Helppo olla onnellinen?

[Aurinko risukasassa]

Onko helppoa olla onnellinen vai ei?

2 vuotta sitten sain keskenmenon (rv 22+3), jonka jälkiseurauksena emme voi saada lasta enää. Ensin lamaannuin ja taisin masentuakin. Olin kohduton, työtön ja onneton. Sitten päätimme ystäväni kanssa perustaa yhdessä pienen yhteistoiminnallisen yrityksen, jotta työllistyisimme. Ensin menikin hyvin, mutta tämä alkuvuosi on mennyt niin huonosti, että jouduimme viikonloppuna tekemään lopettamispäätöksen. Kun asiakkaita ei riitä ja todella moni asiakkaista "unohtaa" maksaa laskunsa, meillä ei ole rahaa. Ystävällä on 3 lasta, joten rahaa on saatava. Perintäänkin olemme niitä laskuja laittaneet, mutta perintä on hidasta. 4-5kk rahojen odottelua kaataa pienen yrityksen, jolla itsellään on kuluja kuitenkin koko ajan. Molempien miehet ovat maksaneet perheiden elinkulut viimeisen 2 kuukautta. Nyt rahat on loppu ja laskuja on kertynyt pino. Kaikki mahdollinen on tehty, enempää ei voi tehdä. Yritys lopettaa toimintansa ja meistä tulee työttömiä kunnes töitä löytyy.

Valvoin sen viikonlopun hullun kuun kanssa yhden yön tuskaillen ja murehtien. Sunnuntaina puhuin mieheni kanssa ja sanoin, etten jaksa näin. Että olen ihan tyhjä ja tunnen epäonnistuneeni. Kauniissa maailmassa meillä olisi perhettä, pieni firma jaksaisi kannatella normaalitulojen verran ja mies kävisi omassa työssään. Nyt olemme kaksin ja biologista lasta ei ole mahdollista saada. Adoptio on pitkä, raskas ja kallis vaihtoehto, johon meillä ei ole mahdollisuuksia. Luottotietoni ovat hiuskarvan varassa yrityksen menojen vuoksi. Yritys kaatuu ja töitä ei ole näkyvissä. Olen terveyden vuoksi (80% invalidi) ns. vaikeastityöllistettävä. Harva työnantaja uskaltaa palkata minut vaikka töitä olisikin sairauspoissaolojen ja niistä aiheutuvien kulujen vuoksi. Tämä ei ole todellinen uhka, olen sairaana harvoin, mutta työnantajat eivät halua palkata valmiiksi rikkinäistä työntekijää.

Mieheni sanoi, että kauniissa maailmassa meillä on toisemme. Meillä on koti ja se ei ole katoamassa. Hänellä on työ josta pitää ja meillä ei ole keskinäisiä ongelmia. Ehdotti, että olisimme onnellisia näin, siihen mitä meillä on ja antaisimme tulevaisuuden tuoda mitä se tuo tullessaan.

Tänään aamulla rännit valuttaa vettä ja kevät tulee kohinalla. Ei se olekaan niin vaikeaa olla onnellinen. Tänään kävin virastoilla täyttämässä papereita ja suljin omalta osalta yritystoimintamme. Hakeuduin työnhakijaksi ja tulin kaupan kautta kotiin. Istun koneella kahvikupposen kanssa ja tutkailen Mollin sivuja. Laitan pari hakemusta menemään ja tutkin uudelleenkoulutusmahdollisuuksia. Kissa kiehnää lattialla aurinkoläikässä ja yrittää napata ilmasta valonsäteitä. Hassu otus! Mies laittoi tekstarin, että tulee tänään kotiin normaalia aikaisemmin, koska heillä tehdään työpaikalla ilmastointikanavien puhdistus ja konttorin pitää olla tyhjä klo 13:00. Sanoi tulevansa kotiin puutarhakaupan kautta. Vietetään iltapäivä istutellen vihannesten siemeniä kesää varten. Saadaan tuohon meidän pikkupihalle kauan haaveiltu pikkuruinen kasvimaa. illalla katsellaan yhdessä sijaisperheasioita. Jospa meistä tulisi sellainen?

Tänään on helppo olla onnellinen, vaikka asiat eivät ole hyvin. Tärkeät asiat kuitenkin ovat.

Mitkä on teidän onnenlähteet joilla jaksaa vaikka läpi harmaan kiven?

 

[nöppäri]

:hug: Asenne kohdillaan, jatka samaan malliin =)

 

[Ncm]

Miten jaksaa? Onnekseni pystyn painamaan eteenpäin, eivätkä elämäni karut koettelemukset ole jääneet minua painamaan. Sitä voi päättää olla tyytyväinen tai tyytymätön. Minusta kivempaa olla sitä ensimmäistä. En ehkä onnelliseksi itseäni luokittelisi. =)

 

["Pena"]

Kyllä niitä ovat juuri nuo kuvaamasi asiat ja asenne. Keskeistä on tiedostaa nuo tärkeät asiat ja vaalia niitä.

