HS - Etla: Suomella ei ole varaa nostaa palkkoja, vaikka palkankorotukset kalpenevat muille maille

[vierailija]

Voidaan perustellusti kysyä voiko sellaista tilannetta koskaan ja edes teoreettisesti olla, jossa ETLA/Kangasharju suhtautuisi palkankorotuksiin myönteisesti. Ei tietenkään voi olla. Kun näin on, niin Kangasharjun argumentteihin on aika vaikea pitää mitenkään relevantteina. Jo oliskin maailmankirjat sekaisin, jos esim Kangasharju peräänkuuluttaisi vähän parempaa palkkakehitystä....

 

[vierailija]

Kumma kun Etlan taustajoukkoja ei mainita kun aina mainitaan jos joku lähellä SDP:tä kuten Kalevi Sorsan laitos.

Sekin on kannanotto toimittajalta.

Suomi on halpatyövoimamaa ja pahee vaan.

 

[vierailija]

Kustannussäästösyistä, samoin kuin puolueettomia tutkimuslaitoksia, eikö tämän ETLA:n voisi lakkauttaa, vaikka jo tämän viikon perjantaina, tuottavuus on heilläkin kovin huono kun 10 vuotta samaa virttä veisaavat eikä mitään uutta tutkimusta tehdä tai sitä julkaista ???

 

[vierailija]

Odottelinkin milloin Kangasharju ryömii esiin kertomaan, että vaikka kilpailijamaissa palkat nousevat huomattavasti meitä enemmän, meillä ei varaa ole mihinkään, koska kilpailukyky. Yllättävän kauan kesti, alkaako mies tulla vanhaksi?

 

[vierailija]

Missä on se massiivinen julkinen sektori josta puhut? Koulut on säästetty pisan kärkipaikoilta OECD:n keskitason alapuolelle, sote-puolen resurssipula on jatkuvasti otsikoissa. Toki yritystukia jaellaan avokätisesti vaikka ne tutkimuksen mukaan ovat hyödyttömiä tai jopa haitallisia kansantaloudelle, mutta niihin onneksi hallitus ei aio puuttua mitenkään.

Mutta kuten tilanne osoittaa, inflaation Suomessa aiheuttaa yrityisten perusteettoman suuret hinnankorotukset eli greedflation, kun taas palkansaajat hillitsevät inflaatiota. Tähän hallituksen tulisi reagoida windfall-veroilla tai ylipäätään yritysverotuksen korotuksilla. Myös käänteinen kiky, jossa sosiaaliturvamaksuja siirretään palkansaajilta työnantajille, olisi juuri nyt erityisen hyvä toimenpide. Katsotaan toimiiko hallitus järkevästi vai oman ideologiansa lumoissa.
Ja tuossa näkyy nimenomaan miksi leikkauspolitiikka on niin pirullista: Se ensiksi näyttää tuovan säästöjä kun eteenpäin mennään vanhojen rakenteiden varassa mutta ajan myötä homma lopulta aina hajota käsiin. Koulut ovat tästä hyvä esimerkki kun niiden kohdalla säästämistä on harjoitettu viimeiset 30+ vuotta ja nyt tilanteen korjaaminen tulee olemaan vuosien työn takana ja tulee vaatimaan mittavia rahallisia panostuksia (kaiken muun ohella).

On lievästi sanottuna huvittavaa miten oikeisto aina jaksaa jankuttaa siitä miten heidän politiikkansa (toisin kuin vasemmisto tietenkin) on rationaalista ja tosiasioihin perustuvaa kun oikeasti heidän päätöksensä ovat aivan yhtä ideologisia kuin kaikkien muiden. En voi muuta kuin ihailla miten hyvin heidän levittämänsä propaganda on uponnut kansalaisiin ja moniin tälläkin sivustolla kommentoiviin.

 

[vierailija]

Etla ja EK tietenkin haluavat pitää palkat ennallaan hintojen noustessa. Erotus on tulonsiirto taviksilta yrityksien omistajille ja johdolle.

Sen lauluja laulat, jonka leipää syöt.

