Henkinen työ kotona

[vieras]

Onko kukaan koskaan onnistunut tekemään jotain keskittymistä vaativaa lasten kanssa ja minkä ikäisiä lapsia?

Vai onko niin, että lapset on aina laitettava säilöön jonnekin muualle, jos haluaa saada tehtyä jotain?

Olen niin turhautunut välillä. Lapset eivät ole enää pieniä, eivät nuku päiväunia, ja mitään en saa tehtyä. Siis tottakai kotityöt leivonnat, ruoanlaitot, siivoukset pyykit ym. mutta ne viekin sitten ajan ja loppuaika lasten kanssa touhuamiseen. Aika sotkuista on silti vaikka koko ajan teen jotain.

Mutta olisi paljon asioita, joita haluaisin tehdä. Mutta minulla ei riitä voimat eikä aika enää. Kun olivat ihan pieniä, sain tehtyä paljon enemmän päiväuniaikaan.

Onko ketään, joka tekisi kotona työtä (esim. myynti, opiskelu, käännöstyöt...) ym. silloin kun lapsetkin ovat kotona. Vai onko niin, että lapsista on päästävä eroon (hoito) jos aikoo jotain tehdä?

Elämä valuu ja koskaan ei tule enää omaa aikaa. VAin tätä samaa rumbaa, lapsia ja kotitöitä.

 

[kangasajuruoho]

Mä en ainakaan kykene mihinkään keskittymistä vaativaan, kun koko ajan keskeytetään.

Mutta ei tää hukkaan valu.
Tämä on elämää. =)

 

[MorbidMama]

Opiskelu, juu. Tuossa pöydällä odottaa yks käännöstyö mitä pitäisi ahkeroida, mutta en viitsi edes aloittaa ennenkuin vauva taas nukahtaa...tosin esikoinen tulee koulusta klo 12...
Tää on muuten sellanen asia, mitä mä olen pohtinut paljonkin. Multa on kadonnut keskittymiskyky totaalisesti lasten syntymien myötä..mä en kertakaikkiaan viitsi tarttua mihinkään tärkeään koska tiedän joutuvani sen kohta keskeyttämään! En osaa edes kirjoja lukea. Töllön töllötys ja mammapalsta on melkeinpä ainoita mihin uskaltaudun, ne on helppo keskeyttää..Hesariakin luen useassa otteessa monta kertaa päivässä ja aina jää jotain tärkeetä lukematta!

 

[vieras]

Ei kukaan edes yritä? Lapset vaan roudattava jonnekin muualle sotkemaan niin on mahdollista tehdä jotain?
Tätäkö tämä naisen elämä on vielä nykyään? Haluaisin hoitaa itse lapset ja tehdä jotain omaa.

 

[vieras]

kiitos, Töllin Ruusa ja Morbid Mama, on lohduttavaa lukea, että ei se ole helppoa muillekaan. (Tai lähes mahdotonta).