Hidas motorinen kehitys 9kk

Olen huolissani vavastamme, joka on täyttää ensi viikolla 9kk. Hän ei vielä ryömi/konttaa, ei istu ilman tukea ja kääntyy selältä vatsalle vain hyvin harvoin. Ajoittain vauva "jäykistelee" ts. on kuin "halko", häntä on vaikeaa saada syöttötuoliin. Neuvolassa sanottiin, että ei vielä mitään syytä huoleen, katsotaan 10kk iässä uudelleen. Kyllähän sitä neuvolaan pitäisi voida luottaa, mutta olen alkanut pelkäämään, että kaikki ei olekkaan kunnossa. Tuntuu, että kaikki tuntemani 9kk vauvat edes ryömivät. Poikamme jokeltelee ihan normaalisti ja on nauravainen ja hyväntuulinen. Synnytys ja raskausaika olivat ihan normaalit.

Onko kenelläkään kokemusta siitä mitä tällainen hidas motorinen kehitys voi enteillä? Onko vielä normaalivariaation puitteissa? Kauhulla olen tietysti surffaillut netissä ja löytänyt ties mitä. Onko kokemusta?

 

En halua säikytellä, mutta kokemusta on. Pojallani todettiin myöhemmin lieväasteinen CP-vamma. Hän oli kyllä koko ajan toispuoleinenkin. OIkealla puolella oleva spastisteetti eli jäykkähalvaus hidasti motorista kehitystä.

Lunttasin neuvolakortista: istui tuetta 9 kk, nousi pystyyn 13 kk, käveli tukien 13 kk, seisoi tuetta 17 kk ja käveli tueta 19 kk.

Koin samanlaisia tuntemuksia ja hätää kuin sinä. Poika oli ensimmäiseni. Vertailin toisiin lapsiin ja odotin. Neuvolassa kyselin asiasta, kunnes viimein 6 kk neuvolassa pamautettiin, että miksei tämän lapsen kehitykseen ole aiemmin puututtu.

Positiivista on, että nyt ( 24 v ) juuri ja juuri huomaa toisen puolen lievän jäykkyyden. Poika opiskelee IT-alaa ja on ihan fisku tapaus.

Älähän säikähdä, mutta vaadi tutkimuksia, jos ei kehitystä ala tapahtua. Äläkä jää yksi mietteinesi. Tsemppiä !

 

Minusta ap.n kannattaa nyt odottaa sitä 10 kk neuvolaa. Äiskän pojan tapauksesta on jo yli 20v ja silloinhan huomattiin jo 6kk neuvolassa, ettei kaikki ole kunnossa. Nykypäivänä olisi kyllä jo jotain huomattu ap.n lapsen kohdalla aiemmin.

Lasten kehitys on niin yksilöllistä. Meillä poika konttasi 9kk iässä ja alkoi kunnolla istumaan vasta, kun oppi konttaamaan. Sanoja oli tuolloin jo muutama oli ns. verbaalisesti kehittyneempi. Luonteeltaan on varovainne ja varman päälle ottaja.

Toki sitä on huolissaan. Kannattaa miettiä oletko ihan oikeasti huolissasi vaan ain siksi, kun vertaa lastasi tuutujen lapsiin. Ystäväni reilun 7kk ikäinen poika ( kolmas lapsi ) nousee äitinsä kauhuksi tukea vasten. Meillä tuossa iässä vatsa kääntyiltiin kunnolla.

 

Kaverini vauva oli vähän reilut 10kk, kun läksi ryömimään ja ihan terve typsy on. On vaan tosi varovainen liikkeelle lähtijä. Kamuni oli ensin jo ihan huolissaan. Nykyään on tyytyväinen, kun ovat säästyneet kolhuilta ja mustelmilta neidin rauhallisen tahdin ansiosta. Vauvat ovat yksilöitä!

 

Sama täällä tyttö 10kk ja ryömimällä mennään eteenpäin, taidettiimpa oppia istumaankin tuetta kuukausi takaperin. Iloinen neitokainen ja takulla kerkiää vielä juosta perässä (Kaikki lapseni oppineet kävelemään vasta 14kk ikäisenä ja jokaisella ollut erilaiset kehitysvaiheet iällisesti).

 

No toisaalta oikeassa olette. Nytkin hätäilin toisen kaksosen (3 kk) toispuoleisuuden kanssa. Vanhat muistot kalvavat. Kakkospoika kävelikin sitten vastapainoksi 9 kk:n iässä. Lasten kehitys niin yksilölistä. Perusluonnekin ratkaisee. Kaikilla ei niin "kiire".

Minun poikani kohdalla nimenomaan toispuoleisuus oli huolta aiheuttava. Jokelti ja naureskeli ihan normaalisti. Kääntyi vatsalleen 4 kk:n iässä. Ryöminyt ei oikeastaan koskaan. Lähti suoraan konttaamaan 1 vuoden iässä. Uskokaa tai älkää... Kävelemäänkin oppi ihan yhtäkkiä.

Toisaalta vastakkaista neuvolan taholta tapahtuvaa turhaa hätäilyäkin on ollut ja kuullut. Toisella pojalla oli muka liian iso pää ja sitten mentiin tietokonetomografiaan.
Minun poikani kohdalla ei mitään voitu tehdä. Jumppaus olisi lievää spastisiteettia kuulemma pahentanut. Tiettyjä ohjeita tietenkin sai, ettei toinen puoli jäänyt kehittymättä.

