HS - Etla: Suomella ei ole varaa nostaa palkkoja, vaikka palkankorotukset kalpenevat muille maille

[vierailija]

HS - Etla: Suomella ei ole varaa nostaa palkkoja, vaikka palkankorotukset kalpenevat muille maille

Palkat | Etla: Suomella ei ole varaa nostaa palkkoja, vaikka palkankorotukset kalpenevat muille maille

Valtiovarainministeriön talouspolitiikan koordinaattori Lauri Kajanojan mukaan on perusteltua tehdä samanlaisia työllisyyden kannalta suotuisia ratkaisuja kuin viime vuosina on tehty.

www.hs.fi

Valtiovarainministeriön talouspolitiikan koordinaattori Lauri Kajanojan mukaan on perusteltua tehdä samanlaisia työllisyyden kannalta suotuisia ratkaisuja kuin viime vuosina on tehty.

Suomessa palkankorotukset laahaavat muihin verrattuna – Etlan mukaan ”palkkamalttia” on ehdottomasti ylläpidettävä

Palkat | Suomessa palkankorotukset laahaavat muihin verrattuna – Etlan mukaan ”palkkamalttia” on ehdottomasti ylläpidettävä

Valtiovarainministeriön talouspolitiikan koordinaattori Lauri Kajanojan mukaan on perusteltua tehdä samanlaisia työllisyyden kannalta suotuisia ratkaisuja kuin viime vuosina on tehty.

www.satakunnankansa.fi

"SUOMEN palkankorotukset laahaavat monien muiden maiden perässä. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) toimitusjohtaja Aki Kangasharju sanoo, että Suomessa ei siitä huolimatta ole varaa suurempiin korotuksiin.

”Tuottavuus polkee meillä paikoillaan suhteessa kilpailijamaihin, minkä vuoksi myös palkkojen täytyy polkea paikoillaan suhteessa kilpailijamaihin”, Kangasharju sanoo.

”Myös sosiaaliturvamaksuja on jouduttu pienentämään, koska tuottavuus on ollut kertakaikkisen heikkoa.”

Hän muistuttaa myös, että jos palkkoja nostetaan ja voitot pienenevät, silloin myös yritysten investoinnit pienenevät.

Palkkamalttia puolustava Kangasharju on siis varsin eri linjoilla Laboren johtaja, ekonomisti Mika Malirannan kanssa.

Maliranta sanoi keskiviikkona julkaistussa uutisessa, ettei muista nähneensä yhtä matalia korotusprosentteja missään muussa maassa, joissa yleisiä palkkasopimuksia ylipäätään laaditaan.

Malirannan mukaan erityiseen palkkamalttiin ei enää olisi tarvetta, sillä Suomen kustannuskilpailukyky suhteessa esimerkiksi Ruotsiin tai Saksaan on parantunut selvästi vuoden 2015 jälkeen."

VALTIOVARAINMINISTERIÖN talouspolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja sanoo, että Suomessa kustannuskilpailukyky on tällä hetkellä paremmalla tolalla kuin vuonna 2015.

INFLAATIO on laukannut viimeksi kuluneen runsaan vuoden aikana euroalueella ja Suomessa.

Viime kuukausina inflaatio on kuitenkin alkanut hidastua, jolloin Kajanojan mukaan työllisyyden kannalta on olennaista olla poikkeamatta merkittävästi euroalueen perinteisten teollisuusmaiden palkkojen nousuvauhdista.

SUOMALAISTEN palkkoja nostettiin niin sanotuilla sopimuskorotuksilla viime vuonna alle kaksi prosenttia. Tänä vuonna sopimuskorotukset ovat yleisesti runsaat kolme prosenttia.

Euroopan muissa maissa sopimuskorotukset voivat olla paljon reippaampia. Esimerkiksi Itävallassa ja Hollannissa sopimuskorotukset nousevat tänä vuonna jopa yli yhdeksään prosenttiin. Belgiassa palkat seuraavat automaattisesti inflaatiota, mikä tarkoittaa, että palkkoja on korotettu lähes 12 prosenttia.

Suomessa vuosi-inflaatio oli heinäkuussa 6,5 prosenttia. Vielä joulukuussa hinnat nousivat 9,1 prosentin vuosivauhtia.


