Huhtikuun vauvat 2010

  • Viestiketjun aloittaja Säde2010
  • Ensimmäinen viesti
Ilona -79
Mä suosittelen Aventin sähkö/akkukäyttöistä pumppua! Mies kävi ostamassa, kun vauva joutui jäämään osastolle mun kotiutuessani (sairaalasta olisi kyllä saanut pikku korvausta vastaan pumpun lainaan, mutta päätettiin sitten kuitenkin ostaa oma) ja oli kyllä loistava hankinta! Olisi ehdottomasti pitänyt ostaa jo esikoisen aikaan. Silloin mulla oli Aventin käsikäyttöinen punppu, mutta kyllä tuo sähköinen on ihan toista luokkaa!
 
Mamu82
Hei taas!
Yritän nyt kommentoida teidän muiden viesteihin, kun viimeksi kirjottelin vaan taas omaa napaa...

kiukkumöykky: Jaksamista teille! Miten tämänpäiväinen leikkaus sujui? Joko sen tietää? Toivotaan, että toipuminen sujuu oikein hyvin!

Iita*: Kuulosti aika hurjalta sun synnytyskokemus... Pikaista toipumista sullekin!
Mä suosittelen trikoista kantoliinaa - meillä on hug-a-bub. Tosin itse olen nyt harkinnut Ellaroo Mei Tai neliöliinan ostoa, kun sen sidonta olisi vähän nopeempi kuin pitkän liinan...ja ehkä kesäkuumalla kätevämpi (hug-a-bub on kyllä kehitetty kuumaan keliin - Australian oloihin - eli on kesälläkin hyvä). En kyllä ole vielä tämän vauvan kanssa käyttänyt kantoliinaa, kun nukkuu niin hyvin kopassa. Rengasliinaa (Girasol) pikaisesti kokeilin yhtenä päivänä, ja vauva tuntui siitä tykkäävän. Varmaan lähiaikoina otan kyllä tuon trikooliinan käyttöön, kun aletaan enemmän kulkea ihmisten ilmoilla.

tyttöjenäippä: Meillä myöskin pojalla on masuvaivoja lähes joka syötön jälkeen, mutta öisin ne tietysti tuntuu itsestä rankimmilta. Röyhtäyttelen häntä monesti tunnin verran, joskus pidempäänkin, syönnin jälkeen... Välillä koitan laskea sänkyyn, ja odotan josko taas alkaa kitinä. Parina yönä, kun olin väsynyt nousemaan istumaan (imetän yleensä istuvillaan sängyssä), työnsin vain rinnan vauvan suuhun, ja yllätyksekseni ei kitinä silloin alkanutkaan syönnin jälkeen - vauva nukahti syödessä ja nukkui seuraavaan "ruoka-aikaan" asti ihan rauhallisena.
Ei olla nukutettu vauvaa mahallaan, muuta kuin rinnan päällä. Kerran jopa kokeilin laittaa hänet mahalleen, mutta hän vaan hermostui niin jäi se kokeilu siihen. :p Aion kyllä alkaa totuttamaan vauvaa mahallaan makaamiseen sylissä reisien päällä, ja pian varmaan kun hän alkaa enemmän olemaan hereillä, aletaan myös harrastaa lattialla mahallaan maaten "niskatreeniä".

-JoJo: Meillä vauvan korvat reagoi kuulokokeeseen. Toivotaan, että teilläkin kyse olisi jostain muusta kuin kuuroudesta! Vaikka oppisihan senkin kanssa tietysti elämään... :) Jaksamista epätietoisuuteen! Ja muutenkin vauvan kanssa elämän opetteluun! Joko sait pumpun hankittua? Mihin päädyitte?

...Mä olen nyt huomannut tämän päivän aikana erityisesti, kun olen ollut yksin huolehtimassa lapsista, että kyllä kolmenkin pienen lapsen kanssa pärjää ihan hyvin. Lähes samalla tavalla kuin kahden pienen kanssa aikanaan, niin arki sujuu kun priorisoi lasten tarpeet... Jos useampi kuin yksi lapsi itkee, täytyy vain valita kenen murheet täytyy ensin ratkaista ;). Onhan se pidemmän päälle välillä rankkaakin, etenkin joku yksittäinen päivä voi olla TYÖTÄ ympäri vuorokauden, mutta pääasiassa ihan hyvin siitä selviää ja jaksaa... :). Isommista lapsista on jo vähän apua arjen puuhissa, ja välillä tosiaan lapset nukkuvat samaan aikaan niin ehtii paremmin tehdä muita juttuja.

Nyt muuten on varmaan kaikki meidän listan huhtikuiset vauvat jo syntyneet...ainakin lähipäivinä pitäisi olla. Olisi kiva kuulla "taustailevien" vauvauutisia ja kuulumisia myös!!! :)

No, nyt taidan siirtyä seuraamaan lätkämatsia...vähän myöhässä, mutta ehkä en ole jäänyt mistään paitsi... :)

Palaillaan!

-Mamu82 + Luukas 2vko 2pv
 
-JoJo
Täällä totutellaan vauvan kanssa olemiseen. Hirveen hyvin on mennyt, vauva on ollut ainakin nämä ekat päivät tosi helppo, nukkuu, syö ja kakkii. :) Ite ei oikein malta olla pitämättä kokoajan sylissä, tai silittelemässä vauvaa..

Mamu, kyselit siitä imetyksestä.. Mulla sairaalassa ei aluks tullut niin paljon maitoa kuin vauva tarttis. Kuulema johtuu siitä kun on yliaikainen lapsi ja isokokoinen, että tarvii jo heti alusta alkaen enemmän. Niinpä sitä alettiin hörppyyttämään sairaalassa. Muuten hyvä, mutta eihän tuo sitten malttanut ollenkaan imeä tissiä, mistä ei ollenkaan tule mitään vaan sai hirveet raivarit aina.. Sen takia sitä pumppua mietin, että jos sitä kautta sais maidon tulon kasvamaan.. Mutta, sain kaverilta käsikäyttöisen pumpun, pumppailin sillä muutamat kerrat ja johan nyt tulee maitoa enemmänkin kuin mitä vauva tarvitsee..Sitä tulee ihan niin paljon että neuvolatäti (joka tänään kävi kotikäynnillä) ehdotti maidon myymistä sairaalaan.. Pitää ottaa selvää siitä miten toikin systeemi toimii.

Jahas, nyt pitää lahteä syöttämään pientä, kirjoittelen myöhemmin lisää. :)

-JoJo + Milana 4vrk
 
Ilona -79
Oi, JoJollapa pn hyvin lähtenyt maitoa tulemaan! Hieno homma :)

Me ei vielä olla juurikaan oltu lasten kanssa kolmistaan vaan silloin, kun miehellä on ollut jotain menoa, ovat vanhempani tai siskoni tulleet käymään. Huomenna miehellä eka työpäivä ja sit onkin sopivasti pyhiä. Eli arki iskee sit vasta ens viikolla...

Iitalle piti vielä sanoa, että tuota lymfaustahan voi koittaa itsekin eli lähinnä tässä tapauksessa silitellä alavatsaa molemmilta puolin napaa kohden (netistä löytynee ohjeita...). Tarkoituksena on tosiaan vilkastuttaa verenkiertoa lantion alueella... Itse olin aika skeptinen tuon suhteen aluksi, mutta onneksi mies painosti menemään :)

Taas pakko lopettaa...
 
