meillä kans juttua pukkaa! isi tosin tuli eka kertaa vasta tällä viikolla, sanoinkin, että isänpäivälahjaksi. naurettiin mummulassakin jutuille. mummulla on paljon pienempi vessa kun meillä. oltiin menossa potalle ja otin potan kokonaan ulos vessasta (ajattelin, että mahdutaan paremmin). tyttö ei tästä tykännyt vaan kantoi potan takaisn vessaan ja sanoi "kaappiin". siitä lähtien olen äidilleni vinollut, että heillä käydään kaapissa pissalla.
meillä on neiti nyt kuumeessa ja luulin olevan ihan "vain kipeä". mut nyt näitä juttuja lukiessani tajusin, että sehän taitaakin olla rokotuksesta tullut kuume!!! olinpas hölmö kun en tajunnut.
piirtämisestä neiti pitää kovasti. kynäotekin on varsin oikeanlainen. valitettavasti piirtää sitten toisinaan muuallekin kuin paperiin. mm. tänään on piirretty kuulakärkikynällä molemmat jalat ja masu.... pukemistakin harjoitellaan ahkerasti ja vaatteiden valintaa myös. nyt on päällä sortsit, mekko ja sen päällä t-paita. aika villi ilmestys! sitten peilailee peilin edessä sen näköisenä, että onpa hienoa ja tyylikästä.
nyt on tarhaan jääminenkin alkanut sujua pikkasen paremmin. parempi myöhään kun ei milloinkaan
joku kyseli lempileluista. meillä suosittuja nyt on kirjat, palikat, legot (varsinkin legoeläimet, ukot ja autot), vauvat ja niiden sängyt/rattaat/kehdot, kissat, nukketalo, autot, pallot.... eli siis kaikki "oikeat" lelut - vauvaleluilla ei enää osata tehdä yhtään mitään.
meillä tehdään kaikkien lasten lahjojen kans niin, että mietitään tarpeelliset tavarat, vaatteet ja lelut ja sitten sanotaan kummeille ja sukulaisille jotain jokaisen "kukkarolle sopivaa". Itse hommataan sit 1-2 lahjaa / lapsi. esim. ne kalliimmat toiveet tms. Liisalle (tämä nuorin) ei viime vuonna ostettu itse kuin kylpyyn kumiankka. joku vois sanoa suunnitelmalliseksi, mut meistä tällä eliminoidaan turha roina (4 lapsen perheessä niitä leluja RIITTÄÄ) ja kaikki saa silti myös jonkun lelun/toivomansa jutun.