Suomen palkankorotukset jäävät muista maista

Suomen ja eräiden muiden maiden yleisiä palkankorotuksia

Maa⇅, 2023⇅, 2024⇅
Suomi, teknologiateollisuus, 3,5%, 2%
Ruotsi 4,1%, 3,3%
Saksa, julkinen ala 200 e/kk, 5,5%
Saksa, metalliteollisuus, 5,2%, 3,3%
Hollanti, 9%, -
Itävalta, 7,15-9,3%, -
Belgiassa, 11,6%*, *

Suomen palkankorotukset ovat selvästi muita maita pienemmät – Jäikö ”palkkamaltti” ikuisesti päälle?

Palkat | Suomen palkankorotukset ovat selvästi muita maita pienemmät – Jäikö ”palkkamaltti” ikuisesti päälle?

Joissain EU-maissa palkat ovat nousseet tänä vuonna yli kymmenen prosenttia, Suomessa selvästi vähemmän. Laboren johtajan Mika Malirannan mukaan Suomessa ei ole enää tarvetta erityiseen palkkamalttiin.

www.hs.fi

Joissain EU-maissa palkat ovat nousseet tänä vuonna yli kymmenen prosenttia, Suomessa selvästi vähemmän. Laboren johtajan Mika Malirannan mukaan Suomessa ei ole enää tarvetta erityiseen palkkamalttiin.


Uskomatonta miten kokoomuslainen elinkeinoelämän ja pääomapiirien juoksukoira Etlan Aki Kangasharju haluaa rajoittaa Suomessa muiden EU-maiden tasoisia jätti-inflaatioon vastaavia palkankorotuksia yritysten voittojen pienenemiseen vedoten, vaikka inflaatio on pitkälti yritysten ahneusinflaatiosta (greedflation) johtuvaa. Puhtaasti suurpääoman asiaa ajavaa ideologista politikointia, jota työtekijäjärjestöjen tulisi haastaa.

 

[vierailija]

Lusää lisää, lisää inflaatiota ja työttömyyttä.

 

[vierailija]

Mä en niinku käsitä tuota EK:n ikuisesti höpöttämää kilpailukyky-termiä. Eikös Kilpailukyky vaatisi nimenomaan palkkojen rajua nostoa. Yli verrokkimaiden. Eikä palkkojen polkemista Papua-Uuden Guinean tasolle. Meinaan kun palkat on kohdallaan, maa on houkutteleva kohde erikoisasiantuntijoille ja investoinneille. Kun palkat on poljettu maan rakoon, niin maa on houkutteleva kohde halpatyövoimalle ja riistolle. Tätäkö se EK haluaa? Tai no tuo oli typerä kysymys. Vastaus on, että nimenomaan haluaa.

Mutta ei sillä mitään tekemistä minkään kilpailukyvyn kanssa ole. Suomi on tippunut kaikessa vertailussa jo planeetan häntäpäähän juuri Papua Uuden-Guinean veroiseksi banaanivaltioksi. Näissä yhteistä on se, että työntekijöiden pitää orjana tehdä töitä ilmaiseksi. Menestyneissä länsimaissa on aitoa kilpailua ja se kilpailu käydään rahalla, eduilla, olosuhteilla. Sellaisilla asioilla, joista EK ei tunnu tietävän muutoin kuin omien johtajiensa osalta. EK:lle vielä tiedoksi, tuo kilpailu on aika kovaa ja joka ikinen maa Euroopassa ja Yhdysvalloista nyt puhumattakaan vie kaiken osaamisen Suomen nenän edestä tällä hetkellä. Se on sitä KILPAILUkykyä.

 

[vierailija]

Palkkamaltti on se, miksi Suomen talous ei kasva. Kilpailukyky ei ole oikeasti riippuvainen palkoista. Se on suomalaisen elinkeinoelämän levittämä vale. Suomessa firmojen omistajat ovat kiinnotuneista vain omista tuloistaan, ei siitä että firma menestyisi. Mikä on omaan jalkaan sahaamista.

Tiesittekö, että 1800-luvulla britanniassa siirryttiin 8 tunnin työvuoroon (10-12 tunnista) ainakin osittain työnantajien toivomuksesta. Pitihän työntekijöillä olla aikaa tuhlata palkkansa firman tuotteisiin...

 

[vierailija]

Suomalaisten työntekijöiden palkat ja yksikkötyökustannukset ovat jo ennestään pienemmät ja irtisanomissuoja heikompi kuin keskeisissä kilpailijamaissa Ruotsissa ja Saksassa. Nämä faktat eivät mitenkään hidasta sinimustaa hallitusta heikentämästä suomalaisten työntekijöiden asemaa entisestään, koska kyseessä ovat hallituksen ideologiset päätökset.

