisen kanssa hädän iskiessä (alussa nälkä ja myöhemmin pissahätä jne..) jättänyt kärryt kassan lähelle ja pyydän myyjältä, että saavat olla siinä sen aikaa kun käyn hoitamassa lasta. Isoissa cittareissa ja Prismoissa lastenhoitohuone voi löytyäkin sieltä kaupan sisältä. Yleensä kun ei ole kiirekään, niin ei tarvitse sitten huudattaa toista kassajonossa.

Ah, pian saa niihinkin tutustua.. jotkut lastenhoitohuoneet ovat niin
Jos imetyspaikka on mallia Tuoli Vessassa, niin melkeinpä etsiydyn jollekin muulle rauhalliselle istuimelle. Musta on kurjaa viedä toinen vessaan syömään, vaikka vaavi ei erotakaan onko vessassa vai rossossa. Tämä oivallus tuli kerran ravintolassa, kun tietenkin muut syötiin pöydässä ja se pienimmäisen imetyspaikka oli huomaavaisesti järjestetty invavessaan. Se vaipparoskiksen tuoksu vieressä on kans tosi hehkeä..

Hui, uskallatteko te katsoa peilin kanssa pyrstöä =) En mä kyllä esikoisesta uskaltanut.. imukuppisynnytyksen jäljiltä oli niitä tikkejäkin ihan kamalasti. Tänä päivänäkään en tiedä, millaiset viillot siitä tuli. Hyvin ne kyllä paranivat, muutamien viikkojen kuluessa. Kertoo jotain siitä, miten perusteellisesti synnytyksen unohtaa, kun hädin tuskin muistan koko haavaa ja tikkejä.

Samoin mulle palasi nyt vasta flashbackina mieleen se esikoisen synnytyksen vaikein hetki, kun olin menettää tajuntani ja lääkäri tuli imukuppeineen pelastamaan tilanteen. En ole koko 5v aikana muistellut kertaakaan sitä kun silmissä alkoi pimetä ja olin täysin paniikissa, että vauva ei mahdu ulos. Itse asiassa oon muistellut synnytystä aivan kivana kokemuksena! Ehkä ois ollut parempi olla muistamattakaan sitä just nyt, koska alkoi heti jännittää että mitähän sitä on tällä kertaa vastassa. Toisaalta se antaa toivoakin, että kaikki meni hyvin ja se loppu oli niin palkitseva, että tuska loppui ja unohtui samalla hetkellä kun vauvan sai ulos.

Mutta nyt, maate taas ja odottamaan seuraavaa piiiitkää päivää,
Noelia

 

Neiti päätti näin sunnuntai aamun kunniaksi herätä viideltä, mutta on niin iloinen ja nauravainen että samapa tuo.
On iltaisin niin itkuinen että täytyy nauttia noista hyvistä hetkistä, vyöhyketerapiassa käyty 3krt ja ainakaan vielä ei mitään muutosta ole tullut, mutta eiköhän tuo ajan kanssa helpota.
Noelian tavoin en minäkään ole alakerran tilannetta juuri peilillä katsonut , mutta muutamassa viikossa on isommatkin repeämät yleensä parantuneet.Ja jälkitarkastuksessa on lääkäri vielä tilanteen "varmistanut".
Toivottavasti Noelian vauva on päättänyt jo syntyä, pääsee odotuksesta vauvanhoito puuhiin.

Nuo vauvan imetyspaikat vessassa ovat kyllä niin syvältä,että itsekin menen kyllä mieluummin sovituskoppiin tai muulle istuimelle mieluummin, vielä en vauvan kanssa ole kaupoissa käynyt mutta ensi viikolla pitäisi ostoksille lähteä.
Eilen oli niin upea ilma että innostuin nuorimpien kanssa kävelemään melkein kymmenen km.n lenkin, meiilä on tuo 2-vee vain niin iso ettei meinaa toppavaatteissa mahtua tuplarattaisiin, mutta onneksi kevät tulee niin tilanne helpottuu.
Koululaisilla alkoi hiihtoloma ja tällä kertaa vietetään sitä kotona, kaikkea mitä täällä voi harrastaa on heillä suunnitelmissa.
Ristiäiset olisi kahden viikon päästä ja jotain olen saanut leivottua, mutta olisi vielä touhua jäljellä, kunhan saisi aikaiseksi.

Mutta nyt täytyy lähteä neitiä imetämään, palataanpa asiaan.

 

Eieieiei.. täällä vielä.. Huomenna on 41+5 ja yliaikakontrolli kättärillä. Tuskin siitä vielä mitään seuraa, ellei vauva sitten päätä omia aikojaan syntyä kuten viimeks kävi. Hermot meneeeee.......

Noelia

 

Noelia, ällös ihan kokonaan hermojasi menetä, vaikka varmasti tiukkaa tekeekin Neuvoisin ajattelemaan jotain muuta, mut siitä ei kyllä varmasti tule ison vatsan ja jatkuvien uteluiden takia yhtikäs mitään. Mut vauvauutisia odotellessa siis... Tsemppiä yliaikakontrolliin ja ties vaikka tosiaan ottais ja tempaisisi itsensä maailmaan sitä ennen.

