Hae Anna.fi-sivustolta

Höperö mies

Viestiketju osiossa 'Eläkkeellä' , käynnistäjänä vierailija, 05.01.2020.

  1. vierailija Vierailija

    Lähes aina voi tehdä jotain tilanteen muuttamiseksi, jos haluaa. Mutta ainahan voi tehdä elämästään helvetin ja syyttää siitä toista. Tai antaa toisen tehdä elämästään helvetin, eikä tehdä mitään sen muuttamiseksi. Jos näin on, niin kannattaisi miettiä että miksi? Toisaalta, kukaan ei ole läpensä paha eikä kukaan läpensä hyvä, kaikki me ollaan sekoituksia, vaikka pinnallisesti katsoen voisi luulla muuta.
     
  2. vierailija Vierailija

    Oletko Alepa-täti? Luulisin, hyvä kun olet vielä näillä palstoilla! Kovin usein ei tähän eläkeläispalstaan kirjoitella.
     
  3. vierailija Vierailija

    Katsoin Uutisaamun ja lempparisarjani. Heräsin aikaisin. Säätiedotus lupaa terassikelejä. Lähellä olevan rakennustyömaan paalukone takoo tahtia mukavasti. Paikalle nouseva talo pysyy tulevaisuudessa turvallisesti pystyssä.
    Sitähän elämäkin on. Perustan pitää olla hyvä.
    Maikkarin uusin Alepa-mainos on kutkuttavan hyvä. Piirroshahmo ravaa huoneessa edestakaisin harjoitellen lähtöä pikaostoksille Alepaan.
    Vaikka asun Helsingissä muka kiireen keskellä minulla ei ole kiire minnekään.
    Näin viime yönä oudon unen. Olin työpaikalla ja huoneeseen tuli kaksi ikääntynyttä miestä pyytämään apua. Olin kirjakaapilla etsimässä
    kirjallisuutta. Mietin mistä uni mahtaa johtua ja asia selvisi.
    Siivosin kaapin ja heitin roskiin papereita. Käteeni osui moniste DNA-rihmoista. Katsoin YouTubesta videon ja luin muutaman sivun valokopiot. Tyttäreni selvitti perimänsä DNA-tutkimuksella. Haluan ymmärtää miten tutkimus tehdään.
    Katsoin menneellä viikolla eduskunnan tiedotustilaisuuden.
    Sama mies kuin unessa selvitti missä mennään Lähi-Idän tilanteessa.
    Vuosikymmeniä sitten tanssimme parketilla Helsingin yössä.
    Olen tyytyväinen nykyisen hallituksen kokoonpanoon. Enää aktiivimalli ei pidä minua liikkeessä. Saan keskittyä oikeisiin asioihin.
    Käyttää harmaita aivosolujani asioihin, jotka oikeasti kiinnostavat.
    Syksyllä kävin yleisöluennoilla. Kevään otan rennommin.
    Vauva.fi sivulla puhutaan Prisma-sinkuista. Luen muitakin keskustelupalstoja, mutta en kommentoi muualla kuin anna-sivuilla.
    Hiljaistahan täällä on ja se on hyvä asia. Takavuosien rähinät ovat vain haalea muisto.
    Milanon naisten paratiisin Clelia on edelleen hätää kärsimässä. Elämä 1960-luvun alun Italiassa ei ollut helppoa. Roolihahmo tuo mieleeni paljon muistoja. Elämä Tuhniksen kanssa oli kuin ihanaa elokuvaa ja useimmiten Uuno Turhapuro-parodiaa.
    Olen katsonut Netflixistä uusimman Crown-sarjan alusta loppuun.
    Seuraava kausi voisi hypätä vuosikymmenet yli ja keskittyä tähän hetkeen. Maailma muuttuu ja me mukana. Jos elämästäni tehtäisiin elokuva tai kirja siinä puhuttaisiin vai tästä hetkestä. Luin myös muistivihkon kirjoituksia E. Tollen kirjasta. Aiheena hetkessä eläminen
    Jumputus työmaalla jatkuu. Naapuri lopetti seinän takana tehosekoittimeen käytön.
    Elämä kuhisee ympärilläni kerrostalossa. Eläkeläisenä suunnittelen päivän ohjelmaa. Maailma on herännyt ilmastonmuutokseen. Mietin lähiaikoina mistä asioista rupattelen jatkossa netissä. Silakka-ryhmään en tunne vetoa. Ehkä alan harjoitella pikaista käyntiä Puksun Alepassa.
     
  4. vierailija Vierailija

    Ennenvanhaan taisi olla sellainen naisen malli, että oli jotenkin jaloa olla uhri ja kärsiä. Jotkut myös luulee, että heidän rakkautensa on parempaa ja aidompaa jos siihen liittyy kärsimystä.

