HUHTIKUISET 05

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja st
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Moi!

Juu, kyllä se St on jääny tositoimiin ja taitaa olla minä-83 myös.

Mikäs siinä käynnistyksessä niin kamalaa oli? Tai siis periaatteessahan mua ei käynnistetty, kun silloinhan annetaan oksitosiinia. Mä sain kohdunsuun kypsyttelyyn Cytoteciä. Niitä pikkutabletin neljänneksiä.

Ei vaan olihan se toisaalta kurjaa, kun oli sellaista jomotusta tasaisesti ja sit yhtäkkiä kun kalvot puhkes ja lapsivesi meni niin alkoi järkyt supistukset, mut mä tykkäsin, kun oli jo sairaalassa osastolla valmiiksi, niin ei tarvinnu matkustella kipeänä mihinkään. Ja kun tiesin, etten enää kotiin joudu, et se tulee sit jossain vaiheessa. Kivunlievitystäkin sai tosi pian. (siis olihan se ihan järkyttävän kivuliasta)

Käytiin tänään vähän shoppaileen Tampereella ja mies osti mulle pyörän. Voitin huuto.netissä istuimen ja sitä nyt sitte odotellaan, että päästään pojan kans cyklaan.

Mitäs muuta?

Ai niin, katselin tos yhtä ketjua, missä kyseltiin päiväohjelmasta lapsen kanssa. Niin tuntui, että me ollaan jotain ihan kotirottia, kun en mä tosiaanka joka päivä käy kaupassa/ kärryttelemässä/ kyläilemässä/ puistossa/ kerhossa tms. Kyllä me päivittäin ollaan ulkona jne. mutta tosi paljon oon pojan kanssa kahden. Mä koen sen ihan hyvänä, en mä koko aikaa jaksaisi itekään virikkeitä ympärilläni saati tuo pikkuinen. Tykkään tälläisestä rauhaisasta elämästä. On mulla kavereita ja niissä käydään, mut ei päivittäin.

Eemu oli tänään muorilla (isomummu, miehen äidinäiti) kun oltiin kaupungis. Ja se taas sanoi, että kyllä Eemun pitää nyt tulla yöksi ja tulla useammin tänne hoitoon. Se nostattaa sit stressihormonia heti punaiselle. Mä en jumalauta ymmärrä, miksi mun pitää viedä lasta hoitoon, kun en koe sille mitään tarvetta????? Ja jos sille riittäis pari tuntia, niin asia olis ihan ok, mutta kun siä pitäis pojan viettää koko päivä, hyvä kun ei sano, että et saa tulla hakemaan. Ja toinen, siellä saa kaiken periksi. Tänäänkin poika söi 3 dominokeksiä puuroa odotellessa. Olis pitänyt tietty sanoa, että ei, mutta sitten itkettäis taas että kun mä oon niin julma ja tiukka. Ja että kyllähän sitä kylässä saa. Tarjouduin tuomaan pojan, kun parin viikon päästä alkaa jumpat, niin joka kerta sinne siksi aikaa (4-5x vkossa) mutta ei se riitä. Se on niin pieni aika kai. Tarttis varmaan jättää se sinne asumaan, niin olis tyytyväinen. Helkutti! Eemun serkku on tosi paljon hoidossa, mitä en kyllä katso hyvällä, joten kai mun täytyis sit siihen samaan pyrkiä. Se on enemmän isovanhemmillaan kuin kotonaan. Viikosta väh.4 päivää se on muualla.

En tiedä...
 
Late, mä olen kyllä aikas paljon samoilla linjoilla sun kanssa... tai siis oon ja en oo =) Nimittäin tosta lapsen hoitoon laittamisesta. Mitä sitä hoitoon vie jos ei ole tarvetta. Toisaalta taas välillä (sanotaan nyt vaikka 1kerta kuukaudessa tai kahdessa) on ihan hyväkin laittaa lapsi vaikka yökylään isovanhemmille ja antaa aikaa parisuhteelle. Se on paljon perheestä ja suhteesta kiinni noi hoitohommat. Mutta mielestäni toi sun jumppakäynti aika pitäisi mummullekin piisata, eihän se voi lasta omia! Ymmärrän mummujakin siinä että haluavat nähdä lasta mutta voivathan he tulla lasta kotiinkin katsomaan, mitä sitä aina hoitoon tarvii viedä.

Toisaalta taas lähipiirissäni on yksi äiti joka kokee asian niin että vaikka kuinka tarvitsisi hoitajaa hetkeksi niin itse pitää lapsi hoitaa kun on sellasen synnyttänytkin. Mä hoidan lasta ehkä pienen hetken jos tälle lapsen äidille tulee ihan pakollinen meno mihin lasta ei välttämättä voi ottaa mukaan mutta muuten hän rehkii raskaana kotona ja valittaa (itkee) sitä kun on niin väsynyt ja puhki ja että kaikki pitää tehdä ite. No, nyt me ollaankin tämän ystävän kanssa puhuttu asiasta ja hän on ymmärtänyt sen että ei ole huono äiti jos lapsi vähän välillä on hoidossakin, varsinkin kun sille todella on tarvetta että tämä ystäväni saa levättyä.

Ja meillä kun Jesper nyt alotta tarhan niin mä olen kyllä sillä linjalla että mummulan hoitopäivät vaan vähenee. En mä raski poikaa mihin hoitoon laittaa kun se on jo tarhassa 5päivää/vko. Haluanhan minäkin pojan kanssa olla!

