V
vierailija
Vieras
Mitä mieltä olette mieheni käytöksestä?
Hän suhteen alkuvuosina pidättele sikailujaan oli välillä jopa korostetun kohtelias saadakseen hyväksyntääni ja jopa kehui itseään herrasmieheksi. Sikailut on tulleet esiin vuosien ja sitoutumisten (lapset, asuntolaina yms.) myötä. Tässä esimerkkejä:
Mies ei pidä venäläisistä. Kerran esim. olimme kylpylässä, jossa oli venäläisiä ja mies kovaan ääneen venäläisten kuullen haukkui ja kailotti miten likaista ja huonokäytöksistä kansaa venäläiset on.
Nykyään mies piereskelee kovaa ja antaumuksella ja nauraen aina kun siltä tuntuu kotona ollessa. Hirveä rutina ja pauke ja haju leijaa esim. ruokapöydässä ja sohvalla lempiohjelmaani katsoessani.
Kiroilusta sovimme aikanaan ettei lasten kuullen ja mies suhteen alkuaikoina pyysi anteeksi jos kuulleni kiroili vahingossa. Nykyään kiroilee kovaa ja antaumuksella ja usein etenkin lasten kuullen ja epäsopivissa paikoissa kuten leikkipuistossa 30 pikkulapsen kuunnellessa huuli pyöreänä.
Jos mies ei pidä tekemästäni ruuasta niin ei peittele sitä vaan kovaan ääneen kysyy "siis eiks meillä oo mitään ihmisille sopivaa ruokaa?" ja arvostelee "täähän on kuin räkää, kattokaa lapset tää on kuin limaköntti nenästä" ym.
On kärsimätön ja jos olemme esim. juhlissa, mies ryntää ekana pöytään rohmuamaan isot määrät purtavaa ja jättää mut pienten lasten kanssa selviytymään yksinäni lasten ruokailusta.
Mies ei jaksa kuunnella keskustelua hänelle epämieluisista aiheista vaan kovaäänisesti vaihtaa puheenaiheen itselle sopivaksi ja ilmeisesti aina parempi jos aihe on mulle epämieluisa.
Kerran tässä pyysin jos mies voisi olla enemmän kotona nyt kun lapset on pieniä. Reagoi pyyntöön lisäämällä poissaolojaan kotoa huomattavasti ja kailottamalla miten miehellä pitää olla vapaus mennä ja millaisia tyrannivaimoja sitä onkaan.
Kerrankin tässä kun siivotessani pyysin miestäkin osallistumaan (en huutanut, en korottanut ääntä) niin mies alkoi paasata miten oon rasittava kun kaiken pitäis olla kuin näyttelytilassa (ei ole näin vaan ihan perussiisteydestä yritän huolehtia) ja lapsillekin sanoi miten rasittava äiti on siivouspäivinä. Lapset meni miehen kanssa samalle linjalle pienillä äänillään toistelemaan miten kauhea äiti on siivouspäivinä.
Yms. Vastaavia on paljon.
Itse epäilen jonkinlaista vallankäyttöä muhun sikailun keinoin. Tuntuu kuin mies olis yksi lapsista nykyään, paitsi paljon huonokäytöksisempi. Mies itse pitää itseään upean rohkeana persoonana.
Mitä tuumitte tästä. Minusta surullista ja ahdistavaa.
Hän suhteen alkuvuosina pidättele sikailujaan oli välillä jopa korostetun kohtelias saadakseen hyväksyntääni ja jopa kehui itseään herrasmieheksi. Sikailut on tulleet esiin vuosien ja sitoutumisten (lapset, asuntolaina yms.) myötä. Tässä esimerkkejä:
Mies ei pidä venäläisistä. Kerran esim. olimme kylpylässä, jossa oli venäläisiä ja mies kovaan ääneen venäläisten kuullen haukkui ja kailotti miten likaista ja huonokäytöksistä kansaa venäläiset on.
Nykyään mies piereskelee kovaa ja antaumuksella ja nauraen aina kun siltä tuntuu kotona ollessa. Hirveä rutina ja pauke ja haju leijaa esim. ruokapöydässä ja sohvalla lempiohjelmaani katsoessani.
Kiroilusta sovimme aikanaan ettei lasten kuullen ja mies suhteen alkuaikoina pyysi anteeksi jos kuulleni kiroili vahingossa. Nykyään kiroilee kovaa ja antaumuksella ja usein etenkin lasten kuullen ja epäsopivissa paikoissa kuten leikkipuistossa 30 pikkulapsen kuunnellessa huuli pyöreänä.
Jos mies ei pidä tekemästäni ruuasta niin ei peittele sitä vaan kovaan ääneen kysyy "siis eiks meillä oo mitään ihmisille sopivaa ruokaa?" ja arvostelee "täähän on kuin räkää, kattokaa lapset tää on kuin limaköntti nenästä" ym.
On kärsimätön ja jos olemme esim. juhlissa, mies ryntää ekana pöytään rohmuamaan isot määrät purtavaa ja jättää mut pienten lasten kanssa selviytymään yksinäni lasten ruokailusta.
Mies ei jaksa kuunnella keskustelua hänelle epämieluisista aiheista vaan kovaäänisesti vaihtaa puheenaiheen itselle sopivaksi ja ilmeisesti aina parempi jos aihe on mulle epämieluisa.
Kerran tässä pyysin jos mies voisi olla enemmän kotona nyt kun lapset on pieniä. Reagoi pyyntöön lisäämällä poissaolojaan kotoa huomattavasti ja kailottamalla miten miehellä pitää olla vapaus mennä ja millaisia tyrannivaimoja sitä onkaan.
Kerrankin tässä kun siivotessani pyysin miestäkin osallistumaan (en huutanut, en korottanut ääntä) niin mies alkoi paasata miten oon rasittava kun kaiken pitäis olla kuin näyttelytilassa (ei ole näin vaan ihan perussiisteydestä yritän huolehtia) ja lapsillekin sanoi miten rasittava äiti on siivouspäivinä. Lapset meni miehen kanssa samalle linjalle pienillä äänillään toistelemaan miten kauhea äiti on siivouspäivinä.
Yms. Vastaavia on paljon.
Itse epäilen jonkinlaista vallankäyttöä muhun sikailun keinoin. Tuntuu kuin mies olis yksi lapsista nykyään, paitsi paljon huonokäytöksisempi. Mies itse pitää itseään upean rohkeana persoonana.
Mitä tuumitte tästä. Minusta surullista ja ahdistavaa.