    Nykyisin taas katsotaan hiukan kieroon naista, joka elää huonossa parisuhteessa, jossa on pahoinpitelyä. Outoja ovat myös ne naiset, jotka eroavat pahoinpitelevästä miehestä ja sitten menevät yhteen toisen samanlaisen kanssa. Pahoinpitelysuhteet ovat vaikeita ymmärtää, usein paria pitää yhdessä monimutkaiset, tiedostamattomat kuviot. Joskus molemmat tarvitsevat toisiaan. Symbioottisessa, läheisriippuvassa suhteessa toinen voi olla pahiksen ja toinen hyviksen roolissa, jossa molemmat ylläpitävät toisen roolia, eikä kumpikaan voi erota tai itsenäistyä. Pahis saattaa uhrautua ja ottaa pahiksen roolin, jotta hyvis voisi olla hyvä. Hyvis tarvitsee pahista, jotta voi kokea olevansa hyvä. Jos pahis muuttuisi hyväksi, niin hyvis alkaisi huomata pahiksen ominaisuuksia itsessään. Joissain symbioottisissa suhteissa toinen elää riippuvaisen roolia ja toinen vapaan. Jos riippuvainen itsenäistyy niin vapaasta voi tulla riippuva. Näissä suhteissa puolisot elävät ikäänkuin vaakakupin eri puolilla, toistensa vastakohtina täydentäen toisiaan. Ilman toista puoliskoa he tuntevat etteivät ole olemassa, toisiaan täydentäen he ovat kokonaisia.
     
  5. vierailija Vierailija

    Tosi hyvin ja selkeästi selitetty. Mutta tuo entisajan naisten malli: "Ennenvanhaan taisi olla sellainen naisen malli, että oli jotenkin jaloa olla uhri ja kärsiä. Jotkut myös luulee, että heidän rakkautensa on parempaa ja aidompaa jos siihen liittyy kärsimystä." syntyi sen ajan olosuhteista. Nainen oli riippuvainen miehestään ja hänen ainoa keinonsa selviytyä oli useimmiten että hän pysyi liitossa, vaikka se olisikin ollut alistava ja väkivaltainen. Siksi hän sai ihailua ja kunnioitusta siitä, että hän jaksoi ja kykeni. Ja sääliä jos joutui oikeasti kärsimään yli rajojensa.

    Uudenlaisen yhteiskunnan ja sen olosuhteiden myötä sen ja vanhan rajapinnalla oli toki niitäkin, jotka valitsivat kärsiä vaikka mahdollisuus olisi ollut jo selvitä edes jotenkuten itsenäisesti taloudelliseti. Avipöiittoihanteet ja naisen tehtävä-käsitykset olivat kuitenkin syntyneet lapsuudessa "vanhassa maailmassa" ja uuden ajan alussa eronneita naisia halveksittiin niiden taholta jotka olivat myös imeneet ihanteensa vanhasta ajasta. Uutta tapaa olla ja elää on vaikea käsittää jos on joutunut elämään kovin ahtaasti ja siinä pelossahan elivät nekin jotka joutuivat aikoinaan vain katsomaan kuinka "sisarille" kävi huonosti. Sehän olisi voinut käydä heillekin.

    Minusta meillä on nyt hyvin tältä osin, mutta saatamme kyllä olla ihan yhtä sokeita omille omille tavoillemme ja ihanteillemme. Kunhan viisikymmentä vuotta menee, tehdään meistäkin "diagnooseja" niiden ihmisten taholta jotka eivät ymmärrä olosuhteitamme ja perusteitamme, eivätkä ne kommentit ole lainkaan välttämättä mairittelevia tai edes tosia tai loppuun asti ajateltuja. Sekin tosin ihan ymmärrettävää.
     
  6. vierailija Vierailija

    "Minusta meillä on nyt hyvin tältä osin, mutta saatamme kyllä olla ihan yhtä sokeita omille omille tavoillemme ja ihanteillemme. Kunhan viisikymmentä vuotta menee, tehdään meistäkin "diagnooseja" niiden ihmisten taholta jotka eivät ymmärrä olosuhteitamme ja perusteitamme, eivätkä ne kommentit ole lainkaan välttämättä mairittelevia tai edes tosia tai loppuun asti ajateltuja. Sekin tosin ihan ymmärrettävää."
    Tuskin kukaan tekee viidenkymmenen vuoden päästä tutkielmaa elämästäni. Kirjoitukseni netissä ovat jo häipyneet tiedostoista. Päiväkirjani ovat joutuneet paperinkeräykseen.
    Ajankohtaista palstalla nimimerkki Kompiainen kirjoittaa parinvalinnasta ja koko Suomen asuttuna pitämisestä.
    Viime vuosisadan alkupuolella syntyneet aivopestiin isänmaallisuuteen.
    Sodan jälkeen suorastaan vaadittiin synnyttämään lapsia vaikka naiset olivat jo suurperheellisiä.
    Edesmenneen äitini arvoilla en olisi selvinnyt elämässäni.
    Ihmisellä pitää olla tervettä itsekkyyttä. On hyvä elää omanlaistaan elämää.
     
