Hae Anna.fi-sivustolta

Huonosti käyttäytyvät lapset

Viestiketju osiossa 'Vapaaehtoinen lapsettomuus' , käynnistäjänä tosivela, 10.06.2007.

  1. tosivela Vierailija

    Kun nyt sitten alkoi sataa ja ei ole muutakaan tekemsitä, avataanpa uusi keskustelunaihe. Tiedän, että söhäisen mammojen ampiasipesää, mutta senkin uhalla: Miksi nykyajan lapset ovat niiiin huonosti kasvatettuja ja itsekkäitä? Mistä se voisi johtua?? Otetaanpa pari esimerkkiä. Olemme mieheni kanssa kylässä lapsiperheessä, jonka kersa on selvästikin perheen silmäterä. Tytteli (3v.) pyytää minua kanssaan leikkimään: "Tee mun kaa palapeliä...lue mulle...leikitään piilosta" jne. Vanhemmat katselevat tätä rallia pukahtamatta, onnesta säteillen, eivätkä ole huomaavinaankaan vaivaantuneisuuttani. Viimein lapsi haluaa kuunnella lastenmusiikkia. "Tuu tanttiin mun kaaaa!!!" Kieltäydyn kohteliaasti, mutta kersa vaan vaatii ja vaatii. Kieltäydyn usean kerran ja kersa jatkaa mankumista. Istutaan kaikki olohuoneessa ja tunnelma alkaa olla jo aika hankala, kunnes perheen äiti yhtäkkiä avaa suunsa ja sanoo:" Tanssisit nyt meidän Veeran kanssa, kun se niin kovasti haluaa..." ja katsoo minua anovasti. Ei jumalauta! Tähänkö on tultu. Jos pentu haluaa, niin sä vaikka tanssit konkreettisesti sen pillin mukaan. Lähtö tuli siitä kylästä, enkä ole sen koommin käynyt. Toinen esimerkki: Olemme kesämökillä isommalla sukuporukalla. Aletaan grillaamaan. Kaikki tuovat samaan isoon grilliin omia tuomiaan herkkuja (makkaroita, pihvejä, kasviksia) Kohta saapuu erään sukulaisen ainoa poikalapsi (10 v.) nälkäisenä uimisen jälkeen. Hän syöksyy grillin äärelle ja valitsee isoimman ja mehevimmän pihvin ja ilmoittaa kuuluvaan ääneen: Tuo on MUN!" Kyseinen pihvi ei ollut edes tämän perheen tuomisia, mutta äiti katsoo spanielin silmillä paikalla olijoita ja pyytää:" Ei kai ketään haittaa, jos annan kasvavalle pojalle tuon isoimman pihvin...?" Tässä vain pari esimerkkiä, mutta olen huomannut tämän kaltaista käytöstä vähän siellä sun täällä lapsiperheissä. Missä vaiheessa siinä näin on päässyt käymään? Ei tietenkään pidä yleistää, mutta kun itse olin lapsi 70-luvulla, niin silloin aikuiset olivat nokkimisjärjestyksessä lapsien yläpuolella. Usein sanottiin, kun tuli vieraita, että lapset odottavat vuoroaan, kun tarjotaan jotain ja lapset eivät saaneet esim. keskeyttää aikuisten puheita. Näin oli silloin ja se oli minusta (lapsekin aivoilla ajateltuna) aika loogista. Vanhempia piti kunnioittaa ja se näkyi monissa asioissa. Vaan toisin on nykyään. Kirjoittakaa oletteko tehneet samanlaisia havaintoja, te 60-70-luvun lapset ja miksei muutkin.
     
  2. hille2 Vierailija

    Olen tehnyt. Kopioin tänne yhteen ketjuun iltiksestä erään äidin kirjoituksen. Hän oli tyrmistynyt siitä, miten jopa 4-vuotiaat prinssit ja prinsessat pyörittävät täysin vanhempiaan. Hän oli nähnyt, miten äiti lähtee puistosta takaisin kotiin hakemaan lapselle uusia lapasia, kun ne mitkä oli lapsen kädessä, oli lapsen mielestä väärän väriset.

