Huokaa syvään. Vanha äiti ei jaksa hoitaa pientä lasta...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja esshis
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
E

esshis

Vieras
Huokaus. Olen 40v ja pienen lapsen äiti. Naapuri odotti samaan aikaan ja sain paljon kuulla ns. piilo kettuilua iästäni. Hän arveli, että minulle lapsen hoito tulee olemaan rankempaa, kun en jaksa valvoa öitä jne.

Nyt kun lapsemme ovat hiukan yli 1v, on naapurin muksu lähes joka viikonloppu hoidossa, että nuoripari saa levätä. Eikä lapsella ole edes ollut koliikkia tai muutenkaan ei ole paljoa sairastellut, kiltti ja helppo lapsi.

Omani on vain muutaman kerran ollut hoidossa, eikä koskaan sen takia, että olisin väsynyt.

Hitsi, tekisi mieli nyt kuittailla takaisin, mutta antaapa olla :D
 
  • Tykkää
Reactions: TrueBlood
Pöh tuollasta kannata edes ajatella. Yleensä ne iästä ilkeästi kommentoijat ovat niitä jotka ovat vain omasta lapsensaanti-iästään epävarmoja. :) Aika harvalla on muuten tarvetta moiseen höpötykseen.
 
[QUOTE="wiu";25334713]Niinpä. Se parhaiten nauraa joka viimeiseksi nauraa. Etkä ole mikään vanha. Paras aika elämästä sulla just käsillä. :)[/QUOTE]

Taidatpa olla oikeassa, ainakin elän elämäni onnellisinta aikaa nyt :)
 
Ymmärrän kuittailunhalun, mutta anna olla. Ole ylpeä itsestäsi, luulisi tuon huomaavan itsekkin... tai sitten ei. Jotkut vain ovat niin mukavuudenhaluisia. Ehkä itse en kuitenkaan saisi oltua, vaan saattaisin hiekkalaatikolla miettiä ääneen, että muistatkos silloisia kommenttejasi... :) Voisihan silmät sitten edes avautua. Mua yleisesti ärsyttää ihmisten piittaamattomuus, kun isovanhempia käytetään surutta hyväksi (ei välttämättä tässä tapauksessa, mutta monesti) lastenhoidossa ja he jo ikänsä takia saattavat väsyä ihan oikeasti, mutta eivät kehtaa omalle jälkikasvulleen sanoa.
 
Näytät aikuismaisuutesi ja kypsyytesi sillä, ettet kuittaile takaisin :)

Niin se vaan on, että toiset jaksaa nelikymppisenä enemmän mitä toiset on jaksaneet missään vaiheessa elämäänsä.
 
  • Tykkää
Reactions: emppu75
Niin, en mä aio kuittailla, vaan säilytän sovun välillämme. En koe, että olisin huonompi kuntoinen nyt, kuin mitä 20 vuotta sitten. Ja itse en osaa edes 70 vuotiasta pitää vanhana. Moni sen ikäinenkin on vielä rautaa..
 
Kyllä minä ainakin jaksan paljon paremmin nyt 35 vuotiaana pienen lapsen äitinä kuin aikanaan 22 vuotiaana. Nautin aivan erilailla pienokaisestani. Esim. nyt tiedän, ettei tuo uhma jatku ikuisesti, vaan olen kiitollinen ja iloinen lapseni normaalista kehityksestä. Tiedän, että tämä aika ei jatku ikuisuutta vaan menee ohi. Ja muutenkin olen miljoona kertaa rennompi äiti, osaan ottaa monia sellaisia asioita huumorilla, mitkä aikanaan koin ylitsepääsemättömiksi.

:)
 
Alkuperäinen kirjoittaja vanha äippä;25334824:
Kyllä minä ainakin jaksan paljon paremmin nyt 35 vuotiaana pienen lapsen äitinä kuin aikanaan 22 vuotiaana. Nautin aivan erilailla pienokaisestani. Esim. nyt tiedän, ettei tuo uhma jatku ikuisesti, vaan olen kiitollinen ja iloinen lapseni normaalista kehityksestä. Tiedän, että tämä aika ei jatku ikuisuutta vaan menee ohi. Ja muutenkin olen miljoona kertaa rennompi äiti, osaan ottaa monia sellaisia asioita huumorilla, mitkä aikanaan koin ylitsepääsemättömiksi.

:)

Saattaisi mietteesi olla erilaiset jos olisit nyt vasta saanut esikoisesi. Et voisi tietää entuudestaan kokemuksesta kuinka homma toimii, nyt sua rauhoittaa jo nuorena opitut jutut.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vanha äippä;25334824:
Kyllä minä ainakin jaksan paljon paremmin nyt 35 vuotiaana pienen lapsen äitinä kuin aikanaan 22 vuotiaana. Nautin aivan erilailla pienokaisestani. Esim. nyt tiedän, ettei tuo uhma jatku ikuisesti, vaan olen kiitollinen ja iloinen lapseni normaalista kehityksestä. Tiedän, että tämä aika ei jatku ikuisuutta vaan menee ohi. Ja muutenkin olen miljoona kertaa rennompi äiti, osaan ottaa monia sellaisia asioita huumorilla, mitkä aikanaan koin ylitsepääsemättömiksi.