Alessia*
Jojo, täällä on pidetty peukkuja tuon kuuloasian suhteen! Joko olette olleet lisätutkimuksissa?

Mun täytyy tunnustaa, etten TIEDÄ onko meidän lapsilla ollut masuvaivoja, koska en ole sellaisia ainakaan tunnistanut. Mistä sen huomaa, lapsi itkee ja kipristelee, vai? Ainakaan sellaista ei ole ollut. Aika rauhallinen tapaus tämä kuopuskin. Illalla kyllä huomaa että väsyy ja saattaa syönnin lomassa rääkäistä tai jopa enemmänkin rääkyä, mutta rauhoittuu yleensä olkapäällä ja hetken päästä taas syö rauhassa. Vain yhtenä iltana ei meinannut rauhoittua millään, mutta tuskin siinäkään kymmentä minuuttia enempää kesti huutoa. Kamalalta kyllä tuntui sekin. Kuulemma 6-viikkoisena itkuisuus on surimmillaan, ja meillä on nyt vauvalla ikää 5 vkoa ja 4 päivää, joten kohta ollaan siitä yli :D

Miehellä on joku deadline huomenna ja se tekee tänään kotona töitä, vaikka on pyhäpäivä. Pitää sitten ensi viikolla vapaata. Tossa se äsken totesi, että voisi ehkä muulloinkin tehdä etänä töitä. Se olisi kyllä luksusta! Vaikka se ei muuten osallistuisikaan meidän päiväuohjelmaan, niin on se ihana kun kriisin hetkellä on joku auttamassa. Nytkin vauva heräs päikkäreiltä just kun olin kaivamassa lounasta jääkaapista, joten oli kiva kun mies lämmitti ruuan ja mä pääsin heti imettämään ruokapäytään...

Täällä yötkin menee hyvin, vauva on pari kertaa selvinnyt kahdella syötöllä mutta saattaa myös herätä parin tunnin välein syömään. Nukahtaa syöttöön eikä enää reagoi vaikka siirrän takas omaan sänkyyn. Olen nyt vaihtanut kerran yössä vaipan, jotta ei pissaisi sänkyyn. Siinä sängyllä kun vaihtaa niin ei se ole iso riesa.

Jojo, pitää kait vielä varoitella että älä totuta lasta nukahtamaan syliin, vaikka se tässä vaiheessa onkin ihanaa. Myöhemmin siitä voi tulla ongelma.
 
Mamu82
-JoJo: Kiva, että maitoa tulee riittävästi! Alussahan tosiaan ei paljoa maitoa tule, mutta sitten kun se nousee niin mulla ainakin aika monta päivää tuntui kans, että olisi vaikka muille jakaa... Nyt onneks itsellä on aika hyvin tasoittunut maidon määrä - eikä suihkua niin paljon kuin keskimmäisen lapsen imetyksen aikana. Jotenkin vähän jopa itse asiassa pelkään maidon pumppaamista pakastimeen, koska pelkään että maidon määrä lisääntyy pumppaamisen seurauksena niin, että saan taas "ottaa kiinni" maitosuihkuja... :) Toisaalta, voihan tässä vielä käydä joka tapauksessa niin, että saan taas "suihkutissit" riesakseni. Toistaiseksi onneksi ei ole niin käynyt.

Alessia*: Teidän vauva kuulostaa aika helpolta tapaukselta :). Kiva!
Mä olen päätellyt masuvaivoiksi sen, kun vauva syönnin jälkeen (joskus paljonkin syönnin jälkeen) irvistää, työntää jalat suoraksi ja kitisee tai itkee/huutaa yhtäkkiä. Tuolloin tulee tosi mojovat röyhtäykset, kun nostan vauvan olalle ja taputtelen... Öisin tästä aiheutuu "ylimääräisiä" sänkyyn-olalle -nostoja, kun ilma alkaa häiritä vauvan massussa vasta kun laitan hänet sänkyyn syötön (ja röyhtäytyksen) jälkeen. Tuntuu, että Luukas ei öisin saa yhtä helposti röyhtäistyä kuin päivällä - siksi kai tuohon rumbaan menee monesti pari tuntia ennen kuin uni taas maistuu. ...Myös kakkaaminen/piereskely auttaa tuohon - ja 1-4 kakkavaippaa vaihdankin öisin. En tiedä miten voisin omaa ruokavaliotani muuttaa, että Luukaksen ilmavaivat vähenisi. Toisaalta olen alkanut myös epäillä, että Luukas saa syödessä ilmaa mahaansa, kun maito tulee niin kovalla paineella - ja vatsan kurinat alkavat monesti jo syödessä... Välillä hän kakoo maitoa jo kesken syönnin.

Mä täällä "odottelen" 3 viikon tiheän imun kautta, mutta vielä ei ole Luukaksen syöminen tihentynyt. Noita ilmavaivoja lukuun ottamatta Luukas on tosi rauhallinen ja tyytyväinen lapsi. Muistuttaa rauhallisuudessaan - ja myös ulkonäöltään - paljon esikoistamme. Tytöillä ei kyllä muistaakseni ollut tuollaista ilmavaivaongelmaa, jos sitä nyt ongelmaksi voi sanoa - aika normaalia se kai on. Ja voisihan ongelmat olla _paljon_ isompiakin...

Onko vauvoillanne hikka usein? Luukaksella alkaa sekin monesti heti syönnin jälkeen, kun laitan hänet makuulle...
Entä pulauttelu: pulautellaanko teillä, ja jos, niin minkä ikäisenä se alkoi? Mä sain eilen illalla päälleni megapulautuksen. mutta aiemmin Luukas ei ole pulautellut. Olisi kiva, jos olisi vähänpulautteleva lapsi kyseessä, mutta jännityksellä odotan tiheän imun kausia ym., jolloin ainakin keskimmäisellä lapsella oli taipumus syödä liikaa ja pulauttaa sitten isosti... :/

Muistuttaisin vielä meitä imettäviä, että muistetaan juoda paljon etenkin nyt, kun ilmat lämpenee ja hiki alkaa virrata!!! :)
Itse meinasin tänään unohtaa juoda tarpeeksi, kun tytöt oli mummulassa hoidossa ja itse touhusin kotona sisällä ja ulkona innoissani "omasta ajasta"... Jossain vaiheessa vaan huomasin, että jano oli kova. Pidemmän päälle olisi varmasti vaikuttanut maitomäärään...

Piti vaan nopsaan kirjoitella, mutta en edelleenkään osaa näköjään olla lyhytsanainen :D.

Aurinkoista viikonloppua!

-Mamu82 & Luukas 2vko 5pv
 
Alessia*
Mamu, täällä myös on tosi paljon hikkaa. Pulauttelu on myös alkanut (en muista koska), mutta se ei ole ollenkaan niin paha kuin esikoisella. Esikoista ei voinut ollenkaan pitää mahallaan kun heti tuli tavaraa ulos. Ja kuukauden iässä sillä alkoi hirveät suihkupuklut, jotka lensi metrin päähän. Niitä ei onneksi ole kuopuksella vielä ollut!