    Vanhemmuus ja sen merkitykset ovat nykyään monilla vanhemmilla täysin hukassa. Opettajat kertovat, miten kouluun tulee lapsia, jotka eivät osaa pukea ulkovaatteita päälleen, koska heidän ei ole kertaakaan elämässään tarvinnut sitä tehdä. Osalla on haistattelevia alakoululaisia. Oma ryhmänsä ovat 8-vuotiaat seksiammattilaisen pukuun puetut pikkutytöt, jotka ovat dieetillä.

    Joskus tulee mieleen puistattavia ajatuksia Suomen tulevaisuudesta, jos nämä lapset ovat maatamme pyörittävä porukka. Jos maahan ei äkkiä hommata muutamaa sataa tuhatta siirtolaista, muutan itse kyllä ulkomaille, tuon porukan huollon varaan en uskalla vanhuudenpäivikseni jäädä.

    Kyllä pyörii moni sotaveteraani haudassaan.
     
  3. tosivela Vierailija

    Aivan, tuon kaltaisia juttuja olen itsekin havainnut. Tyhmää, että vanhemmat tekevät karhunpalveluksen lapselleen. Nimittäin, eihän tuo minäminä-meininki voi jatkua koko elämää. Sitten tulee vaikeuksia, kun mennään kouluun ja myöhemmin työelämään. Ei olla totuttu lapsena vastoinkäymisiin, niin se maailma voikin tuntua aika rankalle, kun ei asiat menekään niin kuin itse haluaa. Johtuukohan esim. nämä koko ajan lisääntyvät nuorten itsemurhat juuri tästä asiasta. Eka sydänsuru ja narunjatkoks. Tai muu (muka) ISO vastoinkäyminen. Te mammat jotka luette näitä juttuja, kantsis miettiä ettette tee näitä virheitä että kasvatatte pumpulissa ja paapotte pilalle.
     
  4. 60-luvullakin oli itsemurhia, onnettomia ihmisiä ja paljon koulukiusaamista. Kaksinaismoraali kukoisti. Lapset olivat hiljaa tai nahkavyö soi.
     
  5. tosivela Vierailija

    En minäkään kannata nahkavyötä, mutta elämän realiteetit olisi hyvä opettaa. Ei kaikkea voi saada.
     
  6. leipälautanen Vierailija

    itse olen 80-luvun kasvatti ja olen minäkin huomannut, että 90- ja 2000- lukujen lapset ovat huomattavasti huonokäytöksisempiä kuin oman ikäpolveni edustajat taannoin olivat. meitä ei pahemmin piiskattu, mutta silti jotenkin opittiin, että aikuisten päälle ei puhuta, vastaan ei intetä eikä ihmisiä tuijoteta kadulla. tunnen itseni vanhaksi, kun huomaan lasten käyttäytyvän huonosti, ja vielä vanhemmaksi paheksuessani sitä. suunta on tosiaan huono ja tulevaisuus pelottaa. näiden egosentristen prinsessojen ja prinssien kanssa joudun tekemään töitä parinkymmenen vuoden päästä.
     
  7. [quote="leipälautanen"tulevaisuus pelottaa. näiden egosentristen prinsessojen ja prinssien kanssa joudun tekemään töitä parinkymmenen vuoden päästä.[/quote]

    Arvaa, mitä 60-luvun lapset ajattelivat, kun 80-lukulaiset tulivat töihin...

     
  8. Aina tätä samaa Vierailija

    "itse olen 80-luvun kasvatti ja olen minäkin huomannut, että 90- ja 2000- lukujen lapset ovat huomattavasti huonokäytöksisempiä kuin oman ikäpolveni edustajat taannoin olivat"

    Luuletteko, ettei JOKA SUKUPOLVI ole sanonut tätä ihan samaa??!?! Aina kauhistellaan lasten kasvatustapoja, nuorten käytöstapoja ja romantisoidaan "miten hyvin kaikki ennen oli"!