Jos ja kun vielä osaa olla onnellinen mahdollisimman pienistä asioista, lisääntyvät onnen lähteetkin.

Yrittäjyys on asia, jonka kannattavuudesta ei voi etukäteen tietää. Osa onnistuu, osa ei. Tässäkin asiassa on niin, että edes kokeilee yrittäjyyttä, se kannattaa. Oppii siinäkin yhtä ja toista ihmisistä ja siitä, kuinka maailma pyörii ainakin sillä saralla. Yrittäjyys aiheuttaa väkisin henkistä kasvua - lopputuloksesta huolimatta. Taivaan tuuliin haihtuneet rahat voi mieltää ns. oppirahoiksi, kunhan summa ei kasva loppuelämän mittaiseksi velanmaksuksi.

 

[onniponni]

En juuri nyt jaksaisi jaksaa, mutta toi sun tarina oli äärettömän lämmin ja ihana. :heart:

 

["hiirenkorva"]

Kyynel tuli silmäkulmaan tätä lukiessa. Toivon teille tämän Tove Janssonin Taikatalvi-muumikirjasta lainaamani tekstin myötä onnea ja rakkautta tulevaisuuteenne.

" Mutta Niiskuneiti oli löytänyt ensimmäisen rohkean krookuksen nenännipukan. Se oli pistänyt esille lämpöisestä maasta eteläisen ikkunan alla eikä ollut vielä edes vihreä.

-Pannaan lasi sen päälle, Niiskuneiti sanoi. Siten se selviää kylmästä yöstä.
-Älä pane, sanoi Muumipeikko. Anna sen selvitä miten parhaiten taitaa. Minä luulen, että se selviää paremmin, jos sillä on vähän vaikeuksia. "

 

[Ei niin onneton]

Kiitos tosta kirjotuksesta! Meillä on tosi kurja tilanne myös. En nyt ala sen enempää kertomaan mitä kaikkea on huonosti. Koti kuitenkin on vaarassa mennä alta. Kumminkin toi sun kirjotus piristi. Mitä sitä rypemään liikoja tapahtuu se mikä tapahtuu kuitenkin. Mä voisin vaikka askarrella nöötin kanssa jotain pääsiäisjuttuja kun herää päiväunilta. Just nukahti. Viime yö oksutaudissa niin oli ihan puhki jo tähän aikaan.

 

[Aurinko risukasassa]

Iso kiitos teille! Ajattelin, että tulisi paljon kuraa niskaan, mutta noi viestit on todella ihania ja kannustavia. *halauskiitos*

Pena, onneksi velkaa yritystoiminnasta ei ole mahdottomia. Jokunen tuhat euroa, josta selvitään vaikka tiukkaa tulee tekemäänkin. Olisimme ottaneet jonkun lainan, jolla ne saisi kerralla pois, mutta pankit ei nyt ole meidän puolella kun ollaan yhden tuloilla ja asuntolainakin on maksettava. Pääasia kumminkin, että asuntolaina saadaan maksettua. Muita sitten lyhennellään minkä pystytään. Kokemus oli hyvä, vaikka päättyikin ikävästi. Sain paljon kokemusta ja opin uusia asioita. Olen mielestäni vahvempi nyt tämän kokemuksen kanssa kuin olisin ollut ilman sitä. Tietoakin on tullut lisää, kirjanpitoa, verotusta, laskutusta ja ylipäätään ymmärrystä ja tietoa siitä, miten yritys toimii. Joku jossain, jonain kauniina päivänä ehkä arvostaa ammattikoulutukseni lisäksi tätä puolta osaamisestani ja antaa mulle töitä. Osaan ainakin ymmärtää yrittäjää ja asettua hänen saappaisiinsa erilaisissa tilanteissa.

Olen nyt tehnyt vahvan päätöksen olla kaatumatta tähän. Koti (kaunis kuin mikä - mies sanoo) ja perhe vaikka pienikin on kuitenkin olemassa ja ystävyys säilyi yrityksen kaatumisesta huolimatta. Lähensi meitä oikeastaan entisestään ystäväni kanssa. Toisinkin voisi olla. Ystäväni sanoi, että yhdessä lähdettiin ja yhdessä lopetetaan. Jos on pakko seisoa polviaan myöten pas%assa, niin seisotaan sitten yhdessä ja ainakin on joku, kenen kanssa siitä puhua samalta pohjalta.