Eivät hidasta.

Eivät hidasta siksi, että vastapuoli on hampaaton.

Nykyinen hallitus ei suinkaan ole suomalaisen työntekijän saati
kovin monen muunkaan asialla.
Lompakolla sen sijaan kyllä.

Lompakkoja on hallituksella ne kaksi.
Yritysten ja osakkeenomistajien ja sitten muiden.
Muiden lompakkoja tyhjennetään ja ensin mainittujen täytetään.
Samalla uskotellaan talouden tilan paranevan, eikä tietysti unohdeta
laulua isänmaan parhaasta.
Tätä jodlaustahan on suoritettu aivan korkeimmalta pallilta jonkin aikaa sitten.

Ja PAH!

Suomi kuivuu ja näivettyy entisestään.
Taloudellinen toimeliaisuus hiipuu taloutta pyörittävien jatkuvasti vähetessä.

Jälleen kerran se juttu sokeasta kansasta ja yksisilmäisestä kuninkaasta.

 

[vierailija]

Suomi ei ole erityisen viennistä riippuvainen, vaan hyvinvoivana pohjoismaana Suomen kotimaisen kulutuksen osuus on bkt:sta suhteellisen suuri. Esimerkiksi OECD:n mukaan Suomen viennin osuus bkt:stä on ollut 45%, kun se EU-alueella on ollut keskimäärin 56% vv. 2018-2022. Kun vienti vaikuttaa Suomessa suhteellisen vähän yritysten kysyntään, palkkojen ja työttömyys- sekä sosiaaliturvan muutokset vaikuttavat paljon. Jos kotimainen kysyntä pienenee, kotimarkkinoista riippuvat yritykset joutuvat vaikeuksiin. Saapa nähdä, koetetaanko niitä pelastaa yritystuilla vai annetaanko niiden kaatua.

 

[vierailija]

Tämän pitäsi kiinnostaa hallitusta ja työnantajia. Jos tänne Suomeen halutaan osaavaa työvoimaa, niin kyllä palkkojen pitää olla kilpailukykyiset kilpailijamaihin, esim. Ruotsi ja Saksa, nähden.

 

[vierailija]

Suomessa ei ole koskaan oikea aika palkita työntekijöitä, mutta on aina oikea aika palkita yritysten omistajia ja johtoa.

 

[vierailija]

Vasemmisto varmaan haluaisi lisätä panostuksia osaamiseen, työssä jaksamiseen ja vihreisiin investointeihin – joita toki osa oikeistostakin kannattaa. Jos maan talouskulttuuri on kuitenkin suuryrityksiä ja suurpääoman lyhytnäköisiä intressejä tukevaa, ei tänne mitään pienyritysten onnelaa saada kovin helpolla rakennetuksi.

Toki joitain veronsa mielellään maksavia menestyviä ja luovia konsepteja rakentaneita yrittäjiä on olemassa, kuten Varustelekan perustaja Valtteri Lindholm. Ja muistaakseni ne Supercellin perustajatkin kokevat kunnia-asiakseen maksaa veronsa Suomeen eikä jonnekin veropasasiittiin.

Kai se on sitten pitkälti sukupolvi- ja toimialakysymys: ehkä nuoremmilla ei-teollisen alan yrittäjillä on enemmän veronmaksuhalua ja ymmärrystä siitä, ettei hyvinvointivaltio ja kansantalous toimi ilman veroja.

 

[vierailija]

Lohdutuksen sana persuduunareille, Purran mukaan pienipalkkainenkin voi olla porvari. Outoa myös että tältä uudelta työväen/porvaripuolueelta ei heru sanaakaan, saatika kommentoida palkankorotuksista ja päälle vielä "vappubensanalennus"

 

[vierailija]

HS - Etla: Suomella ei ole varaa nostaa palkkoja, vaikka palkankorotukset kalpenevat muille maille

Palkat | Etla: Suomella ei ole varaa nostaa palkkoja, vaikka palkankorotukset kalpenevat muille maille

Valtiovarainministeriön talouspolitiikan koordinaattori Lauri Kajanojan mukaan on perusteltua tehdä samanlaisia työllisyyden kannalta suotuisia ratkaisuja kuin viime vuosina on tehty.

www.hs.fi

Valtiovarainministeriön talouspolitiikan koordinaattori Lauri Kajanojan mukaan on perusteltua tehdä samanlaisia työllisyyden kannalta suotuisia ratkaisuja kuin viime vuosina on tehty.