Edelleen tsemppiä ! Kaikki varmaan ja toivottavasti hyvin kohdallanne ! Terveisin viiden lapsen äiti... Ja kaikki yksilöitä.

 

Mun 4 lapsi oli hidas ja haluton liikkumaan.Ja nyt 1,5 v ihan täysin terve ja toimelias tyttö.Hän kääntyi vasta päälle 9 kk iässä ja siitä alkoikin kova kehitys.ALku oli hanakalaa vain!!
Jumppaa pojan jalkoja ja koita houkutella liikkumaan.Mä en kyllä mitään sellasta tehnyt kun esikoinen juoksi jo 9 kk iässä ja se vasta oli kaameeta.Siks annoin lapsen kehittyä ihan omalla painolla.Hän oli rauhallinen ja seurailija.

Ei välttämättä ole syytä huoleen.

 

Meillä ei tyttö ryöminyt ollenkaan, konttaamaan lähti 10kk iässä ja samoihin aikoihin nousi istumaan.

Tiedän että on vaikeaa olla huolehtimatta.. Todennäköisesti kaikki kuitenkin on kunnossa. Parempi odotella sitä neuvolaa ja huolehtia sitten jos on aihetta!!

 

Eli sinulla on rahaa ja olet kauhean huolissasi, niin varaa aika vauvojen fysioterapeutille. Ammattitaitoinen fysioterapeutti näkee ensimmäisellä kerralla onko jotain ongelmia.

Me kävimme sairaalan vauvojen fysioterapeutilla ja hän pystyi ennustamaan miltei viikolleen koska konttaa jne. Jotkut lapset voivat myös oppia jonkun asian "väärin" ja se vaikeuttaa seuraavassa kehitysaskeleessa. Joitain vauvoja täytyy opettaa ensin pois totutusta väärästä tavasta, ja opettaa uusi, minkä jälkeen asiat korjaantuu.

Fysioterapeutti näkee todella nopeasti jon on ongelmia, eli katsoo kallistelemalla tukeeko vauva itseään "oikein" jne. Istuuko "oikein" jne. Meillä oli kaikki kunnossa mutta kävimme muiden asioiden vuoksi varmuudeksi. Mutta opin valtavasti noilla käynneillä. Jos on rahaa käydä suosittelen lämpimästi. Toki voit kysyä onnistuisiko tuo neuvolan kautta.

Samaten jos on lieviä motorisia ongelmia, on parempi mitä aiemmin ne huomataan. Mutta samaa mieltä, että on "turha" huolestua vielä.

 

Joskus tärkeintä on vauvan halu lähteä liikkeelle. Kummipoikani (13v) oppi kävelemään vasta lähemmäs 2 vuotiaana. Häntä ei yksinkertaisesti yhtään kiinnostanut liikunta (ei kiinnosta kyllä vieläkään!) ja hänellä esim. tasapaino kehittyi hyvin hitaasti. Nyt hän osaa hiihtää, uida, luistella, lasketella jne, mutta hän ei vain ole koskaan innostunut liikunnasta. Hän oli vauvana todella rauhallinen ja tyytyväinen vauva.

Vastaavasti oma tyttöni oppi ryömimään, kun luin lattialla sanomalehteä. Hän yritti tavoitella kädellä sanomalehteä, muttei ihan ylettynyt. Kun hän tosissaan yritti kurotella rapisevaa lehteä, hän saikin ensikertaa hieman työnnettyä polvellaan itseään eteenpäin ja siitä se lähti. Sitä ennen ei hänkään oikeastaan edes yrittänyt lähteä liikkeelle.

Sen sijaan esikoiseni oli kärttyinen ja helposti ärtyvä vauva. Hänellä oli hirmuinen tarve päästä eteenpäin, joten hän lähtikin liikkeelle tosi aikaisin.

Joskus siis vauvalla on syntymähetkellään jo tietty temperamentti. Toiselle riittää katselu, toisen on pakko päästä käsiksi HETI.

 

Huojentavaa kuulla, että on muitakin hitaita liikkeelle lähtijöitä. Meidän poika on kohta 9kk eikä vielä ryömi tai konttaa, ei myöskään istu itse. Kääntyy kyllä selältä mahalleen ja toisinpäin ja mahallaan ollessa pyörii ympyrää Mutta ei tosiaan vielä edes ole isompia menohaluja, ei pahemmin yritä eteenpäin. Olen yrittänyt tolkuttaa itselleni, että vielä sitä kerkeää, mutta kyllähän se silti vähän huolestuttaa. Varsinkin kun monet kyselevät liikkumisesta ja tuntuu, että melkein kaikki tutut nuoremmat vauvat jo liikkuvat..

 

Vantaalla ainakin pääsee hyvin helposti neuvolasta lähetteellä fysioterapiaan, jos vaan itse pyytää ja kertoo huolensa. Meidän poika oppi ryömimään n.7,5kk iässä, mutta konttaamaan ja istumaan vasta 1v1kk iässä kun oltiin ensin käyty fysiterapiassa.
Kävelemään oppi kuukauden päästä tuosta.
Ihan normaalia on kehitys ollut neuvolan mielestä, mutta silti sain lähetteen fysioterapeutille ja opimme siekllä kivoja leikkejä joilla aktivoida lasta, että esim. selkä vahvistuisi, jotta mahdollista itse istua tuetta.