Mutta että Late ymmärrän. Ja kun kirjotit tosta että pidät rauhallisesta arjesta (vastasin nimittäin minäkin siihen ketjuun aiheesta) niin mä olen kans aina kotona jos vaan siltä tuntuu. Välillä taas on sellanen olo että en kestä enää yhtään kotona vaan haluan jutella jollekin aikuiselle niin usein silloin me lähdetään kylään tai kauppaan yms. Siis jos mun mies ei ole kotona. Tai joskus vaan lähdetään perheen kanssa johonkin ulos että pääsen vähän tuulettaan aivojani ulkoilmaan =) Ja siä puistossa me käydään kyllä joka aamupäivä kun Jesper siitä niin kovasti tykkää. Mutta kaikki taas muuttu kun se tarha ja työ-arki alkaa... Mutta että en mä sua miksikään kotirotaksi sanoisi. Kotirotta ei käy jumpassa noin usein =)

Kai mun tarttis nukkuakin välillä... Jesper se pitää ihme ääntä tua nukkuessaan. Toivottavasti kuume jo huomenna hellitäisi.

Ja St ja minä-83 on SELVÄSTIKIN nyyttejään hakemassa, ihanaa!!
 
Mä täällä taas yökukkujana... väsyttää kyllä, mut pakko tulla vielä käymään...

Kovasti voimia Vivi ja toivottavasti pikkumies pian paranee!

Joo, tosiaan munkin mielestä pitäis riittää toi, mutta ei. Nytkin lähtiessä se sanoi, että tuo ens kerralla aamusta, et ehtii vähän oleenkin. Jos vien vaikka aamulla 10ltä, niin se sanoo, no tuo nyt ens kerralla aamusta, et ehtii vähän oleenki. Arvatkaa sapettaako, mun tarttis varmaan herättää poika aamukuudelta että "ehtii vähän oleenki". Ja toinen mistä on pakko vielä purnata. Lapsi pitäis viedä sinne syömättä, eli aamulla suoraan sängystä vaan ilman aamupalaa et söis sit vasta siellä. Oon koittanut nätisti selittää, ettei se nyt vaan mene niin. Mä syön kummiski aina aamusin, joten missä pitäisin poikaa sen ajan? Ja miksi ihmeessä pitäisin lastani nälässä, jotta isomummu saa syöttää sit ote. Voi ihme ja kumma!!!

Pakko tänne narista kun miehelle ei kehtaa, kun on sen sukulainen. Grrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrr!


En mä muuten välittäisi tämän muorin tunteilusta, mutta kun kuulen sit anopilta aina, että kuinka se on taas itkenyt, kun Eemu ei koskaan käy siellä. Niin nytkin anoppi eilen sanoi, et isomummu taas itki ku ei käydä ja sitten vedottiin et kun se oli käynyt sairaalassa jotain tahdistimeen liittyvää, en tiedä...

On tää kans. Ensin kärsit laspettomuudesta ja sit kun saat lapsen, niin sitä pitäis ympäri maailmaa kuljettaa ja hoidattaa. Mä tiedän, et noi miehen puolen mummut pitää mua oikein tiukkiksena ja et oikein omin ton pojan itselleni. Nytkin anoppi pyysi poikaa sinne maanantaiksi. Sunnuntaina veljen rippijuhlat, joten se menee ihan lumpustaessa ja sit vielä maanantaina pitäis... No, en luvannut enkä kieltänyt, sanoin et katsotaan tilanne su-iltana.

Sellaista!

Mukavaa viikonloppua!


Ku sapettaa!!!
 
Pakko jatkaa pikkuisen.

Huvittavinta tässä on se, että jäin kotiin vuodeksi vielä sen takia juuri, et Eemu ehtis vähän kasvaa. Ja niimpä en ymmärrä tätä kasvavaa vaatimusta pojan mummuille hoitoon viemisestä. Joinakin viikkoina kuitenkin sen 4-5 kerta on hoidossa mun jumpan ajan (jos sattuu miehen vuorot niitten päälle) ja sitä mä pidän ihan kamalana.
 
Tulin kurkkaamaan ja nosteleen...
Ei vauvoja vieläkään tai ei ole tullut vielä ilmotteleen,noh odotellaan.

Mä sitten perjantaina päätin ryhdistäytyä ja soitin pomolle ja irtisanoin itteni,huomenna meen allekirjottaan pakolliset lirpun lärpyttimet ja sitten ollaan ns. työttömiä vaikka en työttömäksi jääkkään,mutta ilman paikkaa mitä odottaa minne mennä...siis täh,no ymmärsitte varmaan.
Tuntuu kuitenkin,että iso kivi putos sydämmeltä,kyllä tää asia on mua vaivannutkin...

Tyttö nukkuu ja mies meni kauppaan ja käy hesburgerista hakeen sapuskat,ei jaksa tehdä ruokaa tänään =)
Vaaka näyttää edelleen 58kg,mutta voishan se vähemmänkin näyttää jos viittis miettiä mitä suuhunsa laittaa,mutta huomenna taas katson mitä syön,heh =)
Tää viikko oli kyllä aika ns. urheilu painotteinen tai liikkumis viikko.
reipasta kävelyä 5 päivänä yhteensä 15-17km ja juoksu lenkki kahtena päivänä yht. 5-6km.
En kyllä yleensä ihan näin himo ole,mutta kyllä sitä käveltyä tulee ainakin 2-3pvänä viikossa sellanen pitempi lenkki ja juoksemassa oon käyny 1-3krt viikossa,riippuu vähän miehen työvuoroista miten pääsen.