Suomessa palkankorotukset laahaavat muihin verrattuna – Etlan mukaan ”palkkamalttia” on ehdottomasti ylläpidettävä

Palkat | Suomessa palkankorotukset laahaavat muihin verrattuna – Etlan mukaan ”palkkamalttia” on ehdottomasti ylläpidettävä

Valtiovarainministeriön talouspolitiikan koordinaattori Lauri Kajanojan mukaan on perusteltua tehdä samanlaisia työllisyyden kannalta suotuisia ratkaisuja kuin viime vuosina on tehty.

www.satakunnankansa.fi

"SUOMEN palkankorotukset laahaavat monien muiden maiden perässä. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) toimitusjohtaja Aki Kangasharju sanoo, että Suomessa ei siitä huolimatta ole varaa suurempiin korotuksiin.

”Tuottavuus polkee meillä paikoillaan suhteessa kilpailijamaihin, minkä vuoksi myös palkkojen täytyy polkea paikoillaan suhteessa kilpailijamaihin”, Kangasharju sanoo.

”Myös sosiaaliturvamaksuja on jouduttu pienentämään, koska tuottavuus on ollut kertakaikkisen heikkoa.”

Hän muistuttaa myös, että jos palkkoja nostetaan ja voitot pienenevät, silloin myös yritysten investoinnit pienenevät.

Palkkamalttia puolustava Kangasharju on siis varsin eri linjoilla Laboren johtaja, ekonomisti Mika Malirannan kanssa.

Maliranta sanoi keskiviikkona julkaistussa uutisessa, ettei muista nähneensä yhtä matalia korotusprosentteja missään muussa maassa, joissa yleisiä palkkasopimuksia ylipäätään laaditaan.

Malirannan mukaan erityiseen palkkamalttiin ei enää olisi tarvetta, sillä Suomen kustannuskilpailukyky suhteessa esimerkiksi Ruotsiin tai Saksaan on parantunut selvästi vuoden 2015 jälkeen."

VALTIOVARAINMINISTERIÖN talouspolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja sanoo, että Suomessa kustannuskilpailukyky on tällä hetkellä paremmalla tolalla kuin vuonna 2015.

INFLAATIO on laukannut viimeksi kuluneen runsaan vuoden aikana euroalueella ja Suomessa.

Viime kuukausina inflaatio on kuitenkin alkanut hidastua, jolloin Kajanojan mukaan työllisyyden kannalta on olennaista olla poikkeamatta merkittävästi euroalueen perinteisten teollisuusmaiden palkkojen nousuvauhdista.

SUOMALAISTEN palkkoja nostettiin niin sanotuilla sopimuskorotuksilla viime vuonna alle kaksi prosenttia. Tänä vuonna sopimuskorotukset ovat yleisesti runsaat kolme prosenttia.

Euroopan muissa maissa sopimuskorotukset voivat olla paljon reippaampia. Esimerkiksi Itävallassa ja Hollannissa sopimuskorotukset nousevat tänä vuonna jopa yli yhdeksään prosenttiin. Belgiassa palkat seuraavat automaattisesti inflaatiota, mikä tarkoittaa, että palkkoja on korotettu lähes 12 prosenttia.

Suomessa vuosi-inflaatio oli heinäkuussa 6,5 prosenttia. Vielä joulukuussa hinnat nousivat 9,1 prosentin vuosivauhtia.


Suomen palkankorotukset jäävät muista maista

Suomen ja eräiden muiden maiden yleisiä palkankorotuksia

Maa⇅, 2023⇅, 2024⇅
Suomi, teknologiateollisuus, 3,5%, 2%
Ruotsi 4,1%, 3,3%
Saksa, julkinen ala 200 e/kk, 5,5%
Saksa, metalliteollisuus, 5,2%, 3,3%
Hollanti, 9%, -
Itävalta, 7,15-9,3%, -
Belgiassa, 11,6%*, *

Suomen palkankorotukset ovat selvästi muita maita pienemmät – Jäikö ”palkkamaltti” ikuisesti päälle?

Palkat | Suomen palkankorotukset ovat selvästi muita maita pienemmät – Jäikö ”palkkamaltti” ikuisesti päälle?

