hermot meni lapseen...miten paikkaan??

[paska äiti]

Reilu vuoden ikäinen tyttäremme on kovasti kehittänyt omaa tahtoaan. Ulkovaatteiden pukeminen on ihan kamalaa, ja vielä kun sen tekee hieman väsyneelle niin se on helvetillistä. Mulla paloi huutoon käämit, ja tiuskaisin "nyt naama kii.". KAMALA olo!!!! En huutanut, sanoin vain inhottavan tiukalla sävyllä... Miten mä pyydän anteeksi noin pieneltä joka ei ymmärtänyt sanoja??

 

[äiti kans]

ei se sitä isompana muista.. saati sit enää 5min päästä.. mutta muista jatkossa hillitä ittes.. kyllä se siitä.

 

[kielletty]

Menemällä sinne ulos :hug: Tulee sitä itsekin letkautettua välillä yhtä sun toista, ja nuo pukemistappelut ovat ihan arkipäivää, valitettavasti. Itse turvaudun monesti laittamaan jonkun lyhyen piirretyn boxilta niin olla nakottaa siinä sylissä pukiessa ja keskittyy siihen ohjelmaan, eikä kiukuttele

 

[ahma]

Oliko se nyt niin kauheaa? Kyllä ne alkaa jo kai tuossa iässä tarvita sitä, että löytyy rajoja. Vai reagoiko tulevaisuuventoivo jotenkin kurjasti?

 

[Rosa]

Tuttua juttua. Minulla myös hieman yli vuoden ikäinen tyttö ja omaa tahtoa on kun pienessä kylässä ( on muutenkin aika haastavan temperamentin omaava ). Kyllä sitä on tullut sanottua ja myös huudettua muutamat kerrat kun hermot ovat palaneet. Ei sille mitään voi! Vaikka kuinka yrittää hillitä itsensä niin aina ei vain pysty ( tai sitten olenn huono äiti ) :/ Kunhan suurimman osan ajasta on huutelematta ja tiuskimatta, niin minusta se riittää. Kaikki tunteet ja niiden ilmaisu kuuluu elämään.

 

[ap]

Oliko se nyt niin kauheaa? Kyllä ne alkaa jo kai tuossa iässä tarvita sitä, että löytyy rajoja. Vai reagoiko tulevaisuuventoivo jotenkin kurjasti?

No ei... Juu, siis toki kuria ja rajoja, en mä sitä Vaan että olisin voinut sanoa vaikka "olepas nyt hiljaa/ ei syytä huutaa/ ei mitään hätää" tjt eikä tollai 15-vee kieltä

 

[ap]

Niin ja Rosa, kyllä mä tosiaan olen ihan valtaosan rauhallinen ja rakastava, sylistä ei ole pulaa ja kaikki kunnossa, tuntuu vaan ettei sitä koskaan saisi mennä hermot, ainakaan noin pieneen! Että jos lapsi olisikin isompi ja "kurillaan" kiukuttelisi, mutta eihän tuossa ollut kuin väsy ja inhottavat lapasen. Tsemppiä sinne myös!!

 

[Noh noh!]

Oliko se nyt niin kauheaa? Kyllä ne alkaa jo kai tuossa iässä tarvita sitä, että löytyy rajoja. Vai reagoiko tulevaisuuventoivo jotenkin kurjasti?

No ei... Juu, siis toki kuria ja rajoja, en mä sitä Vaan että olisin voinut sanoa vaikka "olepas nyt hiljaa/ ei syytä huutaa/ ei mitään hätää" tjt eikä tollai 15-vee kieltä

No eihän sitä ihminen voi aina toimia ja sanoa niin kiun kasvatusoppaissa neuvotaan! Ei kukaan ihminen pysty toimimaan aina niin kun olisi ihanteellisinta. Kyllä tuo 15-v. kilen käyttö on ihan suotavaa silloin tälläin.

 

[Mie]

Ööh, mitenhän sä tuut pärjäämään sen kanssa kun se kasvaa, jos tollasesta menee jo pasmat niin sekasin, että pitää ihan nettiin kirjoittaaa?

 

[äiti]

Mie oon aina pyytänyt anteeksi ja selittänyt lapselle, miks kävi miten kävi. Siis kun vaikka puolivuotiaan pää kolahtaa turvakaukalon reunaan sinne laittaissa, niin pyydän anteeks ja sanon, että se oli vahinko. Jos joskus sanoisin rumasti lapselle, niin pyytäsin anteeks ja sanoisin, etten tarkoittanut sanoa niin rumasti. Vaikka lapsi ei vielä' ymmärtäisikään. Ja aina oon pyytänyt anteeks, jos vaikka vaippaa vaihtaissa kynsi on raapassu lasta, vaikka lapsi ei siihen reagoiskaan mitenkään.

 

[ap]

Kiitos tuesta Mä olen todella kova itseäni kohtaan, ja miksen olisi, rakastan tyttöäni niin että toki tahdon hänelle vain parasta. Mut aina ei vissiin sit tosiaan voi onnistua... :C

 

[ap]

Ööh, mitenhän sä tuut pärjäämään sen kanssa kun se kasvaa, jos tollasesta menee jo pasmat niin sekasin, että pitää ihan nettiin kirjoittaaa?

Nii en mä tiedä Kai se on pakko uskoa et ekan lapsen kanssa sitä on joskus hieman pihalla. En viitsinyt miehelle soittaa töihin, ja tyttö nukkuu nyt, ajattelin et täältä vois joku kokeneempi mamma hieman auttaa