Hae Anna.fi-sivustolta

hiljainen ketju

Viestiketju osiossa 'Eläkkeellä' , käynnistäjänä seropin emäntä, 02.01.2010.

  1. ikikukka Vierailija

    Olen kurkannut Suomi24 palstalle, mutta ei tosiaan kiehdo. Liian törkeä minulle. GA on hiljainen tai mitäänsanomaton Seniorinettiä en ole kokeillut. Ja iltasanomissa kestää iät ja ajat kunnes kirjoitus on luettavissa. Samoin hesarin.
     
  2. toinen tyhmä Vierailija


    Minäkin olisin kiinnostunut tästä samasta asiasta. Jospa joku olisi enempi perillä asiasta ja kertoisi.
     
  3. iäkäs elli Vierailija

    "Miksi tänne ei sitten kirjoitella? Hirveästi aloituksia, mutta keskustelua ei vain synny? Missä vika?"

    Johtuisikohan se samasta syystä kuin se, että esim. monet naistenlehdet ja muut eivät juurikaan enää kiinnosta, kun ne samat asiat on lukenut jo moneen kertaan vuosikymmenten aikana. Ei millään voi koko ajan tulla kamalan paljon uutta, jos on ikänsä ollut aikaansa seuraava tai ajassa tiiviisti mukana mennyt ihminen.

    Niin kuin johonkin toiseen kohtaan kirjoitin aiemmin, niin aika usein saatan kirjoittaa jonkin jutun, mutta luettuani ajattelen, että tuo nyt ei ketään kiinnosta ja pyyhin pois.

    Miten keksiä tuoretta ja kiinnostavaa jutunjuurta niin, että syntyisi keskustelua ilman riitelyä? Siinä onkin miettimistä, jos ei ole muuta tekemistä. Minulla ei ainakaan nyt leikkaa yhtään.
     
  4. mustikkasoppa Vierailija

    "Ihmettelen kun tätä Eläkkeellä osiota nyt näin kovin kehutaan. Miksi tänne ei sitten kirjoitella? Hirveästi aloituksia, mutta keskustelua ei vain synny? Missä vika?"

    Juon nyt automaatista ostamaani mustikkasoppaa. Otin viidensentin kolikoita kahvirahaksi ja äsken huomasin, että yksi oli Ruotsin äyri. Kävelin äsken töihin ihanassa lumisateessa.
    Meikkasin aamulla Lumenen blueberry-ripsiväriä. Myssy silmillä ja iso rökäle lunta tipahti poskelle.
    Kuin suoraan Lumenen mainoksista. Suunniteltu suomalaisiin olosuhteisiin. En ole vielä katsonut peilistä onko mascara poskilla. Tein vähän töitä ja tulin nettiin. Näköjään työkaverini on lukenut eilen kirjastossa kirjoittamani viestin. Siivosin kärpäskoppini ja löysin toisesta työtilasta vuoden 2003 korpun. Siinä on syksyllä kaivattu tiedosto.

    Taidan olla yksi noista eläkepalstan kehujista. Kirjoittajia pitää kannustaa eikä vaieta kuoliaaksi.
    Minua on kehuttu ja haukuttu elleissä. En enää kaipaa minkäänsorttista kritiikkiä. Kirjoitustyylini on mitä on. En jaksa miettiä kieliopillisia hienouksia. Kirjoittelen töissä ja kirjastossa eikä minulla ole kotona internettiä. Vain kannettava läppäri johon kirjoittelen muistitikulle.

    Luin eilen illalla ilmaislehti Kaupunkiuutiset. Nappasin talteen ison artikkelin Hannakaisa Heikkinen kansanedustajasta. En tiennytkään että tämä henkilö on kotoisin syntymäpitäjästäni.
    Hän ei enää aio asettua ehdolle vuonna 2010 vaan aikoo tehdä Lehtimäet. Opin tuon termin eilen Radio Aallosta Hanna Jensen pakinasta. Hanna on loistava kirjoittaja ja olen aina lukenut hänen kolumnit.

    Ei aloitusten tekeminen elleissä mene hukkaan. Viestit säilyvät vuosia arkistosta. Ehkä joku elli yön hiljaisina tunteina googlettaa tai laittaa elleissä hakukomennon ja löytää aloituksen.
    Sehän näissä nettikirjoituksissakin onkin ihanaa. Voi lukea vanhoja tekstejä.

    Mistäkö ok-tila tuli mieleen? Heurekan kulmilla on kolme Huurreuretan työmaakoppia.
    Miten ihanaa olisi istua tuollaisessa kopissa jossakin luonnonkeskellä ja nauttia täydellisestä kirjoitusrauhasta.

    Nauttikaa ellit eläkepäivistä. Jos koira lähtee taivaan koiratarhaan niin onhan täällä vielä paljon eläviä koiria. Hiihtosäät ovat unelmalliset. Näillä keleillä kannattaa olla paljon ulkona.
    Mustikkasoppa terästää aivoja. Ties miten tämä päivä luistaa kun aloitin mustikkasopalla.

    Nyt suljen koneen ja lähden kiikuttamaan korppua viereiseen rakennukseen.
     