Jep,mutta sunnuntaita!!!
 
Heippa!

Late: ei meidänkään poika hoidossa ravaa. Ollut mummilla viimeksi hääpäivänä heinäkuun alussa illan. Mä en nää tarvetta hoidolle, kun sitä varten kotona olen. Mummi käy vielä töissäkin. Hyvin harvoin jätän edes isille, paitsi silloin kun se ajaa mut pois kotoo....kuten lauantaina! olin aamulla kaupungilla shoppailemassa ja sit illalla kattelees DPTLää likkakaverin kaa. Hörpittiin yhessä alkoholitonta siiderii (hän ei juo ollenkaan) ja "naureskeltiin" ihmisten pukeutumisia. Mistä ne kaikki kaivautuu.... Onneksi meillä isovanhemmat ei naputa hoidosta (taitaavat tietää sen turhaksi) totes vaan kerran, et olen aika tyytyväisen oloinen äitinä.

Ootelen kavereita kylään. Lähdetään heidän kaa viikoks suomikierrokselle ja nyt katotaan et reitti+yöt on selvät. Pisin ajomatka päivässä tulee olemaan 220km, jotta Maxin jaksaisi matkustella. Autossa tulee kyl ahdasta: vaunut, sänky, 2 isoo kassii, kylmälaukku.....4 aikuista+Max keskellä. Nyt kokeillaan scenicin tilavuutta!

Kohta kuullaan vauvau-uutisia....... :))
 
Moi!
meilläkään ei pottailla. toisinaan saan Liisan istumaan potalle housut jalassa, mut ei muuten. ja sekin visiitti kestää n. 2 sekunttia. mutta kaikki aikanaan...
meidän pitäis sopia tarhaan tutustuminen.. mun uusi työkaveri (istutaan siis sitten samassa toimistossa) aloittaa maanantaina ja en ole kuullut siitä kovin hyvää.. tiedä sitten millaiseksi osoittautuu. yritän kuitenkin olla avoimin mielin, mutta jännittää toki. sillä me ollaan sitten niiiin paljon "yhdessä" siinä, että olis aika hyvä jos tultais toimeen :)

me käytiin tänään pistämässä tampereella koskikeskus sekaisin. yhden tädinkin saimme "melkoisen" vihaiseksi Liisan kanssa.. Liisa kävi mäkkärissä pöllimässä jonkun lapsen ilmapallon ja veti sen vielä irti siitä tikusta.. mä sitä sitten asensin paikalleen ja nolona palautin palloa niin eiköhän tää likka keksiny sillä aikaa jotain vielä "mukavampaa"... oli siellä sitten jonkun rattaiden vieressä käsi kaivelemassa jonkun vieraan tädin käsilaukkua! ihme täti kyllä sinänsä, että olishan se tuollaista pientä voinu itsekin kieltää... no, mä löysin itselleni mekon siltä reissulta. tosi hyvä juttu, ens viikonloppuna on häät (miehen sukulaisen) eikä mulla oikeen ollu mitään laitettavaa (mun kaikki juhlavaatteet tuntuu olevan mustia). tais olla elämäni kallein mekko....! 120 euroo... en olis raaskinukaan ostaa sitä, mut mun äiti oli mukana "makutuomarina" ja anto mulle sitä varten viiskymppiä jos ostan sen. se kuulemma oli niin mun näköinen mekko. no, ostin sitten.. ja se ON ihana. kangaskin on sellasta, että tuntuu kun ei ois mitään päällä. ja mua yleensä vaan ahistaa nuo juhlavetimet ja varsinkin mekot/hameet.

niin, mä painan nykyään 56 kg, lähtö tammikuussa olu 64,9kg. joten olen erittäin tyytyväinen tulokseen. enkä pidä enää ollenkaan pakollisena mitään lisäpudotuksia. ja tuo mekko oli kyllä samalla niinku pieni palkinto puolen vuoden urakasta.. (juu, seliseli ;)

me oltiin 6 hlön autoreissulla heinäkuun eka viikko. meillä on tila-auto, mut sekin oli kyllä melkoisen piukassa. suunnattiin vielä pohjoiseen enkä oikeen tienny millasta vaatetta pitäis ottaa mukaan niin varauduttiin sit sekä helteisiin että viileämpään... käytiin muuten koskea laskemassa kuusamossa. jos joskus menette sinnepäin - suosittelen! siellä on sellanen perhereitti, johon pääsee 5v ylöspäin. basecampilla (halvin) se maksaa vaan 22,-/10,- ja kestää kummiskin melkein 3h siirtymisineen kaikkineen. aivan upea juttu ja meiän muksutkin tykkäs tosi paljon!

mut nyt meen hakeen salaattia, nam!
 
Tsau!

Nyt se on tehty, Jesper jäi tänään ekaa kertaa tahraan. Kamalaa oli se vieminen mutta sitten kun se oli tehty niin oli mullakin helpompaa. Itkemäänhän se sinne jäi mutta ei mielestäni ihan kamalaa porua... no katotaan miten niiden päivä siellä on mennyt kun menen poikaa hakemaan kotiin.