Joissain EU-maissa palkat ovat nousseet tänä vuonna yli kymmenen prosenttia, Suomessa selvästi vähemmän. Laboren johtajan Mika Malirannan mukaan Suomessa ei ole enää tarvetta erityiseen palkkamalttiin.

www.hs.fi

Joissain EU-maissa palkat ovat nousseet tänä vuonna yli kymmenen prosenttia, Suomessa selvästi vähemmän. Laboren johtajan Mika Malirannan mukaan Suomessa ei ole enää tarvetta erityiseen palkkamalttiin.


Uskomatonta miten kokoomuslainen elinkeinoelämän ja pääomapiirien juoksukoira Etlan Aki Kangasharju haluaa rajoittaa Suomessa muiden EU-maiden tasoisia jätti-inflaatioon vastaavia palkankorotuksia yritysten voittojen pienenemiseen vedoten, vaikka inflaatio on pitkälti yritysten ahneusinflaatiosta (greedflation) johtuvaa. Puhtaasti suurpääoman asiaa ajavaa ideologista politikointia, jota työtekijäjärjestöjen tulisi haastaa.

Uutisessa Laboren Maliranta toteaa, että vuoden 2009 jälkeen palkankorotukset ovat Suomessa olleet maltillisia. Palkkamaltti ei enää ole Suomen kustannuskykykilpailun kasvattamiseksi tarpeen, koska kustannuskilpailukyky on parantunut selkeästi 2015 jälkeen. Myös työn tuottavuus on kasvanut

Vuosina 2022 ja 2023 palkat nousivat Suomessa vähemmän kuin missään muissa maissa, joissa yleisiä palkkasopimuksia tehdään. Inflaatio% on kahtena viime vuonna ollut 15% ja merkittävä inflaatio jatkuu edelleen. Palkkojen nousu vuonna 2022 ja 2023 on yht. 5,5 %. Palkansaajien elintaso on laskenut 2009 tasolle. Maliranta mainitsee liukumien olevan noin 1%, mutta tämä koskee pääosin kasvavia vahvoja aloja.

Oikeistolainen hallitus on heikentämässä lainsäädännöllä työntekijöiden asemaa, mitä työnantajärjestöt ovatkin pitkään toivoneet. Lailla aiotaan mm. säätää, että teknologiateollisuuden palkankorotussopimukset toimivat yleislinjana, jota muut työntekijäryhmät eivät saa ylittää. Valtakunnansovittelija ei myöskään jatkossa saa esityksissään määritellä tätä yleistä linjaa korkeampia korotuksia. Arvelen, että nimenomaan juuri teknologiateollisuudessa on palkkaliukumia, jotka kasvattavat korotuksia toisin kuin esim. julkisella sektorilla ja matalapalkka -aloilla, jotka eivät siten kykene nostamaan suhteellista palkkatasoaan. Se, että korotukset ovat useinmiten prosentuaalisia jopa suhteessa alentaa pienipalkkaisten ansiotasoa.

Työntekijöiden aseman vahvistamiseksi olisi erittäin tärkeää, että työntekijät tiedostaisivat selkeämmin nykyiset uhkatekijät ja omalla toiminnallaan vahvistaisivat ay-liikettä, joka historiallisesti ja nykypäivässä puolustaa työntekijöiden oikeuksia

 

[vierailija]

Suomalaisten työntekijöiden palkat ja yksikkötyökustannukset ovat jo ennestään pienemmät ja irtisanomissuoja heikompi kuin keskeisissä kilpailijamaissa Ruotsissa ja Saksassa. Nämä faktat eivät mitenkään hidasta sinimustaa hallitusta heikentämästä suomalaisten työntekijöiden asemaa entisestään, koska kyseessä ovat hallituksen ideologiset päätökset.

 

[vierailija]

Kyllä näköjään olisi pitänyt jättää yritysten velkarahoilla tukeminen korona-pandemian aikana. Valitettavasti Keskusta-johtoisen ministeriön rahanjako oli vielä liian leväperäistä.

 

[vierailija]

Palkkamaltti ja talouskuri on sellainen yhtälö, että se romahduttaa Suomen kansantalouden. Jo monet 1600-luvun eurooppalaiset talousajattelijat ymmärsivät, miten tärkeää on kasvattaa rahan määrää kansantalouden sisällä ja saada se kiertämään mahdollisimman tehokkaasti. No, he elivätkin urbaaneissa ja markkinavetoisissa yhteiskunnissa, eivät 2020-luvun Suomessa.