  7. vierailija Vierailija

    Tutkimuksia ja analyysejä tehdään aina jälkikäteen kunkin aikakauden ihmisistä. Harvoin yksilöistä, jos ei yksilö ole tehnyt jotain yleisesti kiinnostavaa.
     
  8. vierailija Vierailija



    Miten synnyttäminen olisi sodan jälkeen voitu populaatiotasolla estääkään? Silloin ei vielä tunnettu toimivia ehkäisymenetelmiä. Jos ei oteta lukuun laittomia abortteja ja jalkojen ristissä pitämistä.
    Syy sodan jälkeisiin syntyvyyden korkeisiin nousuihin oli tässä:

    Wikipedia:
    "Suuret ikäluokat muodostuivat monissa läntisen Euroopan maissa muutaman vuoden aikana toisen maailmansodan jälkeen, niin sotaan osallistuneissa kuin sen ulkopuolella pysyneissäkin maissa. Suomessa korkea syntyvyys kesti hieman yli viisi vuotta, elokuusta 1945 elokuuhun 1950.

    Suomessa korkean syntyvyyden kausi alkoi loppukesällä 1945 ja korkeimmillaan syntyvyys oli heti kauden alussa elo-syyskuussa 1945. Toistaiseksi eniten uusia suomalaisia tuli maailmaan 24.8.1945, jolloin syntyi elävänä 495 lasta. Syynä tähän oli se, että pääosa rintamamiehistä oli kotiutettu 9 kuukautta eli raskauden keston verran aiemmin, vuoden 1944 lopulla."

    Eikä rintamalta palanneita miehiä tarvinnut kehottaa lisääntymään kun vihdoin pääsivät kotiin "lapsen tekoon". Siihen ajoi ihan luonto itsessään.
     
  9. vierailija Vierailija

    Kysyin lapsena miksi olen olemassa ja sain karun vastauksen. Äitini oli saanut monta keskenmenoa ja suurperheenäitinä kävi lääkärillä.
    Ulkomaalaistaustainen kunnanlääkäri oli sanonut: "Nuori ja terve nainen. Ei kun synnyttämään lisää lapsia." Naapurimme olivat olleet viisaampia. Olen varma, että siihen aikaan oli jo saatavilla varmoja ehkäisyvälineitä. Olen syntynyt suurten ikäluokkien jälkeen 50-luvulla.
    Moni on kysynyt oliko uskonto syynä miksi perhekokomme on niin iso. Olen aina kertonut tarinan lääkärin antamasta ohjeesta.
    Ehkä lääkäriparka teki virheen työssään. Googlettamalla nimen olen lukenut netistä, että mies oli hyvin arvostettu henkilö työssään ja yksityishenkilönä. Otin talteen paikallislehden jutun kollegan muistelmista. Äitini oli lapsuudessani erittäin uupunut. Tajusin selvästi olevani ei-toivottu lapsi. Avioero jälkeen olen luonut uudestaan nahkani. Terapeuttini 90-luvulla sanoi, että olin äitini tukipilari.
    En ollut aiemmin ajatellut asiaa siltä kantilta.
    Onneksi kirjoja kirjoitetaan vain merkittävistä henkilöistä. Me tavalliset
    maanmatoset saamme rauhassa painua unholaan.
    Nyt katson lempparisarjani. Ajattelin lopettaa anna.fi palstoilla kirjoittelun. Alepa-täti toivottaa kaikille lukijoilleen siunattua vuoden jatkoa!
     
  10. vierailija Vierailija

    tuon ajan varma ehkäisy oli ainakin sterilisaatio. Erilaisia tapoja yrittää olla tulematta raskaaksi tiedän, mutta ne eivät olleet lainkaan varmoja vaan epätoivoisia yrityksiä olla tulematta raskaaksi. Yksi tapa oli laittaa pumpulia vaginaan tai luottaa ns. varmoihin päiviin. Ja tietysti "enkelintekijät". Kaikissa omat riskinsä. Pessarit ja muut oli lääkärin luvan takana ja nihkeästi saatavissa. Miehet eivät käyttäneet entisajan kumeja koska veivät tuntemuksia. Ja eiväthän miehet raskaaksi tulleet...

    Mielenkiintoinen ajan havinaa sisltävä linkki ehkäisystä :):

    https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/06/21/kortonkien-gummiseta
     
Kaikki kentät ovat pakollisia
Luonnos tallennettu Luonnos poistettu

Jaa tämä sivu

Alibi
Anna
Deko
Dome
Erä
Hymy
Kaksplus
Kippari
Kotilääkäri
Kotiliesi
Koululainen
Ruoka.fi
Parnasso
Seura
Suomen Kuvalehti
TM Rakennusmaailma
Tekniikan Maailma
Vauhdin Maailma
Golfpiste
Vene
Nettiauto
Ampparit
Plaza
Muropaketti