Joko teillä hymyillään? Entä kääntyykö kenenkään vauva? Meillä on suupielet pari kertaa värähdelleet, mutta ihan varmaa hymyä en ole saanut. Kääntymistä ei myöskään ole nähty, eikä ole ollut paljon tilaisuuksiakaan harjoitella, koska olen aika laiska pitämään tyttöä mahallaan. Yleensä ei vaan ehdi tehdä asioita niin kuin pitäisi, kun puuhat pyörii niin paljon esikoisen ympärillä ja vauva tulee siinä sivussa mukana. Välillä ihan hävettää, miten vähän huomiota se saa hereillä ollessaan.
 
Leeloo
Huomenta.

Alessia kyseli hymyilemisestä. Meillä jo vähän hymyillään :D Luoja, miten söpöä on kun pieni vauva reagoi äidin ääneen ja omaan nimeensä hymyilemällä. Sydänhän siinä ihan sulaa.

Meillä vauvalla on ollut vähän nuhaa, kun olemme olleet miehenkin kanssa kipeänä. Se on kurjaa katsottavaa. Onneksi ei siis mitään pahaa flunssaa, mutta kuitenkin niin, että keittosuolatipat on käytössä samoin kuin pikkuniistäjä. Olen myös nostanut sängyn päädyn vauvalla vähän ylöspäin ja tyynyn vieressä on valkosipuleita, jotka pitävät nenän auki. Hengitys rohisee lähinnä aamuisin, mutta ainakin nuo valkosipulit ovat olleet hyväksi avuksi. Omakin nenä pysyy niillä auki, kun vieressä nukkuu :)

Muuten kaikki on mennyt tosi hyvin ja vauva on kasvanut hämmästyttäviä määriä. Ottaa siis kiinni sitä muutaman viikon etuaikaa :) Neuvolassa olivat erittäin tyytyväisiä ja kyllähän sen näkee jo päällekin, ettämittaa on tullut ja lihaa on tullut luiden ympärille, vaikka vielä hän onkin siro vauva. Pyöreät pienet vauvan posket ja ihania pieniä poimuja käsissä ja jaloissa :)

Vauva on myös ruvennut osoittamaan mieltään ihan tosissaan. Vetää välillä kamalat raivarit, jos tissi/maitopullo ei ole suussa heti ja vaunuissa nukkumisesta hän ei enää ihan niin paljoa tykkää kuin ennen... Hänen kanssaan pitäisi seurustella ja jutella ja laulella koko ajan, kun hän on hereillä... Ja on hereillä paljon enemmän jo kuin alussa, tietenkin :) Olenkin nyt sitten lukenut naperolle lorukirjoja ja kun häntä on joku harmittanut, olen laulaa lurauttanut jotain lasten laulua. Luulen, että lapsi vaikenee silkasta hämmästyksestä, kun mulla ei oikein tuota lauluääntä ole siunaantunut :D

Kaiken kaikkiaan kyllä mukavaa on ollut edelleen tämä vauva-arki ja ihanaa, kun on ollut noin lämmintä.

t. Leeloo ja vauva 1 kk ja melkein 2 viikkoa
 
-JoJo
Pitkästä aikaa..

Jouduttiin tossa viime viikon perjantaina lähtemään sairaalan päivystykseen illasta, kun vauvan vasemman käden peukalo turposi muutamassa tunnissa lähes kaksinkertaseks ja oli aivan tulipunanen + siitä oli nahka "rullaantunut" melkeen tyveen saakka. No, sairaalassa laitettiin sitten suoraan osastolle, koska oli tosi ärhäkkä kynsivallin tulehdus ja haluttiin estää kuumeen nousu tai tulehduksen leviäminen laittamalla antibiootti suoraan suoneen. Häijyn näkönen oli, varsinkin kun se tippa laitettiin päähän. :( Äiti taisi kyllä sen ottaa kovempana kuin vauva, itkin ainakin kovemmin. Maanantaihin asti jouduttiin osastolla olemaan, mutta nyt on sormikin jo paljon paremman näköinen. Antibiootteja jatketaan kuitenkin vielä ensi maanantaihin saakka täällä kotona. Kuulotestit tehtiin myös siellä sairaalassa uudestaan, mutta oli kyllä niin idiootti hoitaja joka sitä koetta teki, etten kyllä yhtään ihmettele ettei mennyt läpi.. No, jokatapauksessa ollaan kotona kyllä huomattu että vauva reagoi ääniin, mm. jos puhuu tai jos kuuluu kovempi ääni. Sen lisäks viime tiistain neuvolakäynnillä pyysin neuvolatätiä tekemään "tööttitestin" johon vauva kyllä ihan selvästi reagoi. Eli vaikka kuulossa jotain vikaa on, niin jokatapauksessa ääniin reagoi eikä ainakaan täysin kuuro ole. Mennään kuitenkin Hyksiin jossain vaiheessa lisätutkimuksiin, mulla kun oli se että äitini on kuuro, joten senkin takia oltais ilmeisesti sinne jouduttu menemään. Saapahan sitten varmuuden tohonkin asiaan, vaikka eihän sillä loppujen lopuksi mitään merkitystä ole..

Sairaalassa ollessa mulle iski myös sitten rintatulehdus, johon sain sitten tiistaina antibiootit kun menin 40 asteen kuumeessa lääkäriin. On kyllä tosi p****mainen tää tulehdus kun ton kuumeenkin nosti noin korkeeks, en oo ikinä ennen ollut niin kipeenä! No, nyt sitten vaan rintojen tyhjennystä kokoajan ja lämpimänä pitoa, nyt on onneks jo alkanut helpottamaan olo..

Milana on kanssa kasvanut tosi hyvin, painoa on jo 4,7kg ja pituutta 54,6cm.. Aikamoinen jötikkä jo. Mutta nukkuu jo tosi hyvin, välillä vetää jo 4h ihan putkeen, sitten syö kolme varttia, vaihdetaan vaippa ja taas voi nukkua kolmekin tuntia siihen perään. Eli sen puolesta on ollut hyvä tuuri, on saanut itsekin nukuttua aika hyvin. :)

Hirveen paljon pitää hoitaa asioita, mutta ei ole tosiaan ollut aikaa noiden sairaalassa käyntien ja oman tulehduksen kanssa saanut hoidettua. Pitäisi ristiäispappia alkaa jo varaamaan, koska kesä on niiden kiireisintä aikaa ja voi kuulema muuten venyä tosi pitkälle, tai saada jonkun "huonon" ajan.. Miten, joko muut on saanut ristiäispäivän buukattua?
Entä isyyden tunnustaminen? Senkin mä olin ihan kokonaan jo unohtanut, paitsi että nyt tuli lappu jonka mukaan se pitää tehdä.. Plus kaikki Kela-jutut sun muut..

Miten te muut ootte palautunut synnytyksestä, vieläkö on jotain kipuja tai muuta? Onko paljon paino jo kerennyt pudota?
Mulla on aika vähän enää mitään kipuja ja kilojakin jäi sairaalaan 10, kovaa vauhtia näyttäis paino tippuvan varsinkin kun ei ruoka maistu sitten millään..