Karsee kiire töissä ja niin kun arvelin, mikään ei huvita =) Mutta silti mun on pakko myöntää että olen täällä mielummin kun kotiäitinä. Mulla eilen leikkas kiinni nimittäin ihan totaalisesti. Mies kun soitti puolen päivän aikaaan kotiin niin mä vaan itkin puhelimeen kun olen huono äiti enkä jaksa olla kotona pojan kanssa. Osalta tohon vaikutti se että olin neljä päivää kotona sisällä kun poika oli kipee, siis missään ei käyty. Mun tarttee kyllä päästä vähän välillä ulos ja vaikka urheileen että jaksan. En pysty oleen vaan sisällä ja tuijottaan telkkaria että se ei jotekin vaikuttaisi. Mä kyllä niiiiiin nostan hattua teille kaikille kun jaksatte olla lapsen kanssa kotona. Ei se ole ollenkaan niin helppoa kun sitä voisi sivustakatselija kuvitella. Mutta toisaalta en mä itseäni nyt ihan kamalana pidä, mä myönnän heikkouteni reilusti ja olen sitten niin hyvä työssä käyvä -äiti lapselleni kun voin. Mielummin näin että Jesper on tarhassa missä saa leikkiä ja lauleskella muiden lasten ja tätien kanssa kun että hirviö-äiti sitä komentelisi kotona. Juujuu, kärjistettyä... mutta totta silti.

Kati3, miten pudotit nuo kilosi?? Mä olen ihan kade, mä keikun edelleen tässä 65kg tuntumassa ja tavoite olisi 55kg (pituutta mulla on 160cm joten tavoite on ihan realistinen). Miten onnistuit?? Jos vaikka saisin susta motivaatiota jatkaa tätä puurtamista painon kanssa. Millasen hameen ostit ja mistä? Siis mistä koskarin liikkeestä? Oli kyllä kallis mutta kyllä sitä pitää joskus repästä! Ja niin kun sanoit, se on palkinto puolen vuoden urakasta. Saman sä olisit laittanut helposti vaikka karkkeihin mutta sä säästit namirahat ja nyt ostit mekon!

Jaahas, kai mun tarttee alkaa purkaan tota meilisumaa =(
 
Alkuperäinen kirjoittaja vivi:
Kati3, miten pudotit nuo kilosi?? Mä olen ihan kade, mä keikun edelleen tässä 65kg tuntumassa ja tavoite olisi 55kg (pituutta mulla on 160cm joten tavoite on ihan realistinen). Miten onnistuit?? Jos vaikka saisin susta motivaatiota jatkaa tätä puurtamista painon kanssa. Millasen hameen ostit ja mistä? Siis mistä koskarin liikkeestä? Oli kyllä kallis mutta kyllä sitä pitää joskus repästä! Ja niin kun sanoit, se on palkinto puolen vuoden urakasta. Saman sä olisit laittanut helposti vaikka karkkeihin mutta sä säästit namirahat ja nyt ostit mekon!

ensin siitä hameesta.. se on sellainen vaalea "omenanvihreä" mekko. vartalonmyötäinen, joustavaa ja erittäin pehmeää kangasta, ei erivärisiä kuvioita - vain kankaaseen tehdyt "omat kuviot". minusta sellainen yksinkertaisen tyylikäs, minä kun en ollenkaan ole röyhelö/paljetti-tyyppi (olen joskus sovittanu, mutta kun ei sovi niin ei sovi =) en myöskään rintavarustuksen vuoksi voi käyttää naru-olkaimisia mekkoja ja tässä oli sopivasti sen verran leveät olkaimet, että rintaliivit jää piiloon. kaikinpuolin siis minulle sopiva. väri arvelutti sen vuoksi, että saattaa mennä aika pian "vanhaksi" kun on muotiväri.. mutta mitä sitten.. minä aion kyllä käyttää tuota mekkoa vielä monta kertaa!

sit siihen laihdutukseen... minusta avaimet onnistuneeseen painonpudotukseen on kärsivällisyys ja päättäväisyys. en usko mihinkään ihme-pika-dietteihin. minun projektini siis alkoi tammikuussa ja kesäkuussa saavutin tuon tavoitteeni. pituuteni on siis 168cm ja paino nyt 56kg. se on minusta hyvä nyt näin.
miten siihen sitten päästiin... eli perussääntöhän on, että kaloreita kerätään vuorokaudessa vähemmän kuin kulutetaan. minä laskin (muistaakseni www.kutri.net) omaksi peruskulutukseksi vähän yli 1400kcal/vrk, tämä siis kuluu vaikka makaisin vain sängyssä selälläni tekemättä mitään. laihdutuksen aikana kcal/vrk oli tavoitteena pitää n. 1200kcal/vrk. liian vähänkään ei saa kaloreita tulla, koska silloin elimistö vaihtaa säästöliekille eikä paino putoakaan toivotulla tavalla.
muistaakseni -100kcal vapauttaa elimistöstä 9g rasvaa, joten reilu 200kcal/vrk vähemmän tuottaa n. 0,5kg:n painonpudotuksen viikossa. mikäli liikkuu enemmän, voi vastaavasti joko syödä enemmän tai painoa putoaa enemmän. puhdasta matematiikkaa siis.