Suomalaisuutta määrittää talonpoikainen mentaliteetti ja talousvaistomme ovatkin jääneet talonpoikaisiksi: säästäminen on suurin hyve, velka suurin synti ja kansantalous vertautuu suureen kotitalouteen. Suomessa on tärkeintä elää talonpoikaisten moraalioppien mukaisesti työteliäästi ja säästeliäästi, vaikka vaurastumisen kannalta olisi ehkä viisaampaa suosia luovuutta ja investointeja.

On tietenkin kivaa olla moraalisesti oikeaoppinen, mutta ikuinen palkkamaltti näivettää kotimaista kysyntää ja yritysten osingonmaksuinto vie rahat uusilta investoinneilta. Olemme pääomaa hellimällä ja talouskuria ajamalla tekemässä ihan omatekoisen laman.

Kai se on sitten sitä oikeistolaista talousviisautta.

 

[vierailija]

Elinkeinoelämällä ja oikeistolla aina sama virsi, vienti ja muukin talous romahtaa jos palkkoja nostetaan (ei koske ilmeisesti osinkojen yms rohmuamista).

 

[vierailija]

Matalat palkankorotukset toki nostavat viennin kilpailukykyä, mutta romahduttavat kotimaista kysyntää. Euroopan keskuspankki nostaa ohjauskorkoa suhteessa koko Euroopan inflaatioon, jota kiihdyttää muiden Euroopan maiden palkankorotukset. Jos huomioidaan vielä seikka, että Suomessa asuntolainat on useimiten sidottu vuoden europoriin, (muualla Euroopassa näin ei ole), niin suomalainen ostovoima pienenee hyvin paljon suhteessa muihin Euroopan maihin. Toivottavasti hallitus ei säästöillään tukahduta liikaa kotimaista kysyntää ja aja taloutta lamaan, mikä johtaisi työttömyyden selkeään kasvuun ja valtion verotulojen laskuun sekä lisävelkaantumiseen.

 

[vierailija]

Suomi on EKn ja kokoomuksen ikeessä muuttunut vuosi vuodelta vihamielisemmäksi tavallisille työntekijöille. Orpohan vaalien alla lupasi että ihmisten toimeentulosta ei leikata, mutta nyt ollaan puuttumassa niin lakko-oikeuteen kuin kymmeniin ellei satoihin peruspalveluihin terveydenhuollosta kuntien rahoitukseen, mikä tulee heijastumaan kaikkien tavallisten ihmisten arjessa. Etenkin työntekijöiden palkkaneuvotteluaseman heikentäminen on todella alhaista, kun mietitään että jo inflaation alla reaalipalkat ovat syöksyneet kun työntekijät hävisivät palkkaneuvottelut lähes täysin.

Viimeiset 30 vuotta on leikattu leikkaamisen perään ja tulovaje on vain pahentunut. Leikkaamalla ei voi saavuttaa toimivaa yhteiskuntaa jonka talous on tasapainossa. Valtio tarvitsee aina verotuloja toimiakseen. Näistä veroista on leikattu 90-luvulta asti ja sen seurauksena velkaa on otettu aina vain lisää.

Kehityssuunta on mieletön. Varsinkin kun Suomi on rikkaampi kuin koskaan. Suomen BKT on maailmanpankin tilastojen mukaan kasvanut lamaa edeltävästä ajasta yli 50%. Myös teknologian taso ja hinta ovat kehittyneet keskimäärin moninkertaisesti parempaan suuntaan. Kysymys onkin siitä miten verovarat jaetaan. Sodan jälkeisillä sukupolvilla oli järkeä luoda kattava verojärjestelmä josta on nyt leikattu 30 vuotta.

Yhteisövero on leikattu vuodesta 2005 yli 30% alkuperäisestä (2005 Vanh 29%-26% 2015 Katainen - 2015 20%). Varallisuusvero poistettiin kokonaan (100% vähemmän tulokertymää kyseisestä verosta). Pääomavero ja ansiotulovero erotettiin toisistaan, rangaisten työntekoa suhteessa omistamiseen. Pääomavero ja ansiotulovero tulisi palauttaa takaisin yhteen.

Jo nämä verot palauttamalla saataisiin sananmukaisesti miljardeja valtion kassaan. Ennen ymmärrettiin että yhteiskunta pyörii veroilla, ei velalla. Meillä on varat pitää yllä yhtä maailman kustannustehokkaimmista järjestelmistä jos niin päätämme. Veroleikkaukset ihan ensialkuun kokonaan pois.