Mamu, meillä on kanssa pikkasen vastaavanlaisia masuvaivoja, nimenomaan niin että kesken syönnin alkaa jo kurista ja välillä loppuu hetkeks imeminenkin kun pitää hetkeksi jäädä vääntämään pierua. Varsinkin nyt kun Milanalle aloitettiin antibiootit, niin ne paheni aikalailla. Ollaan nyt annettu Rela dropseja, ja ne on kyllä helpottanut tosi paljon. :)

Huh, tulipas pitkästi juttua.
Aurinkoisia kesäpäiviä kaikille! :)

-JoJo + Milana 2vkoa
 
kiukkumöykky
Tilannepäivitystä täältä taas ihan vaan pikaisesti, vaikka kommentoitavaa teidänkin juttuihin löytyisi, ei vain ehdi ja jaksa vielä. Mielenkiinnolla luen kuitenkin! :)

Pojan leikkaus tosiaan onnistui ja päästiin hengityskoneesta ja teholta pois, minkä myötä tämä sairaalaelämä muuttuikin kertaheitolla! Kun aiemmin pääsi vain vierailuaikoina tuijottelemaan ja otsaa silittelemään tuli meille pienenä yllätyksenä että näin pian vauvaa "pitääkin" hoitaa mahdollisimman paljon itse. :D Kaikkea on nyt siis alettu opettelemaan, imetystäkin kovasti jo yritetään. Poika voi onneksi hyvin, haavat ja letkut tuntuvat vaivaavan lähinnä meitä vanhempia. Tällä hetkellä näyttää siltä että toipuminen on hyvässä vauhdissa eikä kotiutuminenkaan ehkä ole ihan mahdottoman kaukana tulevaisuudessa. Nyt pojan voinnin ollessa hyvä alkaakin meidän koti-ikävä kasvamaan. Kovasti siis nyt vaan peukut pystyssä ettei mitään takapakkia enää tule!
 
Mamu82
Moi!

Mä täällä vietän aamupäivää kahdestaan Luukaksen kanssa. Hymyilemme kilpaa ja Luukas välillä päästää pienen "kujerruksen" hymyillessään :). Tänään Luukas on tasan kuukauden, ja hymyjä olen saanut jo viikon verran. En tiennyt, että 3-viikkoinen vauva voi jo tietoisesti hymyillä, joten en aluksi tajunnut, että hän hymyilee minulle. Myös neuvolasta saatu hymynaamakuva saa osakseen hymyjä. Ihanaa :). ...Isommat lapset oli viime yön mummolassa, ja mä haen heidät sieltä puolen päivän aikaan, kun mummu menee töihin. Mieskin lähti työmatkalle aamulla niin ei ole nyt kotona töitä tekemässä. Ihan outoa mulle tällainen "yksinäisyys". Melkein unohdin ottaa aamupalaakin, kun niin nautin vaan olemisesta.

Lastenneuvolan täti kävi meillä perjantaina. Luukas painoi jo 4,8kg (3955 g syntyessään ja 3,7kg kotiutuessa). Pituudesta ei ole tietoa, kun se on mitattu vasta kerran, silloin sairaalassa. Parin viikon päästä on lääkärintarkastus niin sitten tämä insinööriäiti saa lisää numerotietoa lapsestaan ;). Mukavasti on pieni poika saanut lihaa luiden ympärille ja alkaa pikku hiljaa näyttää jo kivan pulleroiselta :). Ja 62cm vaatteet on ihan hyviä - monet bodyt alkaa tuntua just sopivilta, pitää vähän venyttää että saa nepparit haaruksista kiinni...

Kiva, kiukkumöykky, että pääsette nyt todenteolla vauvaa hoitamaan ja tutustumaan häneen :). Toivottavasti saatte pian aloittaa kotielämänkin yhdessä!

-JoJo: Varmasti huojentavaa tietää, ettei vauva ole kuuro. Kyllähän sen itsekin tosiaan huomaa, jos vauva reagoi ääniin.
Meillä on nimijuhla 6.6. joten järjestelyjä täytyy tehdä... Pitäisi kirjottaa ihan lista mitä vielä on tekemättä.
Mulla on olo ollut synnytyksen jälkeen nyt ihan "normaali". Kipuja ei ole ollut jälkisupistuksia lukuun ottamatta ollenkaan... Jälkivuoto alkaa olla lopuillaan, ja eilen kokeiltiin rakasteluakin ekaa kertaa synnytyksen jälkeen. Ei ole ollut mikään kiire senkään asian kanssa, mutta nyt tuntui hetki sopivalta. Aina se on vähän kuin "eka kerta", kun synnytyksen jälkeen palataan asiaan ;).
Kiloja mulla jäi sillon sairaalaan muistaakseni vain 5, vaikka vauvakin painoi syntyessään sen melkein 4 kiloa, istukka yli 600g, jne. :D. Tämänaamuisen punnituksen perusteella olen 10kg kevyempi kuin loppuraskaudessa. Vielä on makkaraa vaikka kuinka ja tavoitepaino aika kaukana. Mutta pikku hiljaa... Hurjasti haluaisin urheilemaan, mutta vielä en ole ehtinyt aloittaa. Vaunulenkillekään en ole vielä päässyt "yksin" - lasten kanssa kävellessä vauhti on aika hiljainen ja matkat lyhyitä... :/ Olen myös huomannut, että ruokahalu ei - onneksi - ole nyt sama kuin raskausaikana! Ihanaa, kun ei tarvitse (eikä niin hyvin ehdi) olla koko ajan syömässä! ;)

...Olis ollut vielä paljonkin kommentoitavaa, mutta taidan nyt lähteä vaunuilemaan Luukaksen kanssa (kun nyt on mahdollisuus itsekseen kävellä!) ja hakemaan niitä tyttösiä. Kirjoittelemisiin!

-Mamu82 & Luukas 1kk
 
Alessia*
Mä kirjoittelin jo eilen, mutta osuin johonkin väärään nappiin ja kaikki jutut katosi... joten jos nyt jaksais kirjoittaa uudestaan.

Kiukkumöykylle täältäkin onnittelut. Ihanaa, että pääsette pian vauvanhoitoon käsiksi ihan kunnolla. Jojolla kuulosti aika hurjalta sairaalakeikka. Onneksi tosiaan kuuloasia ei näytä olevan pahinta laatua.

Meillä oli tänään neuvola. Vauvalla ikää nyt 7 viikkoa ja 1 päivä, painoa 4,88 kg ja pituutta 56 cm. Nollakäyrällä menee pituus, paino ihan vähän plussan puolella. Isompi on kuin esikoinen. Mulla oli painoa vajaa 3 kg ylimääräistä, mutta eiköhän osa siitä ole meijereissä :D

Ehkäisyäkin pitäisi miettiä. Siitä onkin jo melkein kolme vuotta kun viimeksi on käytetty! (Mitä nyt tulehdusvaaran vuoksi raskauksien jälkeen). Plääh.

Viime viikolla mies oli työmatkalla ja esikoinen isovanhempien kanssa laivalla, joten mä olin kaksistaan vauvan kanssa. Luksusta! Ihan eri fiilis kuin ekan lapsen kanssa... Tuntui niin rauhalliselta elämä, kun ei tarvinnut huolehtia kuin yhdestä pienestä vauvasta. Käytiin shoppailemassa, mitä en kahden lapsen kanssa ole viitsinyt tehdä.