mikään ruoka ei ollut minulta projektin aikana kielletty! mutta jos käväisin tänään mäkkärissä, sitten iltapalaksi ei ollut kuin rehuja ja seuraavana päivänä katsoin edellistä tarkemmin kalorien perään. margariinin leivällä korvasin creme bonjour (15%) juustolla. janojuomaksi kaapissa oli aina (ja on edelleen) light-jaffaa, joka on kaloreiltaan sama kuin vettä joisi. siideriäkin olen juonut, mutta light-versioita. muuten mitään radikaalia en ole tehnyt - vain pienentänyt annoskokoa. hyvä sääntö on täyttää ensin lautanen salaatilla puolilleen ja sitten vain loppuosa lämmintäruokaa. ehdottomasti kannattaa pitää kiinni säännöllisistä ruokailuajoista, minä söin noin 3h välein jotakin. mutta lounas saattoi sitten olla kupillinen maustamatonta jugurttia banaanilla tms. kevyttä. itse siis syön vain yhden varsinaisen pääaterian päivässä ja samaa kuin muu perhe.

liikuntaa lisäsin myös. aluksi määrä oli 30min vaunulenkki vähintään 3x viikossa. aluksi se oli tahmeaa koska häntäluuvaivojen vuoksi en ollut pystynyt juuri lainkaan liikkumaan ja kunto oli TODELLA huono. mutta kun tuo puolen tunnin lenkki meni "heittämällä", aloin lisätä lenkin pituutta ja vauhtia sekä kertoja viikossa. saatoin toisinaan tehdä kaksikin lenkkiä päivässä, varsinkin jos tuli herkuteltua. vaunut mukana lenkillä polttaa kaloreita kivasti "huomaamatta".

sitten yksi iso tekijä tässä projektissa!! liityin netissä painonhallintaporukkaan. siellä pidimme päiväkirjaa ja juttelimme muustakin kuin kaloreista. siellä huomasi, että kyllä ne muutkin sortuvat karkkiin toisinaan ja eivät aina jaksa lenkillekään lähteä. kaikki omat tuntemukset saivat siis inhimillisyyttä lisää. meillä oli sopimus, että joka viikko ma aamuna punnitsemme itsemme ja ilmoitimme paljonko oli tullut plussaa tai miinusta edelliseen punnitukseen nähden. eikä kukaan mielellään ilmoittanut plussa-tuloksia vaikkei niistä siellä huomauteltukaan. mutta punnituksessa on tärkeää, että tekee sen samana viikonpäivänä, samaan kellonaikaan, samoissa vaatteissa - silloin tulos on vertailukelpoinen. herkästi vaihteluita tulee menkkojen ja muiden aikaan, mutta ne tasoittuvat pitkässä juoksussa. moni siellä ryhmässä harrasti sitä, että kirjasi kaikki syömisensä (ja juomisensa) ylös vihkoon. se kuulemma tsemppasi myös kun alkoi hävettää lukea omia mässäyksiään paperilta.. minä en tätä kokeillut, mutta toisilla sekin tosiaan toimi.
eli sitten kun päätät hommaan ryhtyä:
1/päätä kuinka paljon aiot liikkua viikossa ja pidä siitä kiinni
2/ mieti mistä turhista kaloreista sinun on helpointa luopua
3/ kirjaa ylös joko painonmuutokset ja/tai syömisesi
4/ ala kokata koko perheelle vähäkalorista ruokaa sen sijaan että söisit toisin kuin muut
5/ kerää vaikka netistä ihania uusia ruokaohjeita kokeiltavaksi
6/ suosi vähärasvaista lihaa, kanaa ja vihanneksia
7/ muista että light-tuotetta syödään vain sama määrä kuin vastaavaa norm.rasvaisat tuotetta (ei enempää siksi että se on kevyempää)
8/ naposteluihin kirsikkatomaatteja, pikkuporkkanoita... eivät ole sen kalliimpia kuin ne karamellitkaan
9/ seuraa tuotteiden kalorimääriä, yllätyksiä saattaa löytyä (esim. muroissa kaloreita aivan valtavasti ja esim. tuoremehussa on enemmän kaloreita kuin rasvattomassa maidossa)
MUUTA SIIS RUOKAILUTOTTUMUKSESI PYSYVÄSTI - ÄLÄ VAIN DIETIN AJAKSI !

no, kylläpä tästä tuli vuodatus... onneksi voi hypätä yli ketä ei kiinnosta. ;)
jos sulle vivi vielä jäi joku askarruttamaan.. kysy ihmeessä. täällä ei taida voida lähettää mitään yksityisviestejä, vai voiko? tällaset oltas voitu kirjottaa vaikka vaan kahestaankin kun ei taida liittyä varsinaisesti vauvanhoitoon... mut sanokaa nyt muut ketjuilijat sit ihmeessä jos teitä häiritsee... jooko :)
 
Kiitos kati3!

Toi oli niin tuttua mitä kirjotit mutta ihan hyvä että joku taas läväyttää sen päin mun naamaa. Mä olen jotekin jumiutunut tähän painoon ja syynä on kyllä ihan tuo oma kontrolli ja päättäväisyys. Mä lipspun ihan liian usein. Liikuntaa harrastan kyllä riittävästi 83-5krt/vko, spinningiä ja vesijuoksua, ja tähän en edes laske sitä jos käyn kärrylenkillä) mutta noissa syömisissä on todella lipsumisia. Nyt mä olen taas viimesen viikon jaksanut... tai siis nyt jo toista viikkoa olla lipsumatta. Mutta niin kun sanoit, sillä pitkällä tähtäimellä on vaan väliä. Ei siitä ole mitään hyötyä että ensin 2-3vkoa paino putoaa ja taas parissa viikossa syödään saavutettu pudotus takas. Pitäisiköhän mun alkaa teille vaikka ilmottaan painoni joka viikko?!? =) Tai ei tää palsta kyllä ole tällaselle tarkotettu... onko meissä ketään muuta joka haluaisi lähteä mukaan painonpudotusprojektiin vai oletteko te kaikki jo mallin mitoissa??