:)

Sama juttu nautin nyt paljon enemmän 34.vuotiaana kuin parikymppisenä, olen jollain tapaa kypsempi ja mulla on lehmän hermot!:D
Vauvakin on jotenkin helpompi nukkunut jo 3kk;sta täydet yöunet tai sitten menee jo niin rutiinilla noi lastenhoidot. :)
 
mä olin ap:tä pari vuotta vanhempi, ja sairastin keuhkokuumeen ja parit tulehdukset synnytyksen jälkeen. Puoli vuotta olin ihan rapakunnossa, ja vaikka oli kiva tunne huomata, miten nopeasti kunto nousee, niin se oli pudonnut kuitenkin niin alas, että koville otti.

Mikäs siinä, jos tosiaan on kunnossa. Mutta jos ei ole, niin sitten ikä alkaa tuntua. Rasitusvammoja tulee helposti, kaikenlaista pientä kremppaa alkaa jo havaita toisella tapaa.
 
Mä olen nuoriäiti, anoppi on 60v ja koko ajan saan kuulla, kuinka pitäisi viedä lapsi hänelle hoitoon, että itse saisin levähtää ja olla ilman lasta.
Miksi haluaisin olla ilman lasta???
En tarvitse mitään levähdystaukoja, kun lapsi on niin kiltti, eikä valvota öisinkään.
Kannan kyllä itse vastuun omasta lapsesta ja hoidan itse, enkä kiikuta joka käänteessä anopille, tai kenellekkään muullekkaan hoitoon. ..ja anoppi on muutenkin viimeinen vaihtoehto.
 
Erimieltä! Itse sain nuorena lapset, nyt toinen on jo täysiän kynnyksellä, en ole vielä 40. Parasta aikaa oli lasten pikkulapsivaiheet ym, ja jaksoin todella hyvin.

Nyt jos ajattelee tähän vauvaa, niin en varmaan jaksaisi ( paitsi jos pakko ) elämä on tullessaan tuonut paljon sellasta, että ei tähän vaiheeseen enää voisi ajattellakkaan mitään vauvoja. Terveysongelmia ym ym
 
Älytöntähän tuo on normaali ihmisen järjellä ajateltuna arvottaa ja vertailla erilaisia ihmisiä eri elämäntilanteissa ja päteä noinkin ansiottomalla asialla kuin ikä. Ikäänsä ei voi kukaan vaikuttaa ja sitä karttuu kaikille, jotka saavat elää. Koko vastakkainasettelu on järjetön. Joku jaksaa joskus paremmin, joku ei ollenkaan. Sitäkin voi miettiä, onko se ihmisessä vika, jos ei jaksa.
 
Ihmiset on niin erilaisia. Ole tyytyväinen että jaksat. Mä jaksoin todella nuorena ihan hyvin. Nyt kun katson ympärilleni niin moni ei tahdo jaksaa, ja toiset näistä on nuoria ja toiset sun iässäs.
 
mä en olis parikymppisenä kyl onnistunut täs hommas näinkään hyvin, kuin nyt koen onnistuneeni, pinna on edelleen lähes olemattoman lyhyt, mutta edes hieman viisautta ja kokemusta vuodet tuoneet tullessaan...
 
mä en olis parikymppisenä kyl onnistunut täs hommas näinkään hyvin, kuin nyt koen onnistuneeni, pinna on edelleen lähes olemattoman lyhyt, mutta edes hieman viisautta ja kokemusta vuodet tuoneet tullessaan...

Mulle se äitiys oli jotenkin luontevaa jo nuorena. Ja en ole koskaan ollut uusavuton, enkä ollut silloinkaan. Ei ollut tätä palstaa tms, vaan maalaisjärki ym
 
Hyi oot kauheen vanha äiti, mä en kestäis jos mul ois joku 40v äiti joka ihan täynnä ryppyi! Hei aattele, sit ku sun lapses on 30 nii sä oot jo 70! Hyi painu sinne vanhainkotiin!
 
Mikähän jalouden puuska tässä ketjussa on? Ap on erittäin kiltti ihminen suostuessaan hoitamaan naapurin lapsen lähes joka viikonloppu ja miksi? Vaikka ei vanhoja kaivelekaan, niin ei se naapuri nyt mikään erityisen ihana ihminen ole töksäytellessään mielipiteitä synnyttävän ap:n iästä ja nyt käyttää iloisesti hyväkseen! Tässäkin esimerkissä naapurisovusta vastaa vain ap, mutta mitäs se naapuri tekee sen eteen? Maksaako hoitoavusta korvauksia tai tuo jotakin kivaa vastineeksi? Muistaa olla ystävällinen ja arvostaa ap:n apua ääneenkin?

Mitä varten tuollaisia naapureita täytyy ymmärtää ja "unohtaa menneet"? Jos ap ei suostuisi olemaan kynnysmattona, niin sitten naapuri etsisi vain toisen. Ei kiitos, ei tuollaisia naapureita kellekään.
 

Yhteistyössä