Lintuinfluenssa on muuntunut jo viidellä turkistarhalla

Ruokavirastolla on tarkoituksena käydä läpi kaikki turkistarhat, kertoo Ruokaviraston virologian yksikön johtaja ja tutkimusprofessori Tuija Gadd.

www.iltalehti.fi

 

[vierailija]

Vähemmän työaikaa ja enemmän palkkaa mutta entäpä se tärkein työn tuottavuus? Tässä maassa tehdään paljon tuottamatonta, huolimatonta ja vastuutonta työtä. Aikaa ei ole tehdä työtä kunnolla mutta aikaa tuntuu olevan korjata virheitä ja laiminlyöntejä. Pitkälti vastuu työn laadusta ja valvonnasta on siirretty asiakkaalle itselleen eikä työpaikoilta tunnu löytyvän edes vastuuhenkilöä.
Sama itsepalvelu pätee kaikessa onpa kysymys sitten pankki-, vakuutus- , viranomais-, rakennusala-, IT-, terveydenhuolto.... listaa voisi jatkaa loputtomiin. Ihmettelen siis mistä tässä maassa työntekijöille maksetaan palkkaa, mitä he työkseen muka tekevät ja vielä lisää pitäisi saada.

 

[vierailija]

Kumma kun Etlan taustajoukkoja ei mainita kun aina mainitaan jos joku lähellä SDP:tä kuten Kalevi Sorsan laitos.

Sekin on kannanotto toimittajalta.

Suomi on halpatyövoimamaa ja pahee vaan.

Etla = Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ja Eva = Elinkeinoelämän valtuuskunta eivät ole sitoutumattomia, puolueettomia tai tasapuolisuuteen pyrkiviä toimijoita, vaan työntekijäpuolen ja työntekijäjärjestöjen eli ammattiyhdistysliikkeen vastapooli.

 

[vierailija]

Kannattaisi huomioida että "laiskassa" Suomessa tehdään Pohjoismaiden eniten työtunteja suhteessa työväestöön eli kokoaikaiseksi muutettu työllisyysaste on Pohjoismaiden korkein. Näin on tapahtunut samalla kun Marinin hallituskaudella työllisyysaste saatiin mittaushistorian korkeimmaksi. Tästä Etla, Eva, EK, Suomen yrittäjät, Perheyritysten liitto ja oikeistopuolueet pitävät hyvin vähän ääntä.

 

[vierailija]

HS - Etla: Suomella ei ole varaa nostaa palkkoja, vaikka palkankorotukset kalpenevat muille maille

Palkat | Etla: Suomella ei ole varaa nostaa palkkoja, vaikka palkankorotukset kalpenevat muille maille

Valtiovarainministeriön talouspolitiikan koordinaattori Lauri Kajanojan mukaan on perusteltua tehdä samanlaisia työllisyyden kannalta suotuisia ratkaisuja kuin viime vuosina on tehty.

www.hs.fi

Valtiovarainministeriön talouspolitiikan koordinaattori Lauri Kajanojan mukaan on perusteltua tehdä samanlaisia työllisyyden kannalta suotuisia ratkaisuja kuin viime vuosina on tehty.

Suomessa palkankorotukset laahaavat muihin verrattuna – Etlan mukaan ”palkkamalttia” on ehdottomasti ylläpidettävä

Palkat | Suomessa palkankorotukset laahaavat muihin verrattuna – Etlan mukaan ”palkkamalttia” on ehdottomasti ylläpidettävä

Valtiovarainministeriön talouspolitiikan koordinaattori Lauri Kajanojan mukaan on perusteltua tehdä samanlaisia työllisyyden kannalta suotuisia ratkaisuja kuin viime vuosina on tehty.

www.satakunnankansa.fi

"SUOMEN palkankorotukset laahaavat monien muiden maiden perässä. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) toimitusjohtaja Aki Kangasharju sanoo, että Suomessa ei siitä huolimatta ole varaa suurempiin korotuksiin.

”Tuottavuus polkee meillä paikoillaan suhteessa kilpailijamaihin, minkä vuoksi myös palkkojen täytyy polkea paikoillaan suhteessa kilpailijamaihin”, Kangasharju sanoo.

”Myös sosiaaliturvamaksuja on jouduttu pienentämään, koska tuottavuus on ollut kertakaikkisen heikkoa.”