    Ajat muuttuvat ja joka sukupolvessa on omat hyvät ja huonot puolensa. Osaltaan se on sopeutumista ajan henkeen ja valtaosasta kasvaa varmasti aikuisia, jotka tulevat toimeen sen ajan yhteiskunnassa ihan hienosti!

    Kyllä mäkin tunnistan "nykyajan lapsissa" ja erityisesti vanhempien kasvatustavoissa huonoja piirteitä, mutta on myös paljon asioita joita tehdään sata kertaa paremmin kuin vaikka 70-luvulla.

    Jokaisen mielestä se oma sukupolvi on paras :D
     
  9. nikkelisnakkelis Vierailija

    Niin, lieneekö kuitenkin niin, että joka sukupolvessa on niitä huonosti ja hyvin kasvatettuja lapsia. Materiaalisten asioiden hamuaminen on tietysti tullut helpommaksi lapsillekin vuosi vuodelta, kun ihmisillä on enemmän rahaa. Tosin aikuiset eivät ole tässä suhteessa yhtään vähemmän syntisiä...

    Itsekin muistan n. 11-vuotiaana olleeni kesäleirillä, jossa oli mukana leiriohjaajan n. 8-vuotias tytär. Kun paistettiin muurinpohjalettuja, ko. tyttö sai tietysti ekana, mutta kun muut vielä jonottivat ensimmäistä lettuaan, tyttö söi jo neljättä. Aina lautasensa ollessa tyhjä hän alkoi itkeä täyttä kurkkua kuin pikkuvauva, ja äiti sitten päästi hänet jonon ohi ottamaan lisää. Ilmeistä päätellen tämä herätti närää kaikissa muissa paikallaolijoissa. Outoa tässä oli se, että äiti oli ns. ammattikasvattaja. Leiriohjaajana hänellä olisi mielestäni ollut myös erítyinen velvollisuus tasapuolisuuteen. Mutta pointti siis se, että näitä lapsensa pettymystä kestämättömiä vanhempia lienee aina jokunen siellä täällä. Mitä lie omia traumojaan tällä tavalla hoitavat.
     
  10. Setämies-38 Vierailija

    Kun on vierestä seurannut lasten kasvatusta niin täytyy sanoa että kasvattaminen on todella rasittavaa ja pitkää pinnaa vaativaa hommaa. Jos aikoo saada lapset uskomaan jotain, saa usein sanoa samasta asiasta lähes liioittelematta sen klassisen "miljoona kertaa". En oikeastaa aina ihmettele että jotkut vanhemmat lyövät hanskat tiskiin ja alkavat myötäilemään lastensa mielihaluja. Silloin pääsee (näennäisesti) paljon helpommalla. Katsokaapa joskus vaikka aamulla väsyneen tarhaan menijän ja yhtä väsyneen äidin "tahtojen taistelua" jostain täysin triviaalista asiasta kuten lapasten väristä. Se huuto, parku ja kiukko joka pienestä ihmisestä lähtee on uskomaton. Mikään muu ei kelpaa, vain juuri se tietty lapanen tms. on saatava. Kuinka helppo olisikaan vain antaa periksi! Mutta hatunnosto niille vanhemmille jotka vielä jaksavat käydä nämä taistot määrätietoisesti ja johdonmukaisesti loppuun... Yllättävän monet jaksavat.