Yksi vinkki, minkä olen huomannut molempien lasten kanssa. Yöllä kun vauva alkaa äheltää sängyssä, niin helposti ajatelee että jassoo, on yösyötön aika, ottaa vauva kainaloon ja alkaa imettää. Ja kyllähän se syö. Mutta jos odottelee siihen asti että kuuluu eka rääkäisy, niin sitäpä ei välttämättä tulekaan. Vauva saattaakin nukahtaa uudestaan ja herätä syömään vasta paljon myöhemmin. Joten jos ei ilokseen halua olla koko ajan syöttämässä, niin kannattaa odotella siihen asti että vauva varmasti haluaa syödä, eikä tehdä liian hätäisiä oletuksia :)

Meillä onkin jo useampana yönä päästy yhteen yösyöttöön. Ennätys on kuuden tunnin unet. Tää ei ole sellainen vauva joka olisi jo sairaalassa vedellyt öitä putkeen, joten pikkuhiljaa on tähän edetty.

Ristiäisjärjestelyjä ei ole muuta tehty kuin aika varattu ja vieraat kutsuttu. Pikkuhiljaa...
 
-JoJo
Kiukkumöykylle ensimmäisenä onnittelut hyvin menneestä leikkauksesta, toivottavasti pian pääsette kotiin pienen kanssa. :) Ja tsemppiä nyt sairaala-ajallekin, ihanaa että pääsette vihdoin itse hoitamaan vauvaa. Toivottavasti imetyskin on lähtenyt jo sujumaan..

Käytiin eilen neuvolassa, ja painoa Milanalla on jo melkein 5kg, pituutta 55cm, eli hyvin on kasvanut. :) Ennen synnytystä mulla oli hirveä pelko siitä, että jos vauva painaa yli 4kg että miten selviydyn synnytyksestä. Onneksi sillon kun saavuttiin sairaalaan ennen synnytystä sanottiin painoarvioksi 3,2kg, tai ei missään nimessä yli 3,5kg.. Jotenkin se rauhoitti niin paljon etten alkanut stressaamaan siitä ponnistamisesta. :) Hyvinhän se kuitenkin meni ja ollaan kyllä huomattu, että helposti on mennyt tämä aika syntymän jälkeen, ehkä juurikin siksi että oli niin isokokoinen. Ei tarvinnut missään vaiheessa herätellä syömään, vaikka jo ihan muutaman päivän ikäisenä saattoi neljäkin tuntia nukkua putkeen. Nyt ollaankin jo rikottu ennätyksiä nukkumisen kanssa ja Milana on nukkunut parhaimmillaan 6h putkeen. :) Vähän on vatsavaivoja ollut ilmeisesti niiden antibioottien takia, mutta alkaa nekin jo helpottamaan..

Miten muilla, nukkuuko teillä vauvat mahallaan? Vatsavaivojen aikana täällä ei oikein tahdottu nukkua muuten kuin mahallaan, ja nykyäänkin nukkuisi paremmin mahallaan, mutta tietenkin mä oon lukenut netistä kaikkia pelottelujuttuja kätkytkuolemasta jne.. Onko teillä mitään tietoa, kokemuksia asiasta? Koitetaan nukuttaa Milana kyljelleen ja sitten joskus rinnan päällä nukkuu mahallaan koska siinä pystyy itse silloin vahtimaan että hengitys varmasti kulkee.

Täällä pitäisi alkaa pikkuhiljaa tekemään jotain ristiäisten eteen, mutten jotenkin ole yhtään saanut aikaiseksi. En edes sen vertaa, että olisin saanut papin varattua. No, jos sitä ensi viikolla sitten.. :)

Jahas, nyt pitääkin mennä pitämään vauvalle seuraa. :)
 
*taffel*
Harmittaa kun ei ole ehtinyt kirjoitella, mutta nyt jos sitä jotain sais tänne rustailtua :) Aika on vaan kadonnut johonkin ja sitten kun vauva on rauhallinen niin ei vaan itse jaksa tehdä mitään. Täällä sen tiimoilta ehkä podettu pientä masennusta, koska olen aina ollut aikaan saava ihminen ja nyt sitten tuntuu että kaikki vaan kaatuu päälle. Onneksi on vielä ollut oma äiti tuossa auttamassa päivisin ja ollut vauvan kanssa niin olen saanut leivottua ristiäisiin edes jotain ja hiukan siivottua.

Onkos muilla ollut masentuneisuutta? Itse on vaan välillä jotenkin niin mieli maassa, että ei vaan yksinkertaisesti jaksa. Suurin osa ajatuksista johtuu ehkä tuosta imetyksestä, koska minä en siitä tykkää. Tässä on nyt sitten tällä viikolla pohdittu, josko aloitettaisiin antamaan osaksi tuota korviketta niin minun ei tarvitsisi pelleillä tuon tissin kanssa. Itsekkäältähän tuo kuulostaa, mutta ei sille vaan mitään mahda, että ei siitä tykkää. Meillä on tytöllä nimittäin 10min pisin aika mitä se on syönyt ja sitten kun se on isokokoinen niin sitä saa tunnin sisällä syötellä monta kertaa koska hermothan sillä menee heti viiden minuutin päästä.

Alessia* kiitos vinkistä yöähinöihin, itse huomasin tänään aamuyöstä että siellä se noin tunti syötön jälkeen aloitti sellaisen ähinän, mutta ei se kauaa kestänyt ja hyvin nukkui vielä kaksi tuntia sen jälkeen :) toinen on ollut että jos pieru hiukan kiertää niin se herättää ja hetken se siellä yksin sitä vääntää ja sitten kun se tulee niin nukahtaa samointein uudestaan.

-JoJo meillä ei nukuteta mahallaa, paitsi välillä sylissä köllöttää mahallaa, mutta ei muuten. Kyljellään on vielä tykännyt nukkua ja välillä mummolassa se makoilee selällään.

Meidän neidillä on nyt muutamana päivänä ollut tapana, että ei meinaa omaan sänkyyn nukahtaa päiväunille. Syliin nukahtaa ja siinä nukkuu mielellään, mutta sänkyyn jos vie niin huuto alkaa. Ja parasta siinä on se että kun se huutaa siellä sängyssä ja sen sitten nostat syliin niin tyttö rentoutuu heti ja silmät menee kiinni, mutta toinen silmä kurkkaa hyvin tietoisella katsellaa että "minulla on oikeus tehdä näin ja sinun pitää minua pitää sylissä" :)

Meillä hymyillään jo hyvinkin valloittavasti, koko naama on kuin aurinko kun se hymy sieltä tulee ja välillä jopa hiukan naurahdustakin on kuultavissa :)

Ja parisuhteessa meillä päästiin eilen sitten kokeilemaan sitä rakastelua ja hyvinhän se meni. Mitään kipuja/epämiellyttävyyksiä ei ollut ja samalta tuntui kuin ennenkin, minulla kun tuo lapsi leikattiin niin ei synnytyksestä johtuvia mahdollisia ongelmia alapäähän tullut. Mutta tuo ehkäisy oli meillä kanssa puheessa, naurettiinkin siinä lomassa että mites tämä kondoomi nyt sitten toimiikaan :D

Mutta minäpä lähden laittamaan leivontahommat kuntoon, kun kohta mummo saapuu lapsen vahdiksi :D

*taffel* ja prinsessa 1 kk 3viikkoa
 
Leeloo
Huomenta!!

Huonosti nukutun yön jälkeen täällä yritän kerätä itseäni... Huh. Kaikki siis ihan hyvin, mutta vauvalla menee noin joka toinen yö hyvin ja joka toinen huonosti. Mistä lie johtuu...