  5. olgaH Vierailija

    Joku täällä mainitsi, että naistenlehdet eivät enää kiinnosta. Ei ole kiinnostanut minuakaan vuosiin.
    Jos rehellinen olen niin enpä edes taida olla naistenlehden lukija tyyppiä. Vuosien varrella olen enimmäkseen tilannut käsityö-, puutarhanhoito yms. lehtiä. Kirjoja toki luen.
    Ihminen muuttuu, samoin kiinnostuksen kohteet.

    Käyn täällä päivittäin lukemassa uusia kirjoituksia. Suomi 24:sta seuraan harvakselta jos siellä on vireillä mielenkiintoinen ketju, missä keskustelu liikkuu navan yläpuolella. Seniorinetti on kyllä piiri pieni pyörii yhteisö, siellä ei ulkopuolisia hyväksytä, GA on samaa maata.
    Harvoin kirjoitan itse, tulee sellainen olo, että ketä kiinnostaa. Minut on haukuttu ja teilattu niin monta kertaa, en enää jaksa pilata päivääni.
     
  6. engel48 Uusi jäsen

    liittynyt:
    16.11.2006
    Viestejä:
    2 027
    Saadut tykkäykset:
    0

    Kun me ihmiset vanhenemme , alamme katsella taaksepäin elettyä elämää.
    Alkaisimmeko rohkesti kertoa mitä kaikkea sitä on matkanvarrella sattunut.
    Jokaisella on oma kiinnostava tarinansa kerrottavana.

    Onko kerronta sujuvaa , tuleeko kielioppivirheitä ? niillä ei ole mitään merkitystä.
    Aina voi olla myös eri mieltä asioista, ei sitä tarvitse pelätä, eikä siitä pidä kenenkään suuttua.
     
  7. MarVa Vierailija

    Yritetään nyt päästä tuosta "Hiljaisesta ketjusta" ja aloitetaan uusia.

    Haluan aloittaa ketjun sisaruksista, kenellä niitä on ja millaiset välit teillä on, pidättekö paljon yhteyttä ja miten teidän lapset, siis serkut, pitävätkö he yhteyttä toisiinsa?

    Minulla ei ole sisaruksia ja tällä viikolla olen lukenut sisaruksista, jotka kokoontuvat aina silloin tällöin, vaikka ikää jo on.
    En niinkään osannut lapsena kaivata sisaruksia kun silloin 50-luvulla oli paljon naapurin lapsia, mutta nyt kun omat vanhemmat ovat kuolleet niin tuntuu kurjalta kun ei ole omia sukulaisia. Onneksi on perhe, mies ja lapset perheineen, ilman heitä olisin aika "yksin". Toki ystäviä on, mutta ei se ole sama asia.
     
  8. MarVa Vierailija

    Piti aloittaa uusi ketju, mutta näin kävi. No aloittakaa toiset ....
     
  9. tarinatäti Vierailija

    Olen useinkinliikkuessani sekä koti- että ulkopaikkakunnilla sekä kotimaassa että muuallakin miettinyt taloja katsellessa esim. ison kerrostalon kohdalla niitä tarinoita, joita jokaisen ikkunen takana on.
    Tai suuren sairaalan ohittaessani ajattelen useinkin niitä ihmiskohtaloita, monta tarinaa on sielläkin.
    Itsekin joskus sairaalassa oltuani ei sinne todellakaan kaipaa takaisin, vaan pakko joskus on mennä.
    Välin jopa ambulanssilla, onnekseni olen tähän asti seiltä päässyt pois!
     
  10. engel48 Uusi jäsen

    liittynyt:
    16.11.2006
    Viestejä:
    2 027
    Saadut tykkäykset:
    0
    Minä olen usein ihmetellyt, miksi ihmisiä pelotellaan yksin ololla.
    Olen vakaasti sitä mieltä , ettei tasapainoinen ihminen tarvitse jatkuvasti seuraa.
    Itse olen viettänyt elämäni sykähdyttävimmät hetket ollessani aivan yksin luonnon helmassa,tai kotona hyvää kirjaa lukien.

    Vastaavasti on tuttavapiirissäni eläkeläisiä, jotka ahdistuvat pienestäkin yksin olosta. Mitä he pelkäävät ?
    Veikkaan , että pelkäävät kuolemaa ja siinä taasen ei ole järkeä. Kuolema tulee ennemmin tai myöhemmin pelkäsi sitä tai ei.
    Eli niinkuin Antiikin filosofit sanoivat , kun elämme ei ole kuolemaa, kun kuolemme ei ole meitä .
     
Kaikki kentät ovat pakollisia
Luonnos tallennettu Luonnos poistettu

Jaa tämä sivu

Alibi
Anna
Deko
Dome
Erä
Hymy
Kaksplus
Kippari
Kotilääkäri
Kotiliesi
Koululainen
Ruoka.fi
Parnasso
Seura
Suomen Kuvalehti
TM Rakennusmaailma
Tekniikan Maailma
Vauhdin Maailma
Golfpiste
Vene
Nettiauto
Ampparit
Plaza
Muropaketti