Ystäväni lapsista kaikki ovat alaluokkaikäsiä. Päätimme, että huomenna pestään mattoja yhdessä ja annetaan kodille mäntysuopatuoksuinen lohduke. Jos ilmat sallii, pestään yhdessä kotiemme ikkunat, leivotaan, laitetaan yhdessä ruokaa isoja eriä pakkaseen ja tehdään yhdessä työhakemuksia. Jos löytyy joku hyvä koulutus, mennään sinne. Yhdessä kuitenkin tuetaan toisiamme ja pidetään toisemme ja samalla itsemme liikkeessä. On niin helppoa jäädä kotiin murehtimaan jos on yksin. Itse tiedän, että mulla riskinä on päiväohjelmat telkussa ja se, jos ei ole mitään tekemistä. Se lamaannuttaa ja laiskistaa. Kun ollaan yhdessä samassa tilanteessa, tämä tuntuu helpommalta ja jopa innostavalta.

Taidan kuitenkin olla jo hieman innoissani siitä, mitä nyt tulee tapahtumaan. Helppoa ei tule olemaan, mutta ei tämä nyt maailmani loppu voi olla.

 

[Orion-]

=) Se just on niin tärkeää, että ei takerru niihin asioihin jotka on huonosti. On helppo olla onnellinen, kun muistaa olla kiitollinen niistä pienistäkin asioista, jotka ovat hyvin. Ja toivoa ei saa koskaan menettää! Ja se, että jaksaa uskoa siihen että jatkossakin asiat on silti ihan hyvin (vaikkei täydellisesti oliskaan).

 

[ok]

Tuli tippa silmään, oli niin kauniisti kirjoitettu.
Mä tunnen, että olen päässyt helpolla, ja osaan arvostaa sitä.

 

[IhanaValo]

Ihanasti kirjoitettu, tuli itelläkin tippa linssiin.
Sitähän se on, pitäis koittaa etsiä ne pienetkin ilon ja onnen aiheet ja olla niistä onnellinen. Oikein hyvää kevättä teille!

 

[Mama the strange]

Kauniisti kirjoitettu! On ihanaa, kun löytää vaikeassakin elämäntilanteessa ne onnen asiat.

Omia onnen asioita ovat kevään tulo, kasvimaa, jonka kohta pääsen kääntämään,mies ja etenkin 5-vuotias lapseni, joka on vielä niin pieni, että tulee syliin ja viereen nukkumaan, mutta jo niin iso, että osaa jo olla itsekseenkin. Muita lapsia meillekkään ei todennäköisesti tule, vaikka toivoisimme kovasti.

 

[Aurinko risukasassa]

Mä nyt kirjoittelen tänne tänään, saan samalla purettua asioita johonkin eri tavalla. Olen tosi onnellinen tuosta ystävästäni ja miehestäni, mutta tarve purkaa henkilökohtaista tilaa on myös olemassa. Soittelin pari puhelua vielä. 1 takapakki ja 1 kiva yllätys oli saldona. Takapakki on se, ettei yhdelle laskulle saa enää yhtään maksuaikaa (lähtee ulosottoon) ja se on aika iso. Soitin kuitenkin ulosottomiehelle (tässä tapauksessa ulosottonaiselle) ja hän sanoi, että voin tehdä hänen kanssaan maksusuunnitelman. Lasku voidaan jakaa vaikka kolmeen osaan ilman, että luottotiedot menee. Harmittaa tietty ne perintäkulut, mutta eihän se sen yrityksen vika ole. Rahat hekin haluaa ja ei ole heidän vikansa, että lasku menee ulosottoon.

Kiva ylläri oli se, että saan ennakkoveroja takaisin tältä vuodelta. Olen maksanut ennakkoveroa viime vuoden mukaan ja nyt kun tänä vuoden yritystulot ei olleetkaan kuin miinusta, saan ennakkoja takaisin yli 800! Sillä saa taas muutaman laskun maksettua ja ostettua ruokaa ihan omilla rahoilla.

 

[Aurinko risukasassa]

Mies on tulossa kohta kotiin. Ajattelin ehdottaa sellaista, että viikonloppuna käytäis varasto, kaapit ja vaatehuone läpi. Jos vaikka varattais kirppispöytä viikoksi. Sellaista tavaraa millä ei oikeesti tee mitään, ois varmaan aika paljonkin. Meillä on iso viinyylilevykokoelmakin, mitä ei olla kuunneltu moneen vuoteen yhtään. Siitä voisi luopua. Tuolla ne levyt vaan seisoo vaatehuoneessa laatikoissa. Ne vois viedä suoraan johonkin liikkeeseen. Kirjoja, musiikkia, astioita (keräsin joskus muumimukeja ja mariskooleja), somistustavaraa, vaatteita, laukkuja ja harrastustavaraa joutaa poismyytäväksi.

Jos tekisi uuden alun myötä myös puhdistamisen turhasta tavarasta. Niillä rahoilla voisi sitten lyhennellä velkoja pois. Kaikenlaisia ideoita alkaa syntymään nyt kun se stressi ja ahdistus yrityksen kaatumisesta loppui. Oikeestaan päätös onkin helpotus. Enää ei tarvitse valvoa öitä peläten ikäviä. Tässä ollaan jo nyt ja tästä sitten eteenpäin.