 

[vierailija]

Yritysten toimintaympäristö on kaiken järjen mukaan hyvä, palkat alle verrokkimaiden tason ja Suomi ollut maiden välisen kilpailukykyvertailun kärkijoukossa.

Mistä siis johtuu, että tuottavuuden kehitys on surkea? Etlan tulisikin tutkia, mitkä syyt estävät yrityksiä kehittämästä tuotteita, joiden antamasta lisäarvosta asiakkaat ovat valmiit maksamaan hyvännhinnan. Olisi syytä myös tutkia, miksi Suomesta ei löydy pääomia yritysten pitkäjänteiseen kehittämiseen ja markkinoiden valloittamiseen, vaan yritykset myydään heti kun sopiva hinta saadaan.

Tuottavuuden parantaminen on Suomen kohtalonkysymys. Alhainen palkkataso ei osaajia tänne houkuttele, se saattaa jopa työntää omiakin kansalaisia hakeutumaan ulkomaille töihin.

 

[vierailija]

Etla ja EK tietenkin haluavat pitää palkat ennallaan hintojen noustessa. Erotus on tulonsiirto taviksilta yrityksien omistajille ja johdolle.

Sen lauluja laulat, jonka leipää syöt.

 

[vierailija]

Etlan mukaan mahdollisuus työntekijöiden palkankorotuksiin on riippuvainen yritysten kilpailukyvystä. Kilpailukyvyn ollessa huono työntekijöiden palkankorotuksiin ei ole varaa siitä johtuen. Kun kilpailukyky on hyvä, palkankorotuksiin ei ole varaa siitä huolimatta. Semmoinen yhteys.

 

[vierailija]

Vaikka uutisoitaisiin mihin maailmanaikaan tahaansa mahdollisista palkankorotuksista jossa on haastatelltu Aki Kangasharjua niin koskaan ei ole mahdollisuutta palkankorotuksille.

 

[vierailija]

Etlan Aki Kangasharju sanoo, että Suomessa ei kilpailukyvyn paranemisesta huolimatta ole varaa kunnon palkankorotuksiin. Olisi mukana tietää hänen oma palkkansa ja sen viime vuosien kehitys. Toki on sanottava, että Kangasharju on palkkansa ansainnut. Niin paljon hän on elinkeinoelämälle tienannut vaikuttamalla työntekijöiden palkkojen pienuuteen.

 

[vierailija]

Kangasharju veisaa vanhaa virttä:
'Kilpailukyky on muita maita heikompi. Investointeja ei voida tehdä, jos palkkoja korotetaan niin kuin muualla tai jos työnantajamaksut palautetaan työnantajien maksettavaksi.'

Investointeja ei kuitenkaan tehdä, eikä Suomen kilpailukyky ole yhtään verrokkimaita heikompi, vaan asia on aivan päinvastoin.
Palkkamaltilla on saatu aikaan vain se, että osinkoja jaetaan entistä enemmän.

Sinänsä on mielenkiintoista se, kuinka hyvin Etla ja kumppanit ovat tämän "pajunköyden" onnistuneet myymään.
Se on ostettu todella laajasti.
Kait se on niin, että kun sitä tarpeeksi monella suulla isoon ääneen toistetaan, niin siitä sitten moni ajattelee, että 'täytyyhän siinä jotain perää olla, kun noin vakuuttavasti asiantuntijat sitä sanoo'.

 

[vierailija]

Osinkoihin on rahaa riittänyt, joten jostakin rahaa on tullut lisääntyvässä määrin. Onko tuottavuus siis kiinni työntekijöistä? Onko verrokkimaassa tunnit lisineet ja lomat vähentyneet? Tekijät painaa enemmän? Palkkamaltti on kestänyt vähintään vuosikymmennen. Investoinnit on madelleet silti, onko raha mennyt osinkoihin.

 

[vierailija]

Aki Kangasharjuhan ennusti joku aika sitten, että ruuan hinta romahtaa kohta ja on hyvinkin mahdollista, että palataan hyvinkin nopeasti nollakorkoihin. Samoin mies on ollut sitä mieltä, että palkalla ei tarvitsekaan tulla toimeen. Toki hän itse kuulunee siihen ryhmään, joka tulee palkallaan toimeen, jos verotietoja katsoo.