     
  11. nikkelisnakkelis Vierailija

    Niin, sikäli kuin olen asian oikein ymmärtänyt, tuo kiukuttelu liittyy erityisesti uhmaikään, joka tapahtuu juuri tuossa tarhaiässä. Kyseisen lettujen ahmijan olisi kuitenkin pitänyt päästä tuosta vaiheesta yli jo useita vuosia aikaisemmin. Mutta ehkä ei juuri siksi ollut päässyt, että vanhemmat eivät silloin pitäneet puoliaan. Omat lapsiperhetuttavani kyllä eivät anna periksi kiukuttelulle, ja jos on tarvis niin otetaan lapsi kainaloon ja mennään huudosta riippumatta. Aikuisella kuitenkin onneksi on fyysinen ylivoima puolellaan... Jos ei ole tottunut konfliktitilanteisiin, niin varmasti lapsen kiukuttelu ottaa erityisesti hermoon.
     
  12. http://www.iltalehti.fi/uutiset/200706116223932_uu.shtml
     
  13. http://www.iltalehti.fi/uutiset/200706116223932_uu.shtml
     
  14. Tarah Vierailija

    Juuri näin! Puhut täyttä asiaa ja tärkeää asiaa!! Tällaisia fiksuja ajattelijoita enemmän!
     
  15. samaa huomannut Vierailija

    Tietenkin jokainen sukupolvi pitää omaa sukupolveaan parempana nuorempiin verrattuna! Itse 70-luvun lopulla syntyneenä en osaa ottaa tarkemmin kantaa tähän sukupolvi-juttuun enkä itse uskalla kaipailla takaisin niitä "vanhoja hyviä aikoja", jolloin ruumiillinen kurituskin oli muuten sallittua.

    Kuitenkin työssäni perheneuvolan psykologina olen nähnyt surullisia esimerkkejä siitä miten joissain perheissä lapset todella pyörittävät perhettä ja saamattomat vanhemmat ovat aivan lastensa vietävissä. Ei ihme, että lapset sitten oireilevat. Nämä vanhemmat ovat muuten juuri 60-80 - luvuilla syntyneitä joten eipä se aiempien vuosikymmenten kasvatus ole välttämättä niin hyvää ollutkaan.
     
  16. öö-ää Vierailija

    Mielestäni pitää erottaa arki ja erityistilanteet. Näin ainakin 60-luvulla, jolloin olin lapsi... enoni, kolmen tytön isä ja yhden "bonustytön" (minun, olin puoliorpo) eno oli tanssi aina mökillä ollessaan täysin nuoren naiskatraansa pillin mukaan. Hän omistautui siellä täysin lapsille -- ja näytti nauttivan siitä täysin siemauksin. Hän oli aina valmis, jos joku halusi pelata korttia tai jos joku ehdotti kainosti, että haetaanko jätskiä ja limua (sitä ei toki tapahtunut päivittäin, moinen ei juolahtanut kenenkään mieleen). Hän hommasi sinne levysoittimen ja opetti tytöt tanssimaan, hän vei halukkaat kalaan, metsätöihin ja lakkasuolle. Hän istui ahtaassa leikkimökissä "vieraana", puki mukisematta nukeille vaatteita ja järjesti "olympialaisia". En muista hänen ikinä hermostuneen tyttökaartin hyörimiseen, lasten loputtomiin kysymyksiin -- tai yhtään mihinkään. Tai sanoneen, että "jurri nyt en jaksa". Kun joku joskus harvoin kiukutteli tai kun erimielisyyksiä tuli, "neuvoteltiin". (Enovainaa oli niin perusteellinen nevottelija, että sitkeinkin riidankylväjä hyytyi alkumetreillä.)

    Noin siis lomilla. Arkea elettiin toisin, hyvin säännönmukaisesti, säntillisesti ja varsin niukasti.

    Kaikki tuon enon lapset (joihin itsenikin puoliksi lasken) ovat noudattaneet suunnilleen samaa kuviota omissa perheissään.
     
