A
"ampiainen"
Vieras
Eli siis tilanne n. klo 10 tämä:
-olin puoli tuntia aikaisemmin aloittanut siivouksen
-näytin juuri siltä, että siivoan tänään
-olin sopinut edellisenä iltana, että kaksi alle kouluikäistä tulee meille hoitoon n.10.30.
n.10.10 ovi käy, olen imuroimassa oven luona.
"Ystäväni" lampsii sisälle paskasilla kengillä(ei IKINÄ jätä kenkiä ovelle vaan ison eteisen "väärään" päähän, olen sanonut asiasta) juuri imuroimalle lattialle, huikkaa moi ja menee sohvalle kahtomaan telkkaria. Olin ihan pöllämystynyt.
Menin olohuoneeseen, keskustelu meni jotenkin näin.
minä: tulit sitte käymään..
hän: joo, nii mää aattelin ku oli nii tylsää, ootpas sä muute TOSI hehkeenä taas..
m: nii mä tässä siivoan jos et huomannu(väkinäisesti naureskellen, hammasta purren)
h: joo huomasin mä.
Vähän aikaa siinä sitten seisoskelin ja ihmettelin mitä just tapahtu ja jatkoin imuroimista.
Ihminen, joka ei ole herraties millon käynyt kylässä saati soittanut, tulee vaan. Ihan ku kotiinsa. Mitään ilmoittamatta/ovelta kysymättä voiko tulla.. ARGH
No lapset tuli silloin puoli 11. Koputtavat, sanovat moi, me tultiin nyt, kysyvät jättävätkö kengät ulos kun olen siivoamassa vai voiko tuoda sisälle.
Tähän kysymykseen kaverini tuumasi minulle: Melkoista piilovittuilua jo noin pieniltä.
Olin ihan yhtä kysymysmerkkiä ja sain sanotuks: Ne on vain kohteliaita kun tulevat kylään.
Noh, selvisin sitten siivouksesta ja kävin suihkussa ja meikkailin yms..
Koko ajan kuului natinaa:
-olitpas pitkään suikussa (n.3min)
-meikkaatsä aina noin, laitatsä aina noin ripsiväriä (ilmeisesti mun taktiikat ei kelvannu neiti täydellisyydelle)
-jokohan sitä kahvia sais (oli jo tippumassa)
-kai sä jossain välissä teet ruokaa, hirvee nälkä, onks teillä mitään syömistä
-oot yYRITTÄNY siivota pihaa (kaks viikkoo tehny joka päivä töitä, hurja muodonmuutos jo nyt lähtöpisteeseen)
yms muuta paskaa, en jaksanut kuunnella
Jos olisimme olleet kaksin, ilman muksuja niin olisin varmaan räjähtänyt tuhannen p****n päreiksi.
Tämä ihminen oli meillä vain n.3h ja mulla meni melkein puol askia tupakkaa pelkkään vitutukseen.
Päivän pelasti keskustelu lapsien kanssa kun kaveri lähti.
Lapsi1 4v: kuka TOI oli?
minä: Se oli yks X, se on mun kaveri.
L2 6v: Ei mun kaverit oo tommossii..
L1: No ei munkaa. Ei ne valita koskaan. Paitsi jos niillä on oikeesti joku hätä.
L2: Niinpä.
L1: Pitäiskö meidän etsiä sulle uusia kavereita? Ettei sustaki tuu tommosta.
minä: varmaanki pitäis...
L2: Noni, vaatteet päälle ja leikkipuistoon etsimään!! Sieltä mä oon parhaimmat saalistanu.
Ainahan tämä kaveri on ollut vähän outo ja itseään täynnä, mutta tämä päivä oli jotain niiiiiin kamalaa... Nyt taas muistan, miksei olla juurikaan tekemisissä..
-olin puoli tuntia aikaisemmin aloittanut siivouksen
-näytin juuri siltä, että siivoan tänään
-olin sopinut edellisenä iltana, että kaksi alle kouluikäistä tulee meille hoitoon n.10.30.
n.10.10 ovi käy, olen imuroimassa oven luona.
"Ystäväni" lampsii sisälle paskasilla kengillä(ei IKINÄ jätä kenkiä ovelle vaan ison eteisen "väärään" päähän, olen sanonut asiasta) juuri imuroimalle lattialle, huikkaa moi ja menee sohvalle kahtomaan telkkaria. Olin ihan pöllämystynyt.
Menin olohuoneeseen, keskustelu meni jotenkin näin.
minä: tulit sitte käymään..
hän: joo, nii mää aattelin ku oli nii tylsää, ootpas sä muute TOSI hehkeenä taas..
m: nii mä tässä siivoan jos et huomannu(väkinäisesti naureskellen, hammasta purren)
h: joo huomasin mä.
Vähän aikaa siinä sitten seisoskelin ja ihmettelin mitä just tapahtu ja jatkoin imuroimista.
Ihminen, joka ei ole herraties millon käynyt kylässä saati soittanut, tulee vaan. Ihan ku kotiinsa. Mitään ilmoittamatta/ovelta kysymättä voiko tulla.. ARGH
No lapset tuli silloin puoli 11. Koputtavat, sanovat moi, me tultiin nyt, kysyvät jättävätkö kengät ulos kun olen siivoamassa vai voiko tuoda sisälle.
Tähän kysymykseen kaverini tuumasi minulle: Melkoista piilovittuilua jo noin pieniltä.
Olin ihan yhtä kysymysmerkkiä ja sain sanotuks: Ne on vain kohteliaita kun tulevat kylään.
Noh, selvisin sitten siivouksesta ja kävin suihkussa ja meikkailin yms..
Koko ajan kuului natinaa:
-olitpas pitkään suikussa (n.3min)
-meikkaatsä aina noin, laitatsä aina noin ripsiväriä (ilmeisesti mun taktiikat ei kelvannu neiti täydellisyydelle)
-jokohan sitä kahvia sais (oli jo tippumassa)
-kai sä jossain välissä teet ruokaa, hirvee nälkä, onks teillä mitään syömistä
-oot yYRITTÄNY siivota pihaa (kaks viikkoo tehny joka päivä töitä, hurja muodonmuutos jo nyt lähtöpisteeseen)
yms muuta paskaa, en jaksanut kuunnella
Jos olisimme olleet kaksin, ilman muksuja niin olisin varmaan räjähtänyt tuhannen p****n päreiksi.
Tämä ihminen oli meillä vain n.3h ja mulla meni melkein puol askia tupakkaa pelkkään vitutukseen.
Päivän pelasti keskustelu lapsien kanssa kun kaveri lähti.
Lapsi1 4v: kuka TOI oli?
minä: Se oli yks X, se on mun kaveri.
L2 6v: Ei mun kaverit oo tommossii..
L1: No ei munkaa. Ei ne valita koskaan. Paitsi jos niillä on oikeesti joku hätä.
L2: Niinpä.
L1: Pitäiskö meidän etsiä sulle uusia kavereita? Ettei sustaki tuu tommosta.
minä: varmaanki pitäis...
L2: Noni, vaatteet päälle ja leikkipuistoon etsimään!! Sieltä mä oon parhaimmat saalistanu.
Ainahan tämä kaveri on ollut vähän outo ja itseään täynnä, mutta tämä päivä oli jotain niiiiiin kamalaa... Nyt taas muistan, miksei olla juurikaan tekemisissä..