Riinuli, ihanaa, että teidän pieni on välillä aurinkoinenkin. Meillä vasta odotellaan sitä ekaa hymyä, tai no, mä taisin sellaisen tänään saada oikein kohdistetusti. Tyttö tuijotti sylissä suoraan silmiin ja väläytti hymyn. Eikä tainnut johtua mistään ilmavaivoista. Ihana! Sit toivoin, että kunpa tulisi uudestaankin, mutta tytön mielestä yks hymy sai sillä erää riittää.
Toivottavasti te saatte itkuisuuteen avun vyöhyketerapiasta, kai se aikansa ottaa ennen kuin alkaa auttaa. Se tekee varmaan myös itselle hyvää, että oikeasti hakee apua, eikä vain tule hulluksi neljän seinän sisällä. Tsemppiä!

Meillä menee just nyt oikein mukavasti, viime yökin oli ihan luksusta. Tyttö antoi mun nukkua pari melkein 3 tunnin syöttöväliä, loppu olikin sitten rikkonaisempaa. Mut jo kuuden tunnin yöunetkin ovat aivan loistavat vastasyntyneen kanssa, vaikka pieni tauko välissä onkin. Tuota edeltävä yö sen sijaan oli aikamoista kaaosta, tyttö heräili noin puolen tunnin välein. Vaihtelu on siis suurta. Rinnalla hän viihtyy päivisinkin tosi tiheään, välillä hamuaa nyrkkiä suuhunsa puolen tunnin välein ja on selkeästi nälkäinen. Sitten imeekin ahnaasti, toisinaan onnistutaan jopa ilman rintakumia. Hän saa myös välillä niitä kuuluisia tissiraivareita, kun mun syöksytissit eivät ole lapselle mitkään helpoimmat varmastikaan. Kun hän vetää päänsä pois, saattaa syöksytä neljästäkin reiästä komealla kaarella... Sen jälkeen ollaan maidossa niin lapsi, minä kuin kalusteetkin ympärillä. Hehe.

Salama83 ja Sofia 5 vko + 2 pv

 

Heips, no ei syntynyt vieläkään.. yliaikakontrollissa tuli sen sijaan käytyä. Painoarvio oli vähän alle 4kg ja kaikki päällisin puolin ok. Sormelle auki kohdunsuu.. keskiviikkona käynnistetään ja pitäisi lähteä suht helposti käyntiin, jos nyt niikseen tulee. Ihan mukavaa oli saada edes vähän informaatiota, ja tieto että pahimassakin tapauksessa ylihuomenna alkaa tapahtua.

Noelia 41+5

 

Tsemppiä siis Noelia synytykseen. Hyvin se menee Varmasti helpottavaa tietää, et viimeistään ke pääset isosta masusta eroon ja saat pikkuisen viereen.
Meillä oli la ristiäiset. Ne sujui ihan kivasti vaikka väkeä olikin paljon. Tytöistä ei tullutkaan Taika ja Hilla, vaan heistä tuli Henni ja Venla. Eivät näyttäneet yhtään Taikalta ja Hillalta, joten nimet vaihtuivat silloin jo heti kättärillä ollessa Nyt on kiva, kun saa muidenkin kuullen kutsua heitä nimillä, eikä neiti A:ksi ja B:ksi. Taitavat kyl tytöt olla identtisiä, sillä ristiäisissä vieraat menivät koko ajan sekaisin, et kumpi on kumpi. Ovat kyl hyvin saman näköisiä. Ite erotan heidät siitä, että Vanla on vähän pienempi (n.200g) ja hänellä on vähän pyöreämmät posket ja litteämpi pää. Sitten painan kyl myös mieleen, et mitä puen heille aamulla päälle ja itkusta erotan heidät myös, sillä Henni kiljuu paljon kovempaa. Nyt he ovat alkaneet hymyilemään takaisin ja tykkäävät myös seurustella ja kuunnella, kun heille lauleskelen. Nyt oon nukuttanut heitä ulkona ja saattavat välillä nukkua yli neljän tunnin päikkäreitä Tälläkin hetkellä ovat pihalla vaunuissa ja ovat nyt nukkuneet kohta kolme tuntia. Kovasti ihmiset päivittelevät, et kyl on rankkaa kun on kaksi vauvaa,mut ite en kyl tätä mitenkään kovin rankkana pidä. Onhan tässä toki kaksin kertainen työ, mut ovat niin helppoja ja ihania vauveleita, et hyvin heidän kanssaan pärjää. Toisaaltaan enpä edes tiedä, et millaista yhden kanssa olisi. Välillä meillä on kyl aika huutokonsertti, kun molemmat vaatii jotain yhtä aikaa, mut pitää vaan ajatella, et ei ne huudosta rikki mene. Vahvistuupahan keuhkot ym. Perjantaina huusivat moölemmat päät punaisina hoitopöydällä. Koira tuli mun jalkoihin ja alkoi hänkin ulvoa, joten silloin oli aika meteli Oon nyt kirjoitellut tyttöjen vauvakirjoja, mitkä saivat ristiäislahjaksi. Pakko kirjoittaa nyt heti, kun viel muistaa, mitä tapahtunut milloinkin.
Mukavaa tätä viikkoa kaikille.
Tulehan Noelia sitten kertomaan kuulumisia.
T:Jenni, sekä Henni ja Venla 7vkoa + 3pv

 

Kiva Noelia, että kävit päivittämässä kuulumisia. Kohta siis alkaa tapahtua (tämä tosin oli toki tiedossa jo aiemmin, kun kerta yliajalla mennään). Tilannepäivityksiä odotellessa siis... Mitkä on sun fiilikset nyt, vieläkö menee hermot?