  17. hille2 Vierailija

    Eihän tietenkään lapsi luonnostaan huonosti käyttäydy, vaan syypäitä ovat vanhemmat - kuten yllä kirjoitin, on monella vanhemmalla vanhemmuus hukassa, ja yritetään vaan olla nuorekkaasti lapsen kavereita tai sitten ei välitetä lainkaan. Ohessa tämänpäiväisestä HSstä:

    http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Vantaalaisnuorista+monella+vanhemmilta+saatu+lupa+ryyp%C3%A4t%C3%A4/1135227949858
     
  18. ESIMERKKI1 Vierailija

    Eräs viisivuotias sukulaispoikani on malliesimerkki huonosta kasvatuksesta. Lapsi on luonteeltaan peruskiltti, mutta hänessä kyllä näkee, mitä tulee kun kasvatus on epäjohdonmukaista -välillä huudetaan pää punaisena, välillä kaikki on sallittua ja lapsen äiti esim. opetti lasta näyttämään isälleen keskisormea. (kyseessä on erittäin hyvin toimeentuleva puoliksi bättre folk -perhe pk- seudulta. )
     
  19. ihana viesti Vierailija

    Ihanaa. Jotkut ihmiset osaavat välittää aidosti. Tässä eno/isä opetti lapset nauttimaan elämän iloista ja ihmissuhteista. Se on erinomaisen suositeltavaa.
     
  20. Eniten huolissaan kannattaa olla niistä lapsista, joiden vanhemmat ovat kylmiä, manipuloivia tai väkivaltaisia. Täydellistä perhettä ja kasvatusta ei olekaan, ihmisiä kun ollaan. Jokainen voi olla elämänilon ja toisten huomioonottamisen mallina niin aikuisille kuin lapsille.
     
  21. Samaa mieltä. Tänään taas lööppejä katsoessani ällötti se tapa, miten koiran raateleman pikkutytön tapausta revitellään. Koirien vakavat hyökkäykset on todella harvinaisia verrattuna siihen, miten hämmästyttävän usein lapsia paikataan jopa teho-osastolla omien vanhempien jäljiltä. Mutta eipä niitä tarinoita näy lööpeissä juurikaan - tästä syntyy ainakin se mielikuva, että asia on tabu jota ei hevillä nosteta julkiseen keskusteluun. Mutta jos "pahoinpitelijä" on KOIRA, niin voi herranjestas mikä tappajapeto onkaan liikkeellä!

    Eikä edes korosteta sitä tosiseikkaa, että 99% tapauksista koira on sellainen, millaiseksi omistaja sen on tehnyt, ja että tilanteista vastaa aina koiran omistaja. Ehei, koira on itsessään paha, demoninen ja julma olento, nyt on taas hyvä syy kaikkien pelätä koiria!
     
  22. *hikka* Vierailija

    Öö-ää:n kertomus enostaan oli ihana. Tuollaisia aikuisia lisää! Erityistilanteissa ei tarvitse olla aina tiukka kasvattaja, vaan voi olla ihan jopa leikkikaveri ja hauska, lapsen puolella oleva aikuinen. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, jollei lasta ole arkena kasvatettu tietyt säännöt osaaviksi. Sanotaanko vaikka tiivistetysti näin, että kun lapsi tuntee säännöt arkena, voidaan niistä erityistilanteissa lipsua. Sen sijaan sääntöjä ei voi rikkoa, jos niitä ei lainkaan tunne.
     
  23. -- viola-- Vierailija

    kyllä tähän maailmaan tanssia pitäisi mahtua. kylläpäs otit nokkiisi pikkuisesta asiasta, lapsi olisi vain halunnut tanssia sinun kanssasi, siis uskomatonta logiikkaa.lapset haluavat mielellään huomioita, ja vieras on useinmiren se ensisijainen kohde. Olisitte voineet sopia lapsen kanssa, että tanssit taikka pelaat vain vähän aikaa. Nyt kyllä annoit itsestäsi kylmän kuvan, ihan suotta. Itse kasvattajana tiedän, että lapsi ei jaksa kauaa tehdä samaa asiaa, vaan kiinnostuksen kohteet vaihtelevat koko ajan- näin se on. Ei tietenkään lasten pillien mukaan tarvitse mennä, ja enemmän lasten tulisikin kunnioittaa vanhempia ihmisiä. Minusta myöskin lapsia tulee kunniottaa ja kuunnella heitä. Näin syntyy luottamus ja hyvä syhde molemminpuolin.
     
