Hirvee haikeus aina vaan vielä yhden lapsen saamiseen

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

"vieras"

Vieras
Meillä on kolme lasta. 10v, 8v ja 5v. Olen jo pitkään haikaillut neljännestä. Täytän pian 34. Välttämättä en tarvitsisi sitä vauvaa nyt heti just vaan voisin vielä vuoden pari odottaakin.

Mutta aina vaan löydän itseni muistelemasta millaista se raskausaika ja synnyttäminen on. Niitä hitaita hetkiä synnärillä sen vastasyntyneen kanssa.

Ja nyt kun olen kaksi vuotta ollut taas työelämässä niin jatkuvasti haikailen sitä aikaa kotiäitinä. Nautin siitä jo silloin ja kaipaan sitä aikaa edelleen.

Olisi ihanaa saada vielä yksi vauva.

Mutta onkose ihan hullua?
 
Mun nuorin on vasta 4,5kk mutta silti iskee välillä haikeus kun pakkaa pieniä vaatteita pois. Haluaisin vielä yhden tai kaksi, mutta pakko mennä välillä töihin, muutoin saan mennä takas koulunpenkille. Katsotaan sitten parin vuoden päästä vieläkö vauvakuume vaivaa.
 
No musta ei ole hullua :-) Jos ajattelet että vielä yksi lapsi mahtuisi teidän joukkoon. Vauvakuumeesta ei ehkä kannata tehdä mutta jos lasta kaipaat. Oot kuitenkin sen verran nuori että hyvin ehtisit. Itse en varmaan odottaisi kovin kauaa kuitenkaan ennen yritystä, nuorin on nyt jo kuitenkin 5v. Liikaa ikäeroa mun makuun, tää viimeinen jäis vähän ulkopuoliseksi. Varsinkin jos vielä pari vuotta aiot odottaa...
 
Tuttu tunne. Meillä neljä lasta, tosin nuorimmainen täyttää vasta 2v ja vauvan la syksyllä. Pelottaa ettei tää "vielä yksi lapsi" tunne mene ikinä ohi, jääkö sitä sitten loppuiäksi sellainen "vajaa" tunne että yksi vielä puuttuu. (meillä kun mies on sitä mieltä että lapsiluku on tämän jälkeen ehdottomasti tässä)
 
Minä ajattelin kolmatta odottaessa, että enempää ei sitten ja silloin vauva-aikanakin muistelisin ajatelleeni niin. Lähinnä siis jotenkin sen takia, että tuntui että perhe on siinä. Mulla raskaudet, synnytykset ja vauva-ajat olleet helppoja ja toki tiedän, että ne vauvat kasvaa lapsiksi. Ettei pelkän vauvakuumeen takia pidä tehdä lapsia.

Ja ikäeroa on joo toki, mutta jotenkin olen ajatellut että ois ihanaa kun olis sitten se pieni johon jaksaisi taas ihan eri tavalla panostaa ja ehtisi kun muut on jo koulussa. Ja mun sisarukset vasta alkaa hankkia lapsia niin serkuissa olis sitten samanikäisiä vaikkei kotona enää olekaan.
 

Yhteistyössä