Jennin tytöt saivat tosi kauniit nimet, onnea! Kiva myös, että kemut menivät mainiosti. Mua ainakin jännitti etukäteen juhlien järjestäminen, tyyliin "loppuuko ruoka kesken" ja "tykkäävätkö ihmiset sapuskasta" sekä "ehditäänkö me saada kaikki valmiiksi". Mut hienosti asiat lutviutuivat kuitenkin

Täällä viime yö oli taas vähän huonompi, tyttö nukkui yhdet melkein 3 tunnin unet ja sen jälkeen vaati huomiota USEIN. Huoh. Vaihtelu on siis suurta, välillä kun on niitä onnistuneitakin öitä. Saapi nähdä, mikä meininki tänään. En tosin enää jännitä öitä jo illalla, sillä tiedän, että hyvin luultavasti voin käydä päikkäreille myöhemmin.

Mä olin tänään verikokeissa, joissa tsekattiin, onko paastoarvo edelleen koholla. Lisäksi he katsovat niistä hemoglobiinin. Tulokset saan vasta ens viikolla synnytyksen jälkeisessä tarkistuksessa tai sit soittamalla aiemmin. Saas nähdä, maltanko odottaa. Jotenkin kyllä pelkään, että pielessä ovat edelleen. On ruokavalio nimittäin mennyt aikamoiseksi porsasteluksi synnytyksen jälkeen, herkut maistuisivat liiankin hyvin.

Salama83 ja Sofia reilu 5 vkoa

 

Kuulostaa vähän siltä että haava on auennut. Mulle kävi niin ja oli aika hurjan näköinen kolo siellä. 6vk synnytyksestä haava oli vihdoin ummessa. Eivät tee sille mitään mutta merkkejä mahdollisesta tulehduksesta pitää seurata.

 

Se on sitten väkisinkin pian viimeinenkin "pikku-ketjulainen" maailmassa. Paljon tsemppiä Noelialle koitokseen !

Jennin tyttösille tuli ihanat nimet . Kiva muutenkin että kemut meni hyvin.

Meillä oli myös ristiäiset nyt sunnuntaina, ja oikein kivasti menivät nekin. Tietysti itku kuului asiaan, mutta mitäpä siitä Meillä kemujen kantavana voimana oli anoppi, joka järkkäli kaikki tarjottavat yms.. Kutsut tein (luojan kiitos) jo sillon raskausaikana. Tää meijän kaveri kun työllistää siinä määrin ettei hirveesti omia puuhailla (kateellisena luin Jennin pikkuisten pitkistä päikkäreistä). Vyöhyketerapia alkaa onneksi pikku hiljaa tuottaa tulosta, ja varmaan kohta nukkuminenkin onnistuu paremmin *kopkop*. Mutta siis itkuisuus on kyllä vähentynyt huomattavasti, toisin sanoen on jo hetkiä milloin Oiva EI itke. JEEE, kyllä tää tästä

Miten Salama, itkeekö Sofia öisin vai millä tavalla hän vaatii huomiota? Toivotaan nyt että ensi yö olisi taas parempi, ja hyvä tosiaan että pystyt sitten edes päikkäreitä vetämään.

Riinulille kanssa paljon voimia itkuisen vauvan kanssa. Voin vain kuvitella miten raskasta se on, kun on noita muitakin lapsosia. Meillä alkoi pahin helpottaa kolmannen vyöhyketerapia kerran jälkeen, toivottavasti tuo teillekkin apua. Ja hienoa, että noita aurinkoisia hetkiäkin on

Ai niin, mä olin vähän raggari ja kävin vesijuoksemassa viime viikolla (jälkitarkastus on vasta huomenna). Oli kyllä ihanaa! En tosin varmaan kehtaa tunnustaa sille lääkärille

Iloista viikkoa!

Kappe & Oiva 5vko ja risat (niin, ja oivasta tuli Oiva )

 

Ahhh, Oiva! Niin söpöä En tunne yhtään samannimistä, ihmeellistä kyllä, koska on tosi kiva ja suomalainen nimi. Mä tykkään!

Sofia on usein öisin tosi kiltti, eli syö ja kun laitan pinnasänkyyn, jatkaa uniaan. Hän herää useimmiten 1,5-2 tunnin välein, ensin alkaa tuhtaaminen ja käsillä huitominen, sen jälkeen yksi vää-rääkäisy ja jos en reagoi siihen, tulee kunnon parku. Välillä oon liian hidas ja itku alkaa just kun olen ohjaamassa rintaa suuhun (mulla kun menee sen rintakumin kanssa pelaamiseen vähän aikaa). Toisinaan vaatii huomiota useammin eikä välttämättä suostu nukkumaan ruokailun jälkeen, vaan pinnasängystä alkaa samantien kuulua meteliä, joka lopulta yltyy itkemiseksi. Oon koittanut silittelyä, tutin antamista ja syliin nostamista hetkeksi, mut ne eivät kelpaa. Sit yleensä ruokin uudelleen (kenties jäi nälkä) ja toivon, että sen jälkeen suostuisi nukkumaan. Jos oon itse ihan loppu ja itkuparku jatkuu, jätän viereen. Siinä hän yleensä koisii hyvin, vaikka olisi omassa sängyssään levoton.

Uhh, nyt on mentävä! Mies tuli kaupasta ja voisin kai sen verran osallistua, että autan ostokset jääkaappiin...

