Huono omatunto - huono äiti?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Kisu & tipu
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

Kisu & tipu

Vieras
Hei!
Tuleeko teille koskaan huono omatunto vauvanne hoitoon liittyvistä asioista? Minulle tulee vaikka hassua se kai onkin.... tuli kamalan huono omatunto kun menin joogatunnille vauvan ollessa 3,5kk :( huono omatunto tulee joskus kun laitan vauvan leikkimatolleen yksin, kuten nyt :(
huono omatunto tulee aika pienistä asioista ja mietinkin tulisiko äidin olla vauvansa kanssa "koko ajan"? Pienet tauothan ovat tietysti sallittuja ja terveellisiäkin, mutta minulla tekee pahaa edes käydä suihkussa kun vauvani odottelee sängyllä minua...

Ootteko te muut yhtä hassuja - vai ihan hyvällä omatunnolla elätte päivästä päivään? :-)
 
mulla oli esikoisen kohdalla koko ajan huono omatunto jos en ollu hänen kanssaan. toisen lapsen kohdalla sitä jättää vähäks aikaa omiaan puuhaamaan jo ihan hyvällä omalla tunnolla. Luulen että kuuluu asiaan ainakin juuri esikoisen kohdalla kun muutenkin on vähän hämiksessä koko touhun kanssa.
Mulla oli myös sitä etten osannut luottaa että kukaan muu osais lasta hoitaa, ainakaan yhtä hyvin. ottaa huomioon, lohdutaa jne... ilmankos toi esikoinen on tommonen äidin lahkeessa roikkuja ;)
 
Tosi tuttua on. Ja sit poden huonoa omaatuntoa esim siitä, kun käydään päivisin lapsen kanssa vaikka kaupassa (siis ei vaan maitopurkkia hakemassa vaan ihan kunnon ruokaostoksilla) vaikka voitais viettää aikaa paljon virikkeellisemmin ja terveellisemmin esim. leikkipuistossa. Mutta normaalia elämäähän lapsenkin kanssa eletään, en usko että lapsi olisi onnellisempi jossain "ohjelmatoimistossa"! Järjellä ajatellen siis näin, mutta aina silti tulee podettua huonoa omaatuntoa. Meillä nykyajan äideillä on tavallaan ehkä liian helppoa, niin voimme ahdistua tällaisesta. Vanhalla ajalla ei varmaan kukaan murehtinut sitä, että pitäisikö hakea halkoja ja lämmittää tupaa ja lehmät lypsää, oli pakko vaan hoitaa hommat että pysyttiin hengissä. Jep, mutta kohtalotovereita siis löytyy:-)
 
En pode huonoa omaatuntoa esim. jumpassa tai kokouksessa käymisestä. Jumpassa pystyn hetkeksi hellittämään enkä ajattele vauvaa. Sitten jaksan taas vauvan kanssa paremmin. Kokouksessa ajattelen vauvaa ja minulla on häntä kamala ikävä. Kokouksessa aina huomaan, että en jää mistään paitsi, jos olen kotona vauvan kanssa. En siis surkuttele sitä, että maailma elää ja hengittää ja minä olen "vain" kotona. Tajuan siis, miten ihanaa olla vain vauvan kanssa. Mutta tosiaan nuo pienet hetket, jolloin jättää vauvan esim. sänkyyn tuojottamaan mobilea, että ehtii viikata pyykit tai asettaa hänet leikkimatolle, että ehtii laittaa ruokaa... Silloin tulee joskus huono omatunto. Mutta tosiaan, arkiasiat on pakko hoitaa. Siitäpä vasta huono omatunto tuleekin, jos vauva sylissä lukee esim. sähköpostit. Toisaalta kuka jaksaa kokoajan intensiivisesti seurustella pienen vauvan kanssa. Enpä usko että kukaan.
 
Vähän väliä on jostain huono oma tunto eikä se hellitä vaikka esikoinen on jo 6v. Äitini kyllä sanoi että totu vain tunteeseen, tulet tuntemaan sitä koko loppuelämäsi. Kai meille on luotu lapsemme suhteen herkkä omatunto jotta huolehtisimme parhaimpamme mukaan lapsestamme.

Omia hetkiä kyllä kannattaa "varastaa", ne piristävät ja saavat jaksamaan paremmin ja hyvinvoiva äiti on lapsenkin etu.
 

Yhteistyössä