Mukava kuulla, että teillä muilla sujuu kaikki ok.

Taffel, meillä on syöty puoliksi korviketta alusta asti, kun maitoa ei yksinkertaisesti tule niin paljoa, kuin pitäisi. Imettämässä pitäisi olla 24/7 ja vauva ihan tuskastuu ja alkaa huutamaan, kun sitä maitoa ei vaan tule rinnoista niin paljoa, kun hän haluaisi. Kättäriltä ja neuvolasta saatiin sitten ihan ohjeet, että voi antaa lisämaitoa tarvittaessa ja kyllähän sitä on tarvittu. Vauva syö molemmat rinnat ensin (h i t a a s t i. . .) ja sen jälkeen, jos ei vaikuta kylläiseltä, olen antanut tuttelia lisäksi. Parhaimmillaan (yleensä iltaisin) meneekin niin, että ensin syödään molemmat tissit tyhjäksi, jonka jälkeen menee vielä 100 ml pullomaitoa ja sitten vielä imetään vähän rintaa... ja tämä toistetaan muutaman kerran!!! Ja sitten kyllä nukutaankin... Mielestäni kenenkään ei pitäisi kamalaa stressiä ottaa imetyksestä. Kyllä jokainen tietää, mikä on omalle lapselle parhaaksi ja toimii sen mukaan. Pääasia on, että vauva on kylläinen ja tyytyväinen, eikö? Ja itse olen ajatellut niin, että tuo puoliksikin imettäminen on parempaa, kuin ettei imettäisi ollenkaan. Saa kuitenkin vasta-aineita jne ja toki läheisyyttäkin. Yöt olen ihan puhtaasti imettänyt, kun vauva nukkuu vieressä, niin on helppo siinä itsekin nukkua, kun imettää. Tosin viime yönä ei juuri toiminut, mutta pääasiallisesti noin :) Summa summarum: oman jaksamisen ja vauvan tyytyväisyyden ja hyvinvoinnin mukaan mennään, eikä siinä pidä sitten ihmetellä, jos ei jaksa/halua imettää. Pääasia, että teillä on hyvä olla. Vauva-arjesta pitäisi voida nauttiakkin!! Ja siis: meillä on paino lähtenyt paremmin kuin hyvin nousuun ja käyrä on ylöspäin lähes pystysuora, kun se ei aluksi meinannut lähteä nousuun, joten korvike todella auttaa!!! Vatsanväänteitä on jonkin verran, ja olenkin antanut apteekista saatavaa Cuplatonia, jotta ilmavaivat vähän helpottaisivat. Ja sekin myös kyllä auttaa hyvin! Selkeä ero siihen, että jos unohtaa antaa ko. tuotetta ennen ruokailua, niin vauva ei kyllä nuku ruokailun päälle, vaan työstää pieruja aivan mahdottomasti naama punaisena. Liikkis.

Ristiäiset ovat tulossa muutaman viikon päästä ja meillä kaikki järjestelyt on tehty sitä varten. Seurakunnasta tilat ja pappi, kakut tilattu (tuttu on kondiittori, onneksi) ja yksi ystävä tulee auttamaan kahvitteluissa paikan päällä. Vieraita kun on kamalasti (n. 70...). Iso suku, isot juhlat... En ole asiasta ottanut mitään stressiä, ja uskonkin, että juhlat sujuvat hyvin ihan omalla painollaan. Oma äitini hössöttää asiasta, ja annan hänen mielihyvin hössöttää ;) Kastemekon teetätimme ja se on todella kaunis. Meillä kun ei ole suvussa kiertävää kastemekkoa, niin tästä sitten teemme sellaisen :) Mukavaa, että oma tyttö aloittaa perinteen.

Olettekos te jo käyneet ihmisten ilmoilla vauvojen kanssa? Kaupungilla, ravintolassa tms? Me olemme toistaiseksi käyneet kyläilemässä tutuilla ja sitten kauppakeskuksissa pyörimässä ja tehneet pitkiä lenkkejä. Julkisiin kulkuvälineisiin en ole vielä vaunujen kanssa uskaltautunut. Jotenkin se tuntuu vähän arveluttavalta, kun meiltä keskustaan menee yleensä vain vanhan mallisia busseja, mikä tarkoittaa sitä, että pitäisi vaivata muita matkustajia nostamaan vaunuja... Ihan tyhmää miettiä tällaista, mutta mietinpä kumminkin. Ehkä pitäisi vaan ottaa itseä niskasta kiinni ja painella kaupungille :) Kenties ristiäisten jälkeen, niin voin käydä näyttämässä "ihanaa pikku punkeroa" työpaikalla :)

Mahallaan nukuttamisesta: Meillä ei nukuteta mahallaan ollenkaan. Olen varmaan lukenut samat jutut kätkytkuolemista kuin Jojokin... Entisen naapurimme vauvaa kohtasi tämä kammottava tragedia, joten vieläkin, kun vauva nukkuu, käyn vähän väliä tarkistamassa, että hengittääkö... En todellakaan keksi mitään kamalampaa kuin oman lapsen menettäminen. Ja tämä ei nyt ole mitään pelottelua. Jotkut vauvathan nukkuvat paljon paremmin vatsallaan ja vauvaahan kehotetaan pitämään vatsallaan päivittäin joitakin aikoja, jotta niskalihakset vahvistuvat. Itse en vaan nukuta vauvaa siinä asennossa muuta kuin ihan pieniä aikoja välillä oman vatsan päällä ja siitäkin siirrytään heti, kun uni on vähän syventynyt, omaan sänkyyn ja selälleen tai kyljelleen.

Taffel myös mainitsi tuosta hymyilemisestä. Meillä ei vielä kovastikaan hymyillä. Vakava vauva. Joitain pieniä hymyjä olemme toki saaneet, mutta vain yhden oikein leveän hymyn vasta. Se tapahtui silloin, kun vauva oli isänsä kanssa kotosalla, kun äiti humputteli ostoksilla, ja kun tulin takaisin ja menin halimaan isän sylissä olevaa vauvaa, niin hymyili aivan valloittavasti :) Muuten isommat hymyt ovat vielä tulleet lähinnä unissaan, jolloin hän myös ihan hekottelee. Odotankin, milloin tämä tapahtuu hereillä. Vauva muuten nukkuu välillä silmät ihan auki... villin näköistä, kun silmät pyörivät kuin hedelmäpeli, kun neiti näkee unia :D

Mutta nyt laittamaan vähän itseä edustuskuntoon, kun vieraita tulee taas kohta. Oikein mukavaa viikonloppua teille kaikille!!

t. Leeloo ja vauva 1 kk 3 vkoa
 
Ilona -79
Mulle taisi kans käydä niin, että tulkitsin neidin ekat hymyt pelkiksi vatsanväänteiksi. Vasta kun neuvolantäti vahvisti 1 kk neuvolassa, että kyllä tyttö hyvinkin voi hymyillä, kun seuraa kuitenkin jo niin tarkasti katseellakin, aloin todella uskoa hymyt hymyiksi :) Parhaat hymyt saa tietysti isosisko, jota pikkuinen muutenkin katsoo kuin mato aurinkoa :)

Osakestoilu sujuu meillä ihan kivasti. Tytön paino on nousut nopeammin kuin esikoisella aikoinaan, joten vaipatkin ovat toimineet paremmin. Hiukan kun vielä kasvaa, alkaa sopivia vaippoja olla lähes täyskestoiluun…

Imetyksestä olen täysin samaa mieltä kuin Leeloo. Paras tapa on ehdottomasti toimia niin, että äiti ja lapsi voivat molemmat mahdollisimman hyvin! Osittaisimetys voi olla tosi hyvä ratkaisu monessa kohtaa. Olen ehdottomasti imetyksen kannattaja, mutta väkisin hampaat irvessä sitä tuskin kannattaa yrittää. Varmasti jokainen perhe itse tietää parhaiten, mikä heillä toimii. Meillä on tällä kertaa pärjätty ilman korviketta (luovutettua maitoa toki sai lastenosastolla ollessaan) ja olen toki siitä tosi tyytyväinen!