 

oi voi..

olipahan taas yö. Poika nukkui todella kivasti ilta yhdeksästä kahteen..mutta minäpä en. Käsiä ja jalkoja särki..selkää jomotti..rinnat oli super arat ja ainut asento missä pystyin olee oli selällään. Ja sitten kun makas selällään niin tota välilihan leikkaus haavaa rupes sattumaan. Ja kaiken tän lisäks päätä on särkeny koko yön ja aamun. Ja sitten kun vihdoinkin sain itse unta niin poika heräsi ja piti alkaa imettämään. Siirryin sohvalle, koska se on kovempi ja siinä on helpompi imettää..no poikaa sitten väänsi ja käänsi mahasta eikä nukkumisesta tullut mitään. Mun olo oli aivan karmee ja ensimmäistä kertaa meinasin menettää hermoni! onneks pinna kuitenkin kesti ja poika viimein nukahti. Mä olin ihan hiestä märkä ja olo oli todella kipeä. Mittasin kuumeenkin ja yllätykseksi kuumetta oli melkein 38 astetta! sain kuitenkin unenpäästä kiinni ja yhdeksän maissa kuumetta ei enää ollut. Ihmetyttää vaan että mikä ihmeen kuume se oli kun niin hetken vain kesti! Toivottavasti ei enteile mistään megaflunssasta tai rintatulehduksesta.

Hankalaa on kyllä nyt ollut pojan kanssa kun sitä tuntuu vääntävän mahasta jatkuvasti. Järjettömän kovaa se ei huuda, mutta sellasta jatkuvaa vaikerointia. Hohhoijaa. Cuplaton tipoista on ollut onneksi apua ja pierut tulee ulos eivätkä jää pojan mahaan pyörimään. Niiiiiin vaan toivon, että tämä on nyt vain hetkellistä eikä meidän pojasta tule koliikkivauvaa!

Kylläpä on nyt tullut avauduttua..pakko vaan päästä jonnekkin välillä purkamaan itseään. Täällä te sentään olette kaikki samassa tilanteessa ja ymmärrätte mua. Kiitos paljon tuesta kaikille <3

niin sitäkin piti kertoa, että kävin maanantaina näyttämässä mun välilihan ompeleita lääkärille ja nehän on siis revennyt! että ilmankos järkytyin kun tuonne alas menin vilkasemaan. Asialle ei kuulemma voi nyt mitään tehdä..pitää vain odottaa että paranee (menee pitkään että paranee hyvästi siis seksielämä)! jos ja kun sitten 6 kk kuluttua haava on jotenkin outo edelleen niin sitten vasta katsotaan että tehdäänkö sille jotakin. Että kiitos vain kätilölle joka ompeli haava päin mäntyä!

haidiina ja poika reilu 2 viikkoa

 

Huh noita Haidiinan kuulumisia! Hyvä se on kyllä välillä purkautua, etenkin tuommoisen jälkeen. Toivottavasti fiilis on jo parempi ja ensi yö sujuu kaikin puolin mukavammin. Mä ainakin pidän peukkuja Myös tuo välilihan ompeleiden repeäminen kuulostaa vähintäänkin ikävältä...

Multa revittiin eilen kaksi viisaudenhammasta pois. Pakko on vetää myös antibioottikuuri, kun oli toinen hampaista tulehtunut. Vähän huolettaa, aiheuttaako vauvalle jotain (ilmeisesti jotain mahavaivoja voi ainakin saada ja ihottumaa, siis ääritapauksissa). Olen eilisestä päivästä asti syönyt eikä ainakaan vielä ole merkkejä mistään, toivottavasti ei tulekaan. Särkylääkkeitä menee myöskin. Muutama päivä nyt tämmöistä luvassa, huoh.

Väsyttääkin niin pirusti, kun Sofia nukkui viime yönä yhden melkein 3 tunnin pätkän ja muuten heräili vähintään tunnin välein. Enkä ehtinyt päivällä nukkua, kun täällä on käynyt pari kaveria kylässä ja sen lisäks vielä nuohoojakin. Tietty nyt voisin käydä hetkeksi nokosille, mut vauva kuitenkin herää kohta ja tahtoo ruokaa. Jospa sit seuraavan ruokinnan jälkeen...

Salama83 ja Sofia reilu 5 vkoa

 

Moi! Noniin!! Nyt lopultakin niitä uutisia =)

Tiistaiaamuna varhain tuli meidän pikkunen tyttönen maailmaan! Ei tarvinnut käynnistystä kun sisätutkimuksen jälkeen maanantai-iltana alkoi supistella. Herätin miehen kahden aikoihin yöllä ja menin itse edeltä Kättärille. Mies jäi vielä venailemaan lapsenvahteja, joita ei heti uskallettu hälyttää pitkän ajomatkan päästä, jos vaikka olisikin turha hälytys

Olin kumminkin jo 4cm auki, niin sain jäädä saliin lepäilemään. Supistelu harveni ja odottelin miestä paikalle puoli kuuteen asti. Sillä hetkellä kun mies soitti pääsevänsä lähtemään, supistukset yltyivät 3 minuuttiin ja avautuminen eteni melkoisella vauhdilla. Sain spinaalin just sopivasti ja AH, kivuton tunti ja odoteltiin vauvan laskeutumista valoa kohti. Kätilö ehdotti loppuun vielä pudendaalipuudutusta ja sekin tehosi odotetulla tavalla. Ponnistusvaihe ei kestänyt lopulta kuin 2 supistusta. Merkittiin 5 minsaa, mutta ei siinä mitään kelloa keretty katsoa kun "kokeeksi" ponnistin ja pää tuli jo sillä ulos. Pikku nirhauma tuli, ei edes tikattu. Tyttönen painoi 3950g ja oli 50 cm pitkä ja oikein hyväkuntoinen. Oli ihanaa kokea hallittu ja rauhallinen synnytys.. Sen ekan imukuppihässäkän jälkeen olin tuominnut itseni surkeaksi ponnistajaksi. Olipa yllätys kun tyttö tupsahti melkein itsestään ulos Ja kätilöt oli kyllä ihania ja osasivat neuvoa niin hyvin tällä kertaa.