Kati3, olitko sä tuolla kilot kuriin palstalla jossain ryhmässä? Vai missä? Ja nauti mekostasi, olet sen todella ansainnut! Tuollanen painon pudotus on kyllä hatun noston arvoinen asia. Ja selvennykseksi vielä että kyllä mä olen jo n. 10kg pudottanut (painoin siis sairaalasta päästyäni 74kg) mutta nyt jotenkin on taas motivaatio ja itsekuri hakusessa.... =(
 
heippa!!!

vivi: mä haluan lähteä mukaan tohon painonpudotusprojektiin =)
haluaisin pudottaa 6-7kg...oon 166cm ja tällä hetkellä painan 62-63kg!
mulla on toi liikunta jääny kesällä taas vähemmälle...yleensä urheilen talvisin...ja nyt varsinkin kun lopetin jalkapallon niin ei tuu kesällä tehtyä mitään...pitäis saada taas tsempattua ittensä urheilun pariin...eilen kävin juoksemas...et jos se tästä lähtis...oon viikon aikana joka päivä pyöräilly joku 10km...syksyllä alkaa taas sähly, jota on kyl vaan 1krt viikos...mut tuo vähän vaihtelua kuntosaliin ja lenkkeilyyn!
eli mulla kans motivaatio ja itsekuri hakusessa ja painoa haluan alemmas ja tietty kiinteytyä!

mun pitäis alottaa työt kans syyskuun alussa kunnolla...eli Nennalle haetaan tarhapaikkaa...toiv. saa tosta vierestä paikan...oon väsyny tähän kotiäidin rooliin kun neiti vaan kitisee ym. muutenki jotenki raskasta!!tunnen itteni kans huonoksi äidiksi kun en jaksa olla kotona tai keksiä koko ajan viihdykettä tytölle!!! mut pelkään että kadun ja poden huonoa itsetuntoa kun laitan hoitoon enkä jaksa ite olla kotona ja leikkiä koko aikaa!!

no joo tällänen valituskirje!!!

hienoa kati3, hyvin oot saanu painoa pudotettua!!!=)
 
Täällä ilmoittautuu myös yksi herkku suu...jälleen =)
Eli kilot kuriin tsemppiä myös tänne tarvittas!!!!!!!!
Mä oon 160cm(ehkä jopa hurjat 161cm) ja painan 58kg.
Tavoite olis sellanen 50-53kg,painoin sen verran,ennen kun tulin raskaaksi 2 vuotta sitten!!!!Voi hurja,niin kauan,joo mutta siis asiaan...
En mä nytkään mielestäni mikään läski,läski ole,mutta sanoisinko,että ylimäärästä löytyy,heh!
Ja sekin,kun täällä kotona valitan ulkonäköä ukolle joka on elämänsä kunnossa,että sapettaa!!!!MURR!!!Mies on 176cm pitkä ja painaa 60kg...
Eikä se ole mikään luuviulu vaan löytyy ihan pattiakin.
Niiden suku on muutenkin solokkaa väkeä,että toivotaan,että pikku likka on perinyt geenit sieltä =)
Mutta tehdäänkö oma kunto piiri?
kati3:lla kyllä hieno saavutus =)

Hyvät yöt!
 
mä käyn tuolla uusperheellisten palstallakin... ja siellä ilmeni tällanen tarve painonpudotusporukalle myös. me perustettiin tuonne www.msn.com (eli hotmail/messenger -osastolle) oma suljettu yhteisö. yksi toimi perustajana ja toiset sitten kävivät tekemässä sinne "jäseneksi liittymis -pyynnön". käyteltiin samoja nimimerkkejä kuin palstallakin niin kaikki tunsi toisensa. me rakennettiin sinne erilaisia otsikoita ja sit tää "ylläpitäjä" päivittää sinne painonmuutostaulukkoa, josta helposti sitten näkee keneltä on pudonnut kuinka paljon milläkin viikolla ja mikä on kokonaispudotus nimimerkkikohtaisesti. päiväkirjatkin (spacet) lähes kaikki on tehneet ja niissä käsitellään kyllä painonpudotuksen lisäksi PALJON muutakin.

eli jos halukkaista vaan löytyy yks aktiivinen, niin tuota kanavaa suosittelen. on kuitenkin kivampi kuin ihan julkisella palstalla puida asioitaan. mut miksei tuo kilot kuriin palstakin vois toimia (en oo kyllä käyny kattomassa millasta siellä on), siellä vaan pääsee sitten ventovieraatkin kommentoimaan keskusteluja... jos joku kaipaa siihen msn:n yhteisöhommaan lisäneuvoja, niin mä voin koittaa hankkia.
 
ai niin... KIITOS KEHUISTA!
kyllä mä itekin olen tällä hetkellä aika tyytyväinen itsekuriini. mutta matkahan jatkuu nyt sitten lopun elämää... paljon helpompi se on kuitenkin pitää tässä kuin pudottaa uudelleen lähes 10kg..
 