Öisin kannattaa varmaa kokeilla tuota Alessia vinkkiä olla reagoimatta ensimmäisiin ähellyksiin. Mutta tässäkin asiassa jokainen varmasti huomaa, mikä itsellä parhaiten toimii. Itse koin esikoisen aikaan helpompana imettää vauvaa ennen kuin hän ehtii kunnolla virkistyä, koska herättyään kunnolla ruokaa vaatimaan, vauva valvoikin sitten aina vähintään pari tuntia. Ja tämän toisenkin kohdalla olen huomannut, että jos vauva nukkuu ”liian” pitkään (=6 tuntia), on hän liian nälkäinen ja rinnat liian täynnä. Varsinkin toisesta rinnasta mulla suihkuaa maito niin, että syöminen menee ihan mahdottomaksi taisteluksi. Vauva nielee hirvittävästi ilmaa, röyhtäyttää saa monta kertaa syömisen välissä eikä takaisin unille päästä ainakaan pariin tuntiin… Mieluummin siis imetän ”ajoissa” (en nyt toki silti ihan ekaan ähinään reagoi, kyllä meillä usein sellainen 4,5 tuntia nukutaan putkeen) kuin vetkutan viimeiseen asti.

Petipuuhia en ole vielä edes harkinnut. Alapää vihoittelee edelleen. Pahoin pelkään, että repeämän lisäksi on tullut jonkinlaista laskeumaa, kun paikat ei todellakaan tunnu olevan kunnossa :( Mutta kai sitä jossain vaiheessa täytyy rohkaistua kokeilemaan, mitä siitä tulee… Ehkäisyä en ole vielä jaksanut miettiä. Mitään muuta kuin kondomia ei olla vuosiin käytetty, mutta nyt kun lapsiluku on ilmeisesti täynnä (salaa kyllä hiukan haaveilen kolmannesta…), täytyy varmaan jotain kokeilla…

Tällä kertaa mieliala on pysynyt aikas hyvänä. Esikoisen synnyttyä masennusta kyllä oli. Toivottavasti Taffel sulla helpottaa pian! Kovasti voimia!

Me ollaan kyläilty lähinnä vain mummuloissa, mutta eilen oltiin kyllä vaatekutsuilla kaverini luona. Ja vaunuilla ollaan toki käyty lähimarketissa. Vauvan kanssa voisi kyllä lähteä vaikka minne, mutta tuo uhmaikäinen esikoinen onkin sitten toinen juttu ;)

Mahallaan en uskalla nukuttaa. Toki sylisssä/mahani päällä saattaa ottaa pikku torkkuja mahallaan. Ja minäkin tarkistelen kyllä tämänkin vauvan hengitystä, vaikka en niin hysteerinen olekaan kuin esikoisen kanssa aikoinaan.

Mulla oli viime viikon neuvolakäynnillä painoa kilo enemmän kuin ekalla neuvolakäynnillä. Ei paha, mutta eipä mulla koko raskausaikana tullutkaan kuin sellainen kahdeksan kiloa.



Ilona & tyttö 6 vko
 
Alessia*
Jojo, meillä ei vauva viihdy vatsallaan, joten ei ole tarvinnut nukuttaa niin päin.

Taffel, voimia ja jaksamista sinulle! Mulla ei ole ollut masentuneisuutta: Vielä tuosta nukutusasiasta: vauva reagoi helposti lämpötilaneroihin, eli hän havahtuu kun lasket hänet kylmään sänkyyn. Yksi vaihtoehto on kietoa lapsi peittoon valmiiksi. Mä itse en ala siirtelemään päikkäreille nukahtanutta lasta, vaan imetän sitä meidän sängyssä ja jätän sinne nukkumaan. Näin aion tehdä 6 kk:n ikään asti, sen jälkeen opetan sen nukkumaan päikkärit pinnasängyssä.

Leeloo, olen lähinnä liikuskellut ihmisten ilmoilla vauvan päikkäreiden aikaan. Ollaan menty bussillakin. Hereillä ollessaan se syö melkein koko ajan, joten omaa pihaa kauemmaksi ei olla lähdetty (toki se on herännyt meidän ollessa kylässä).

Ilona, tuo on myös totta mitä sanoit, että toiset vauvat nukahtavat huonosti jos ovat heränneet kunnolla. Meillä ei ollut tätä ongelmaa esikoisen kanssa eikä toistaiseksi tämänkään vauvan kanssa. Esikoinen alkoi heräilemään muuhunkin kuin nälkään 3 kk:n iässä, ja silloin mä aina aluksi yritin rauhoitella sitä, ja vasta jos se ei tuottanut tulosta, mä imetin sen uneen. Se toimi aina. Ehkä näin se oppi nopeasti nukahtamaan itsekseen uudestaan, kun ei aina tottunut nukahtamaan tissi suussa. Mutta noinhan ei voi tehdä, jos vauva ei enää saakaan unta herättyään kunnolla. Ja kuopuksen kanssa nopea vaiennus saattaa olla valttia, ettei esikoinen herää huutoon...

Täällä ei mitään ihmeellistä. Vauva tuntuu nyt rauhallisemmalta kuin vielä pari viikkoa sitten. Se on alkanut myös tottua siihen, että isoveli on hiukan kovakourainen hellyydenosoituksissaan, eikä hermostu niistä heti. Sain nyt vasta kaivettua leikkimaton ja lelukaaren esiin, ja sen kanssa vauva viihtyy yllättävän pitkään yksikseen - sellainen sylivauva ja tissitakiainen se on ollut, että tuo oli yllätys.

Kastepäivä on kuninkaallinen hääpäivä, joten mietin, pitäisikö yksi nimi valita sen kunniaksi :D Mies ei tosin lämmennyt ajatukselle ja toisaalta, olishan se huono enne jos ero tulisi parin vuoden päästä...
 
lydia*
Päivät menee niin nopeaan, ettei paljon ehdi kirjoitella. Ja silloin kun jaksaa tai ehtii niin kone menee jumiin ;)

Lapset ovat kyllä ihania! Esikoinenkin on rauhoittunut.On edelleenkin minun perään kovasti, mutta ei ehkä enää niin silmiinpistävästi kuin ennen. Tai sitten vain olen jo tottunut siihen ;)

Ristiäiset olivat viime lauantaina, ja menivät mukavasti. Pikkupoika oli rauhallisesti, ei itkenyt lainkaan. Isoveli oli vähän levottomampi, mutta hienosti oli hänkin. Sai kuivata vauvan pään. Oli kovin ylpeä tehtävästään.