Päästiin neidin kanssa Haikaranpesään, missä oltiin yksi yö ja tänään jo kotiuduttiin vuorokauden jälkeen. Tyttö oli vähän itkuinen sairaalassa ja imi ihan koko ajan tissiä tai nyrkkiä. Nyt kotona annoin tutin ja tyttö on päästänyt unta kiitettävästi sen jälkeen. Vielä kun itse malttaisi nukkua univelat pois! Toissayönä en nukkunut tietenkään yhtään ja sen jälkeen on ihasteltu vauvaa hormonihuuruissa......... Muuten tuon kuulumisista en oikein vielä osaa kertoa, kun se nyt tosiaan vaan syö, nukkuu ja kakkaa Oma vointi on sikäli hyvä, että pyrstöä ei tarvi juuri arastella.

onnellinen Noelia ja Neiti Kevät, 1.5 vrk

 

Moi! Nyt kerkesin päivittämään itseni myös teidän kuulumisiin. Kantoliina =)

Haidiina, voi kurjuus. Toivottavasti voit tänään paremmin, ettei mitään tulehdusta kehittäisi. Ja toivottavasti sait yöllä nukuttua.. se taitaa olla paras lääke vähän kaikkeen. No ei ehkä välilihan ompeleisiin auta.. mutta kyllä nekin haavat varmasti paranee, ja ei toivottavasti mene mitään kuukausia. Niin tuskaisia ja ikäviä kuin nyt ovatkin, mutta älä lyö hanskoja tiskiin seksielämän suhteen Ja tosiaan, tämä on kyllä juuri paikka purkaa kaikki tunnot!

Aijaijai Salama! Paranemsita myös hampaille! Mulla ois kans kaksi poistettavaa, mutta en taida edes nyt synnytyksen jälkeen uskaltaa ottaa niitä asiaksi.. Jos sopii, niin lainaan tuota Sofiaa meidän tytön toiseksi nimeksi =) On niin kaunis ja totesin sen sopivan ekaksi nimeksi mietittyyn.

Voimia Kapelle ja Riinulille ja muille valvomisen ja pikku itkeskelijöiden kanssa painiville! Koska olette jo varmaan kaikkea kokeilleet, niin toivottelen pitkää itkunsietokykyä ja onneksi teillä tuo itkuisin aika on jo varmaan yli puolivälin.

Saitteko Kappe ja Riinuli muuten neuvolan kautta vai mistä noita vyöhyketerapeutin yhteystietoja? Jos tässä vaikka joutuu samaan veneeseen.. Nyt on vasta yksi yö vietetty kotona, joten typyn unenlahjoista ei oikein vielä tiedä. Kotiin tulo tuntui kyllä rauhoittavan ja yö meni normaaleilla about neljällä syötöllä ja niiden jälkeen nukahdettiin molemmat heti. Univelka painaa silti vielä.. Aamulla hiukan huolestuin, kun typy pulautti maidot ja vaikutti vähän veltolta. Ajattelin jo, että lähdettiinkö sairaalasta liian aikaisin.. mutta onneksi alkoi tissi taas maistua. Kovasti tyttö hereillä ollessa tarkkailee kaikkea, se on hyvä puoli tuossa pitkässä odotusajassa.. nyt alkaa jo nähdä ne vikat 2 viikkoa toisessa valossa =)

Jep.. jos taas takaisin lastenhoidon pariin. Esikoisen kanssa on vähän rasittavaa.. ajoittain on hiukan mustasukkainen, mutta suurimman osan aikaa haluaa auttaa siskon hoidossa. Se vaan, että 5-vuotias on MELKOISEN kovakourainen ja mahdoton säätämään, noin 2 päivää vanhan kanssa. Uh. No.. sub junior on onneksi keksitty =)

Noelia ja neiti 2 vrk

 

Jee ONNEA Noelialle ! Kiva että lähtikin synnytys itsestään etenemään, ettei tarvinnut käynnistellä. On varmasti joo 5-vuotiaalla aika roisit otteet pikkuisen kanssa ;D, mutta kiva kuitenkin että tykkää osallistua hoitamiseen. Ja onneksi Junior helpottaa esikoisen viihdyttämistä Toivottavasti teidän tyttönen ei joudu kokemaan tätä koliikkista alkua, on tämä sen verra nihkeetä kaikkien kannalta. Nyt taas takana pari erittäin huonoa päivää. No kuten sanoit, ollaan kohta jo varmasti yli puolen välin tätä koliikkiaikaa. Hope so...