nyt on meilläkin sitten 1v rokotus annettu! ei oikeen oo onnistunu huhtikuun jälkeen... ensin oli korvat tulehtuneet ja sitten ois just onnistunu ennen reissuun lähtöä enkä sillon uskaltanu sitä käydä laitattamassa. tänään sit aamusta tehtiin melkein tunnin pyörälenkki ja sit mentiin pistään. pikku itkuthan neiti tietysti tirautti, mut ihan hyvin meni uuden tädin kanssa. ja ens kerralla onkin sit taas uus... meiän vakituinen terkka jäi eläkkeelle kesällä ja tää hoitelee pestiä vaan sit tän kesän loppuun. ois voinu olla vaikka pidempäänkin kun ihan mukavalta vaikutti. mutta toisaalta nuo käyntikerrat nyt tästä harveneekin niin että ihan sama kuka siellä kerran vuodessa on. siis meillä on täällä enää 1,5v neuvola, sit 2v neuvola ja siitä vuoden välein eteenpäin.

tuohon pyöräilyyn likka on ihan hulluna. roikkuu pihassa jatkuvasti pyörän polkimissa ja taputtelee päätään, että kypärä pitäis saada.

limppa on nyt kova sana ja sit kaikki voimakkaan makuiset eväät. eilen pisteli paprika-tuc -keksejä hyvällä ruokahalulla ja viikonloppuna söi sinappia suoraan tuubista (nuolaisi, irvisti, nuolaisi, irvisti ja taas vaan nuolaisi lisää....). peruna on alkanut jo jossain määrin mennä, mut puuro ei vieläkään.
siitä tulikin mieleen, että piti soittaa sinne tarhaan tutustumiskeikasta! tuumasta toimeen... Heippa!
 
Kati3, mulla jäi pyörimään sun lause mieleen "spuhdasta matematiikkaa síis" ja mietin sitä koko eilisen päivän. Tänään sitten heti aamulla kävin kutrin sivujen avulla vähän laskeskelemassa kulutuksiani ja syömisiäni. Mä laskin että mun peruskulutus olisi n. 1600kcal/vrk ja lopulta kun sitten laskeskelin niitä syömisiäni niin usein sitä tulee huomaamattaan puputettua ainakin se 1600kcal tai ylikin. Eli siis ei mikään ihme että mä jumitan tässä, paino vaihtelee sen muutaman kilon mutta ei putoa pysyvästi. Mä tarvitsen vaan enemmän pitkäjänteisyyttä tähän hommaan... repsahdukset pois niin jäljelle jää se 1200kcal/vrk ja sillä sen painon pitäisi pudota.

Mä yritin vähän tutkailla tota msn:n keskusteluryhmä juttua mutta mitään ei toistaseksi selvinnyt. Ja kukaan tuttu ei toistaiseksi ole sitä käyttänyt =( Mutta Jenni ja Fanny, jos teillä vaan intoa riittää niin yritetään jotekin potkia toisiamme persuuksille. Alotetaanko sillä että jokainen ilmoittaa vaikka tällä palstalla (jos muita ei häiritse!) painonsa kerran viikossa?!? Voidaan muuten pitää jutut vaikka niin kun edelleenkin näissä tenavissa. Tai jotain, ehdotuksia? Ja jos meitä on useampi niin mä voin tutkailla tota mesee lisääkin.

Jesper oli oppinut jo vähän syömään itse eilen siellä päiväkodissa! Uskomatonta. Vaikka vähän mä tota arvelinkin, kyllähän se pieni poika jo osasi syödä mutta kun sitä ei huvittanut vaan lusikka lensi heti lattialle jos ei heti onnistunut tai oli kova nälkä /väsy. Ja ihan kuranaama se oli kun sieltä sen eilen pois hain, tänään menen jo aikasemmin hakemaan. En raski sitä pitää yhtään ylimäärästä tarhassa. Ja nälkäkin oli tullut, kun päästiin kotiin niin poika veti ihan hulluna ruokaa... mä vaan lastasin jugurttia ja leipää nenän eteen kun ruoka oli syöty loppuun =)

Fanny, kyllä sitä tuntee huonoa omaatuntoa kun täällä töissä on ja lapsi jää itkien sinne tarhaan. Mulla kuitekin "helpottaa" se että muistelen millasta mulla oli kotona lapsen kanssa, meistä tulisi (sekä musta että pojasta) ihan täys kaheleita jos siellä kotona päivät käkittäisiin vaikka nyt vuosi eteenpäin. Vaikka ei hyvä tämäkään vaihtoehto (poikaa on ihan tajuton ikävä) niin silti parempi vaihtoehto meille molemmille. Maailma on pullollaan huonoja äitejä jos se tekee meistä huonon että lapsemme on päiväkodissa. Mutta kumarrus kotiäideille!

Jokohan se St pian tulee kertomaan vauvauutisia?!?!? Ja minä-83 myös.
 
mua ei ainakaan haittaa, vaikka ilmottelisitte täälläkin niitä painojanne! me muuthan voidaan teitä kans tsempata sitten ;)

mut jos haluat tutkailla sitä mesen puolta enemmän - niin mee ensin www.msn.fi ja valitse sitten ylhäältä yhteisöt. sieltä sitten "luo oma yhteisö" jne... sitten vain toiset lähettämään yhteisöön hyväksymispyyntöjä ja sinä käyt ne hyväksymässä jne siellä yhteisöissä ei tarvi olla yhtäaikaa kaikkien paikalla vaan jokainen voi käydä kirjoittamassa viestejään silloin kuin huvittaa (vrt. tämä palsta).
 