Hän muistuttaa myös, että jos palkkoja nostetaan ja voitot pienenevät, silloin myös yritysten investoinnit pienenevät.

Palkkamalttia puolustava Kangasharju on siis varsin eri linjoilla Laboren johtaja, ekonomisti Mika Malirannan kanssa.

Maliranta sanoi keskiviikkona julkaistussa uutisessa, ettei muista nähneensä yhtä matalia korotusprosentteja missään muussa maassa, joissa yleisiä palkkasopimuksia ylipäätään laaditaan.

Malirannan mukaan erityiseen palkkamalttiin ei enää olisi tarvetta, sillä Suomen kustannuskilpailukyky suhteessa esimerkiksi Ruotsiin tai Saksaan on parantunut selvästi vuoden 2015 jälkeen."

VALTIOVARAINMINISTERIÖN talouspolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja sanoo, että Suomessa kustannuskilpailukyky on tällä hetkellä paremmalla tolalla kuin vuonna 2015.

INFLAATIO on laukannut viimeksi kuluneen runsaan vuoden aikana euroalueella ja Suomessa.

Viime kuukausina inflaatio on kuitenkin alkanut hidastua, jolloin Kajanojan mukaan työllisyyden kannalta on olennaista olla poikkeamatta merkittävästi euroalueen perinteisten teollisuusmaiden palkkojen nousuvauhdista.

SUOMALAISTEN palkkoja nostettiin niin sanotuilla sopimuskorotuksilla viime vuonna alle kaksi prosenttia. Tänä vuonna sopimuskorotukset ovat yleisesti runsaat kolme prosenttia.

Euroopan muissa maissa sopimuskorotukset voivat olla paljon reippaampia. Esimerkiksi Itävallassa ja Hollannissa sopimuskorotukset nousevat tänä vuonna jopa yli yhdeksään prosenttiin. Belgiassa palkat seuraavat automaattisesti inflaatiota, mikä tarkoittaa, että palkkoja on korotettu lähes 12 prosenttia.

Suomessa vuosi-inflaatio oli heinäkuussa 6,5 prosenttia. Vielä joulukuussa hinnat nousivat 9,1 prosentin vuosivauhtia.


Suomen palkankorotukset jäävät muista maista

Suomen ja eräiden muiden maiden yleisiä palkankorotuksia

Maa⇅, 2023⇅, 2024⇅
Suomi, teknologiateollisuus, 3,5%, 2%
Ruotsi 4,1%, 3,3%
Saksa, julkinen ala 200 e/kk, 5,5%
Saksa, metalliteollisuus, 5,2%, 3,3%
Hollanti, 9%, -
Itävalta, 7,15-9,3%, -
Belgiassa, 11,6%*, *

Suomen palkankorotukset ovat selvästi muita maita pienemmät – Jäikö ”palkkamaltti” ikuisesti päälle?

Palkat | Suomen palkankorotukset ovat selvästi muita maita pienemmät – Jäikö ”palkkamaltti” ikuisesti päälle?

Joissain EU-maissa palkat ovat nousseet tänä vuonna yli kymmenen prosenttia, Suomessa selvästi vähemmän. Laboren johtajan Mika Malirannan mukaan Suomessa ei ole enää tarvetta erityiseen palkkamalttiin.

www.hs.fi

Joissain EU-maissa palkat ovat nousseet tänä vuonna yli kymmenen prosenttia, Suomessa selvästi vähemmän. Laboren johtajan Mika Malirannan mukaan Suomessa ei ole enää tarvetta erityiseen palkkamalttiin.


Uskomatonta miten kokoomuslainen elinkeinoelämän ja pääomapiirien juoksukoira Etlan Aki Kangasharju haluaa rajoittaa Suomessa muiden EU-maiden tasoisia jätti-inflaatioon vastaavia palkankorotuksia yritysten voittojen pienenemiseen vedoten, vaikka inflaatio on pitkälti yritysten ahneusinflaatiosta (greedflation) johtuvaa. Puhtaasti suurpääoman asiaa ajavaa ideologista politikointia, jota työtekijäjärjestöjen tulisi haastaa.

Ei hitto!