Hyssyttelemään->

Kappe & Oiva 6vkoa

 

Paljon onnea Noelia! Ihana juttu, että synnytys meni noin hyvin.
Voi harmistus Haidiina kun ne tikit ovat revenneet, mutta kyllä se haava varmasti ajan kans paranee. Nyt vaan kannattaa suihkutella sitä ja ottaa ilmakylpyjä silloin, kun on mahdollista.
Kapelle ja Riinulille paljon voimia itkuisten vauvojen kanssa. Toivotaan että pian helpottaisi.
Salamalle pikaista paranemista viisauden hampaiden kanssa.
Meillä oli eilen neuvola ja meidän pikuneidit ovat koht jo tosi isoja Henni painoi 3910g ja oli 51cm pitkä, Venla painoi 3660g ja oli 51cm pitkä. Henni kiljui neuvolassa kuin mikäkin, niin neuvolatäti kirjoitti hänen korttiinsa, että omaa tahtoa runsaasti! Venla vaan vähän ähersi, niin hänelle tuli kommentti, et rauhallinen tyttö. On Henni kyl vähän vaativampi tapaus, kun toi Venla. Venla on viel jotankin tosi pikkuisen oloinen ja aika väsynyt tapaus. Nukkuu paljon enemmän, kun Henni. Henni kannattelee jo hienosti päätään. Tänään makoili pitkään masullaan ja katseli ympärilleen.Saa nähdä alkaako Venla saman ensi viikolla, kun tulee Henniä n. viikon jäljessä. Nyt ovat taas pihalla unten mailla. Ovat nukkuneet jo neljä tuntia, joten saapi nähsä tuleeko tänään enkat. On kyl ihanaa, kun nukkuvat nyt noin hyvin. Voisivat vaan nukkua samalla tavalla yöllä. Viime yönä olivat kumpikin vähän väliä hereillä..mut en valita, hyvä näin. Pystyy päivällä onneks itse nukkua.
No nytpä nuo neidit kuuluu tuolta heräilevän, joten tarttee mennä syöttöpuuhiin..
Jenni, Henni ja Venla 7vko + 6pv

 

Ihanaa, että Noelian synnytys meni lopulta noin mallikkaasti eikä ees pyrstöä tarvitse varoa Onnea! Kyllä se odotus sitten lopulta palkittiin ja mitä ihanimmalla tavalla vieläpä <3 Kiva, että teilläkin tykätään Sofia nimestä, siitä vaan käyttöön. Kiva kuulla se etunimikin sitten kun on julkista tietoa

Kurjaa, että Kappen kotona hyssyttely jatkuu edelleen. Tosin sitä varmaan huolestuisi, jos yllättäen loppuisi (tyyliin: "Onko hän nyt kipeä, kun on ihmeen hiljaa?"). Tai no, en tiedä. Varmaan sitä olisi kyllä tietty hurjan helpottunutkin samalla. En voi muuta kuin toivottaa valtaisasti jaksamusta! Mä saatan välillä iltaisin jo tuskastua, jos Sofia on kärttyisällä päällä. Ja hän sentään pitää siitä taukoa eikä itke muutenkaan niin kovin paljoa (ainakaan toistaiseksi, pitää tämä lisätä näin suomalaisen pessimistisen luonteen omaavana tyyppinä).

Heheehee, Jennillä on ollut kiva neuvolareissu, kun toisella pienistä on ollut jo omaa tahtoakin. Hauska yksityiskohta, että kirjoittivat oikein neuvolakorttiinkin tuon. Hienosti ovat tytöt kyllä kasvaneet, hyvähyvä!

Meillä on viime yöt olleet vähän omituisia. Sofia nukkuu suht pitkiä pätkiä alkuyöstä (syöttöväli on hyvällä tuurilla se 3 tuntia), mutta sitten neljän aikoihin häntä ei enää väsytäkään vissiin ja alkaa kauhea könyäminen. Jos otan viereen ja laitan tissin suuhun, nukahtaa siihen. Ja herää heti, mikäli laitan takaisin pinnasänkyyn. Tuttia ei kuitenkaan huoli eikä auta silittelyt tai selän painaminen kämmenellä kevyesti. Hän haluaa kylkeen kiinni eikä siihen taida muu auttaa. Vai oiskos ideoita?

Salama83 ja Sofia tasan 6 vkoa

Ps. Vitsit tää Manduca on kätevä! Tyttö kitisi sylissä ja sohvalla, mut kun iskin tähän, nukahti samantien. Niinpä sitten oon kotihommia saanut puuhailtua ja netissäkin surffattua. Toimii!

 

Aijoo, oltiin eilen Vauvakinossa katsomassa musikaali Nine. Leffa oli aika mitätön jotenkin, mut elämyksenä oli oikein mukavaa. Ihanaa päästä elokuviin ja kotinurkista hetkeksi pois. Olisin mielelläni mutustellut samalla poppareitakin, mut en ihan iljennyt näiden visureiden kanssa vielä. Todellakin menen uusiksi, oli niiiiiiiiiin kivaa.

Ja ahhh, huomenna mulla on kampaaja. Edellisestä kerrasta onkin melkein vuosi aikaa. Tai aikalailla tasan vuosi. Oon vähän laiska käymään ja kyllähän se myös näkyy. Mä vielä kuvittelin, että mun oma tukanväri on vaalea ja annoin kasvaa, kunnes mies oikaisi, että aika ruskeahan tuo on. Niin ne vaan silmät vääristää sen mukaan, mitä tahtoo nähdä.