Eli eikun painoja ilmottelee,noh täällä mittari näyttää 59kg,epäilen,kun on kuukautiset johtuu siitä tuo yksi lisä kilo.
Meillä ei ole digitaali vaakaa joten senkin vuoksi ei ihan tarkkaa lukemaa saa...

Tyttö heräs päiväunilta....

Mutta sitä tulin sanoon,että tytöllä oli puhjennut poskihampaat ties koska sitten,kun huomasin ne vasta viime viikolla ja olivat jo aikas ison kokoset...
Oli se sitten kyllä kiukkunenkin kolme-neljä viikkoa sitten.

Mutta päivän jatkoja!
 
Heips!

Ei vielä vauva uutisia näemmä :) No, ootellaan vielä :)

Vitsit miten ahkeria painonhallitsijoita te ootte, ite en saa niskasta kiinni millään. Kaikki raskaana ollessa huvenneet kilot on nautiskeltu hyvän ruoan muodossa takasin. Mun kaiketi pitäs olla koko ajan raskaana, niin tippuis paino, kun söi niin hyvin.. tai sitte vaa aimo annos itsekuria...? :)

Meillä ei syödä vielä(kään) itse, eikä poika muutenkaan oo mitenkään innokas koklaa uutta. Kaikki muut sormiruoat lentää suoraan lattialle, paitsi ranskanleipä ja elovena keksit. Ei kelpää hedelmät, ei kasvikset tai mitkää. Eilen käytii jätskibaarissa, ja otin pojalle pallon vadelmasorbettia, 1 1/2 lusikallista meni, ja ihan meinas puklata kun oli NIIIIIIN pahaa. Outoa. Mä kun aina oon luullu ja kuullu, et muksut tunkee kaiken suuhunsa, pihallakin, niin meillä ei mee mitään, vaikka olis tarkotuskin.

Muuten on vaan olla möllötetty ja käyty ostoksilla kaupungilla. Viikonloppuna oltiin Raumalla töissä, poika oli yöhoidossa mummulassa ja tosi hyvin oli menny. Ollaan oltu pojan kaa siellä niin paljon, että on siellä ku kotonaan. Mutta siellä onki hyvä palvelu; ruokakin syödään hiekkalaatikolla jos on tarve ja päivällä pääsee uimaan altaaseen vaikka 10 kertaa jos siltä tuntuu :) Mutta en mä noista mitään pultteja oo ottanu, mun äiti on ammatiltaan lastenhoitaja, ja sillä on aika hyvin pysyny hanskassa tän ekan lapsenlapsenkin kanssa kaikki rajat sun muut asiat. Samaa linjaa on pidetty, mikä on kielletty ja mikä ei, niin tokkopa noista pienistä vapauksista poika sekasin menee.

eipä muuta ku aurinkoista päivää kaikille!
 
Täällä odotellaan kuumeisesti vauva uutisia. No meille syntyi pieni poika 29.7. klo 3.24. Pituutta oli 50cm ja painoa 3660g. Kaikki meni todella hyvin ja eilen päästiin kotiin. Tämä synnytys meni vielä nopeammin kuin edellinen. Supistukset alkoivat yhdentoista maissa illalla. Yhdeltä oltiin sairaalalla ja poika syntyi tosiaan 3.24. Nyt tuntuu jo siltä kun ei olisi edes synnyttänyt. Maitoa tulee taas riittävästi.
Esikoinen on ottanut hienosti veikan vastaan. Kiukuttelee kyllä kiitettävästi, mutta sepä taitaa johtua kahden kulmahampaan puhkeamisesta. St:stä ei ole siis vieläkään kuulunut mitään.
 
Onnea minä-83 !!! kiva kuulla, että kaikki on mennyt hienosti.
st:stä ei tosiaan ole kuulunut vielä mitään, mutta eiköhän ole jo käynnistetty ellei ole lähtenyt itse tulemaan..
 
Paljon onnea minä-83!! Hienoa että on lähtenyt hyvin menemään uuden pikkuiswn kanssa! Terkut kaikille muillekkin huhtikuisille, uskollisesti seuraan keskusteluja, vaikka harvoin tulee itse kirjoiteltua..
 
Onnea minä-83!!!
Meilläkään ei Kata syödä vielä itse. Tai no jotain sormiruokaa, mut sekin menee viel niin vaihtelevasti et lusikkaa en oo viel antanu. Ajallaan sit.. Ihanan lämmintä on taas ollut. Ollaan oltu puistossa ja ulkona muutenkin.
 
Tulin vaan kurkkaan onko vauvauutisia. ja jes, olihan niitä!!!


ERITTÄIN PALJON ONNEA MINÄ-83 JA KOKO PERHE!!!!! : )

Mun veikkaus meni taas väärin, meinasin et saat tytön. Oon huono arvaan!!! : )

Vielä kerran paljon onnea! :)

Tuun huomenissa kirjoitteleen enemmän. Nyt on ollu niin kiire, etten oo ehtinyt ees lukaiseen.
Jokohan huomenna St tulee kerton uutisia?????
 

Yhteistyössä