Nyt ollaankin nautittu ihanista ilmoista kotona. Esikoinenkin lopetti päivähoidossa ja kahden lapsen kanssa aika kyllä aika rientää. Hymyjä tullut kanssa kuukauden iästä asti ja lelukaari onneksi kiehtoo. Nyt täytyykin taas avata maitobaari....
 
Zarja*
Ihania juttuja vauva-arjesta täällä:). Mikä mukavinta näyttäisi asiat olevan hyvällä mallilla kaikilla. Tietysti jotain vastoinkäymisiäkin valitettavasti hieman joukossa, mutta huh olette niistä selvinneet ihanaan vauvamaailmaan ja perhe-elämään:). Tästä nauttii suunnattomasti!!!

En ole ehtinyt kirjoitella..suorastaan kiirettä ollut hirveesti. Vieraita on juossut kylässä pitkän aikaa, ristiäiset järjestimme kotona(olipa homma leipoa kaikki itse), oli tosi kaunis ja koskettava tilaisuus. Itkuksihan se meni kun virsiä lauloimme. Pieni oli hienosti sylissä ja lopulta nukahtikin sitten:):).

Olemme käyneet heti vauvan syntymästä kaupoissa ym ym. Vierailuja nyt vasta enemmän.Hyvin aina mennyt. Tyytyväinen ja tasainen vauva on aina kun ei vaan ilmavaivoja.Vaunulenkkejä tehdään kun säät sallii ja itse on iskussaan:D. Kestovaippailu vielä aika nihkeällä mallilla..osittain kyllä.
Ilmavaivoja täällä ollut rotavirusrokotteen jälkeen 2 viikkoa melkoisesti. Nyt taitaa helpottaa. Cuplatonit ei auta. Ne taitavat olla vähän niin ja näin vaikutuksen suhteen. Relat menee ja D-vitamiini tipat.
Vauva on kääntynyt mahalta selälleen jo kauan sitten..mikä tuntuu aika ihmeelliseltä. Jokeltaa ja hymyilee ja tosi toimeliaan oloinen pieni on:). Hauska seurata kasvua ja kehitystä. Tuntuu että joka päivä on taas jotain uutta.
Ikää pienellä on 2kk ja risat. Painoa 5 kg ja pituutta 56cm. Pituus on hieman jäljessä mutta kaippa se siitä ajallaan sitten..

Olen hurahtanut täysin vaatekaupoilla lasten vaatteisiin. Voi että mitä ihania siellä onkaan. Kaapit tursuaa jos minkäkinlaista settiä:D. Muilla varmaan samaa vikaa:)))). Ja kovan odotusajan jälkeen on iskenyt jo uusi vauvakuume..apua;):). Yritetään malttaa nyt kuitenkin pitää pientä taukoa, että mamma saisi palautua. Oli niiiin kova kokemus kyllä.

Me muuten nukutaan nykyisin:)..vauva herää kerran tai kaksi yössä..nukkuu tosi tosi hyvin. Ja minä sen mukana kuorsaan täysiään..ihanaa että vihdoin saan unta:)!!!

Aurinko paistaa mutta kylmä tuuli..odotellaan kesän lämpeämistä..pääsisi ulkona touhuamaan vielä eri tavalla pienen kanssa:).

Kuulumisia on kiva lukea täällä. Mietin vaan olisiko järkevämpää siirtyä odotusaika paneelista vanhempana paneeliin huhtimammojen:)?Siellä voisi jatkaa jutusteltua:))..

Kivaa sunnuntaita kaikille,, mukavia hetkiä vauvojen parissa ja niin pitäähän sitä miestäkin muistaa paijailla:)))***
 
-JoJo
Hiljentynyt kovasti tämä palsta.. Kaikilla on niin kova kiire uusien pienien ihmeitten kanssa. :) Eikä ihmekkään ettei kerkeä tänne paljoa kirjoittelemaan, mullakin näin yöllä on aina hetki "omaa aikaa" (mikä olisi toki hyvä käyttää nukkumiseen. :D)

1kk "merkkipäiväkin" ohittui eilen, hirmuista vauhtia aika kuluu kun on kokoajan puuhaa. Meillä on podettu aika kovia vatsavaivoja viimepäivinä mikä on ollut aika hankalaa itselle kun alussa kaikki meni niin hienosti eikä Milana itkenyt juuri ollenkaan. Nukkui vaan tyytyväisenä ja söi. Koitettiin antaa Cuplatonia, mikä alussa toimi loistavasti mutta nyt pahensi vatsavaivoja entisestään. :/ Lopetettiin niiden käyttö tänään ja katsotaan josko ne vatsavaivat ollenkaan paranisi.. Onneksi ei ole tyttö menettänyt yöuniaan, on jo aika hyvä unirytmi, n. yheksältä illalla nukahtaa, yhden-kahden aikaan herää (viime yönä kyllä vasta neljältä! :) ) syömään ja sitten aamu seittämän jälkeen toinen syöttö.. Kerkeää siinä vielä pienet päikkäritkin ottaa ennen puoltapäivää. Eli hirveen hyvin jokatapauksessa on saanut nukkua!

Onnittelut Zarja*lle myös univaikeuksien lopusta, mahtaa olla ihanaa nukkua pitkästä aikaa kunnolla! :)

Meillä on ristiäiset ens kuun alussa ja sillon saa tyttö nimekseen Milana Olivia. :)

Töitäkin on jo tullut pikkasen tehtyä, kotoa käsin tosin mutta siitä oon potenut hirveitä omantunnontuskia kun välillä olen niin väsynyt töiden jälkeen enkä jaksaisi ollenkaan pitää seuraa Milanalle. :/ Pientä masentuneisuutta ehkä ollut ilmassa, täytyy nyt vielä tarkkailla josko se lähtisi itestään pois vai pitääkö se ottaa ihan puheeksi seuraavalla neuvolakäynnillä.. No, viimeisiä puristuksia enää töiden kanssa, koska olen omaa osuuttani firmassa pikkuhiljaa myymässä.

Taffel, oon täysin samaa mieltä Leeloon ja Ilonan kanssa, aloita ihmeessä antamaan niitä korvikkeita jossei imetys itsestä tunnu hyvältä. Tärkein on nimenomaan että voit itse myös hyvin. Meilläkin ollaan jo osaksi annettu nykyään korviketta, lähinnä sen takia että olen välillä ollut kipeänä niin väsynyt että mies on hoitanut syöttövuorot. :)

Nostan kyllä hattua niille joilla jo ennestään oli lapsi/lapsia.. Huh! En kyllä itse tiedä miten pärjäisin kahden tai kolmen kanssa nyt.. Toisaalta ehkä sitten kun kaikki on jo tuttua niin voisi pärjätäkin. Nyt on vaan kaikki uutta, eikä osaa oikeen suhtautua kaikkeen niin rauhallisesti.. Välillä kun tuon tytön itku saa mutkin itkemään, varsinkin nyt vatsakipujen takia tulevat itkut on joskus todella sydäntä raastavia kun ei pysty oikeen mitään tekemään helpottaakseen toisen oloa.. :(

Jos tästä nyt valuisi itsekin nukkumaan ennen seuraavaa syöttöä.
Aurinkoisia kesäpäiviä kaikille! :)

-JoJo + Milana 1kk+1pvä
 

Yhteistyössä