 

salaman sofia käyttäytyy ihan samalla tavalla kuin meidän poika. Yöllä nukkuu just niitä 3 tunnin pätkiä, mutta sitten siinä 4-5 aikoihin aamulla alkaa könyäminen eikä unista tule oikein mitään. Tissi suuhun poika nukahtaa, mutta jos yritän laittaa omaan sänkyyn niin käninä alkaa samantien. Ei siinä sitten muu auta kuin antaa pojan nukkua tissi suussa, jotta itsekin voi nukkua edes jotenkin samalla.

apuva en kerkiä kirjottelemaan enempää.. mutta siis oon niin samoissa meiningeissä kuin salama.
ps. minkä hintanen tuo manduca on? mäki haluun!

 

Haidiina, vain on teilläkin samanlaista. En siis ole tässä veneessä yksin Just juttelin kaverin kanssa, jolla on Sofiaa pari päivää nuorempi poika ja hän kuulemma menee nukkumaan klo 22 ja herää ekan kerran klo 7. Jees. Siinäpä tavoitetta. :O Viime yö oli aika kidutusta meillä, Sofia ei liiemmin nukkunut. Nyt tietty vetelee sikeitä, huoh. Jospa me sitä rytmiä kuitenkin joskus saataisiin rakennettua...

Manduca maksaa suunnilleen satasen. Kiskovat huuto.netissäkin aika kovia hintoja niistä, ikävä kyllä. Meillä on Manducan lisäksi käytössä kantoliina, kummastakin tykkään. Mut Manduca on helpompi ottaa nopeasti käyttöön, kuin repun laittaisi. Lisäksi tykkään siitä enemmän ulkoillessa, tukee jotenkin paremmin (kun oon aika amatööri noiden kantoliinasidontojen kanssa). Kerran kävin sauvakävelemässäkin jo Sofian kanssa, tyttö oli oikein tyytyväinen Manducassaan. <3

Nyt on mulla uudet upeat hiukset. Jee! Fiilis on hyvä, vaikkakin viime yön jäljiltä väsynyt. Ehkä voisin kohta koittaa vetäistä tirsat, kun mies kerran on kotona tänään. Mut ihan just nyt en malta, vaikka Sofia nukkuukin, sillä hän KUITENKIN herää ihan kohta just.

Salama83 ja Sofia 6 vko + 1 pv

 

Huoh, mikä noita miehiä oikein vaivaa, kun muuten niin kovin huomaavainen ja ihana mieheni häiriköi mun päikkäreitä jo toistamiseen (edellisellä kerralla alkoi paukuttaa Rock band -peliä tajuamatta, että se kenties kantautuu myös makkariin). Tänään heräsin siihen, kun herra alkoi kuunnella alakerrassa musiikkia. Ei mitenkään överikovalla, mutta talossa, missä ei ole ollenkaan äänieristyksiä... :I Noh, ehdin mä vartin nukkua. Jotenkin vaan toivoisin, että olisi just nokosten ajan elellyt kuten siihenkin asti ja kuunnellut sitä musaansa mun herättyä. Mut joo, kaikkea ei voi saada vissiinkään.

Sofia on alkanut hymyillä! Ihan selkeästi Tuijottaa syvästi silmiin ja vetää oikein ihanan ja pitkän hymyn. On se vaan upea näky. <3

 

Moi!

Nyt on sit eka viikonloppu takana ja olikin kyllä rankka.. en muistanutkaan, miten koville se ottaa kun endorfiinit ja muut puudutukset kehosta häviää. Eilen nousi maito ja joka imetys sattui niin, että illalla oli koko kroppa aivan jumissa kun aina vauvan imaistessa jännitin kaarelle koko selän. Oli olo kuin maratonin juosseella, vaikka vaan istuin ja imetin.. Uh!

Tänään on muuten jo parempi olo, mutta jälkisupistukset kiusaa.. tai niitä ne kai on.. Soittelin kyllä jo kätilöltä neuvoa, että pitäiskö mennä näytille jos kyse onkin tulehduksesta. Olin kivusta ihan kaksin kerroin, mutta kuumetta ei ole eikä vuotokaan vaikuta erikoiselta, niin sovittiin että katotaan aamulla. Ihan infernaalista, mutta toki tarpeeksi särkylääkettä otin ja niiden kanssa saa oltua.

Neiti on todella rauhallista sorttia, näin mitä on viidessä päivässä keretty tutustua. Nukkuu, syö ja kakkaa ja sit sama uusiksi. Mikäli sattuu pysymään hetken hereillä, niin katsella killittelee jotain isosilmäistä lelua tai veljen touhuja.
Illat on toki tiivistä tankkaamista, mutta viime yö meni yhdellä syötöllä (!). Alkaa olla tissit melko täynnä siinä vaiheessa, joten mun puolesta se 3-4 välein syöminen ois aivan ok.

Aamu käninöitä ei vielä ole, mutta esikoiselta on tuttua tuo (ilmeisesti monille vauvoille ominainen) aamuyöstä herääminen. Mä otin silloin tavaksi lukea aamun lehden ja keitellä kahvit.. nukuttiin sitten myöhemmin aamulla vielä pari tuntia. En nyt ees yritä nukuttaa tyttöä pinnasänkyyn.. paljon helpommalla pääsee kun nukkuu siinä vieressä. Itse asiassa koko pinnasänky on edelleen paloina.

Näin, toivottavasti jatkuukin yhtä rauhallisissa merkeissä ja vielä oma olo kun kohenisi.. Ootan myös kovasti ulkoilua, mut kai sitä pitää olla suunnilleen sisätiloissa ens viikko.

Noelia ja neiti 5vrk

 

Voi, että miten sattuu ihan itseä kun lukee Noelian kirjotusta..toivottavasti jälkisupistukset helpottaa pian ja tuo imetyskin muuttuu vähemmän kivuliaaksi.

Meillä oli ihan uskomaton viime yö. Poika nukahti illalla kymmeneltä, heräsi syömään pikaisesti ainoastaan yhdeltä ja neljältä ja jatkoi unia kahdeksaan asti! itse heräsin jo puoli kahdeksalta ja ihan nauratti, kun mua ei nukuttanut, mutta poika senkun vain veteli sikeitä! kerrankin niin päin, eikä niin että poika kukkuilee hereillä ja itse yritän tulitikkujen avulla pitää silmiä auki

Tänään on ollut niin nätti päivä, että käveltiin neuvolaan ja takasin. Neuvolassa vastassa oli ihan vieras täti..sijaisena. Enpä ole varmaankaan koskaan törmännyt niin hiljaiseen naiseen. Tuntui koko käynti todella turhalta, kun täti ei kysellyt oikeastaan mitään ja sain itse puhua itsekseni. Turhauttavaa..mutta sentään mitat pojasta otettiin. Paino on noussut reilusti, nyt 4160g ja 54cm. Ihanaa kun kaikki vaatteet ei enää näytä ihan valtavilta pojan päällä, vihdoinkin siis 56cm vaatteet alkaa olee sopivia.

Tää paikka on kyllä todella tärkeä mulle. Vähän harmittaa kun mulla ei ole ketään melko samanikäistä kaveria, jolla olisi pieniä lapsia tai ketään joka odottaisi vauvaa. Olisi niin paljon kivempi lähteä kävelylle ja kaupoille yhdessä jonkun toisen samassa tilanteessa olevan kanssa. Ei ehkä jännittäisi niin paljon esimerkiksi tuo ostoskeskukseen lähteminen, kun olisi se toinen siinä mukana..tukena ja turvana. Ei miehen kanssa ole sama asia shoppailla ja kahvitella kuin tyttökavereiden kanssa..kyllä te tiedätte! Sitten mietin sellaista, että mitä jos pidettäisiin joku yhteistapaaminen tällä helmivauva-porukalla...mutta samantien tajusin että eipä se taida onnistua, koska moni asuu varmasti ihan eri puolilla suomea!? Sitä itse vain jotenkin ajattelee että kaikki asuvat pääkaupunkiseudulla...mutta tuskin näin on :O

Ihanaa ja aurinkoista kevätpäivää! meillä on huomenna tiedossa pojan mahan ultraus kättärillä ja keskiviikkona isyydentodistaminen

 

Auts Noelia, noi kivut ei tosiaan järin kivoilta kuulosta. :O Toivottavasti menevät pian ohi, ettei tarvitsisi kauaa kärvistellä. Mullakin sattui aluksi imettäminen aika paljonkin, mut mistään jälkisuppareista ei oo tietoa. Tosin mä en tiedä miltä supistukset ylipäätään tuntuu, kun odotusaikana ei semmoisia ollut ja synnytyskin tuli hoidettua ilman. Mut eivät varmaan mukavia kyllä ole, todellakaan. Jostain luin, että imettäminen voi tosiaan laukaista supistelun, mut vähenee kyllä sitten ajan mittaan. Jos vaiks se vähän lohduttaisi?

Haidiina, mä olen niiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin (positiivisesti) kateellinen teidän viime yöstä, mäkin haluan! On varmaan luksusta moinen, sitä odotellessa. Meillä Sofia nukkui jostain klo 22-01 jotain, ja sen jälkeen sitten suunnilleen aamukolmeen. Sit loppuikin tytön unenlahjat ja kukuttiin molemmat hereillä. Oon aika sippi nyt. Ja kun vihdoin päivällä tyttö nukkui vähän pidempiä unia ja mäkin maltoin ummistaa silmät, niin tietty unohdin kännykän äänelliselle ja soi kai se pirulainen. Äääääh. Miten mä oppisin sulkemaan sen kun meen nokosile? Pitääpä panostaa asiaan.

Mullekin tää paikka ja te ootte tosi tärkeitä, tunnutte ihan ystäviltä, vaiks vaan netissä ollaankin tekemisissä. Ja sit kun vakkarit on pidempään hiljaa, alkaa jo pohtia, että mitä kuuluu ja onko kaikki kivasti. Just nyt mietin Riinulia ja Ohdista, mitä kuuluu? Ja muitakin kyllä Olisi hauskaa, jos asuttaisiin samassa kaupungissa, niin voitaisiin treffata kasvotustenkin. Mut näinhän nyt ei valitettavasti ole, mekin kun ollaan täältä Turun seudulta.

Nyt Sofia nukahti, vaikka kuinka yritin pitää hereillä. Tai siis ajattelin, että jos onnistuisin viihdyttämään häntä vielä vaiks tunnin, niin keräisi väsyä sitten yöunille. Mut ei se toimi niin vissiinkään. Yritättekö te muut pitää vauvoja hereillä näin loppuillasta lepertelemällä tms, vai annatteko vaan nukkua silloin kuin nukuttaa?

Salama83 ja Sofia reilu 6 vkoa