  24. -- viola-- Vierailija

    lisäystä edelliseen, siis kysehän olisi ollut vain pienestä tuokion viettämisestä lapsen kanssa. Jos nyt ajatellaan asiaa lapsen kannalta, niin tylsää hänelläkin oli varmaan siinä tilanteessa. Kaikki aikuiset tuijottavat vain tv:tä, ovat sulkeneet lapsen kokonaan ulkopuolelle. Ehkäpä lapsella ei ollut mitään tekemistä, ja hän vain halusi vähäksi aikaa seuraa.Jos aikuiset olisivat ajatelleet tilanteessa vähän lastakin, oleet hänen kanssaa- hetkisen. Niin tilanne olisi rauhoittunut, ja lapsi olisi lahtenyt pikemminki omiin leikkeihinsä. Ei vaan nyt viitsittäisi puhua huonosti käyttäytyvistä lapsista, kyllä sitä vikaa löytyy aikuisistakin. Monet äitit ja isät ovat niin kiireisiä omissa menoissaan harrastuksissaa ja menoissaa, että tuskin huomaavat lasta ja lapsen tarpeita ollenkaan. Sitten kitissään, miksi meidän ville taikka maija ei käyttäydy kunnolla. Kun lapselle annetaan välillä aikaa, rakkautta ja lämpöä niin kyllä se lapsessa myöskin näkyy. Tätä asiaa en kuitenkaan lähde yleistämään, mutta näin on valitettavasti monissa perheissä käynyt.
    Mitä nyt tulee yleensä kasvatukseen, niin nuoresta vitsa väännetään. Kyllä lapsille on hyvä opettaa tapoja ja käyttäytymistä jo hyvissä ajoin- niin ravintolassa kuin kyläpaikoissakin olessa. Se on pitkäjänteistä hommaa, mutta jan kanssa se kantaa hedelmää.Tämä on vanhempien asia, nimenomaan.
     
  25. tosivela Vierailija

    Hei viola. Jotta kirjoituksestani ei olisi tullut liian pitkä, yritin kertoa asian lyhyesti, mutta nyt näköjään on taaas käsitetty väärin. Tämä kyseinen tanssii kersojen kanssa-tytteli on TODELLAKIN pilalle lellitty tapaus. Me aikuiset ei katsottu TV:tä, se ei ollut edes auki kyläillessämme. Itse asiassa koko kyläreissun ajan katsottiin porukalla mitä tämä pikkutyttö tekee, sanoo, touhuaa jne. Vanhemmat tuijottivat häntä valtaisaa ylpeyttä uhkuen. Veera sitä, veera tätä, veera syö, veera istuu, veera näyttää leluja, veera hyppii, veera kurkkii oven takaa jne. jne. Koko ajan tätä ja vain tätä. Jos olisi ollut kyseessä "vaatimattomampi" lapsi olisin varmaankin tanssinutkin hänen kanssaan, mutta kyseessä oli tämä kaiken saamaan tottunut prinsessa. Älä pliis tee liian nopeita johtopäätöksiä tilanteista jos et tunne tapausta ja ole paikalla näkemässä mitä tapahtuu.
     
Kaikki kentät ovat pakollisia
Luonnos tallennettu Luonnos poistettu

Jaa tämä sivu

Alibi
Anna
Deko
Dome
Erä
Hymy
Kaksplus
Kippari
Kotilääkäri
Kotiliesi
Koululainen
Ruoka.fi
Parnasso
Seura
Suomen Kuvalehti
TM Rakennusmaailma
Tekniikan Maailma
Vauhdin Maailma
Golfpiste
Vene
Nettiauto
Ampparit
Plaza
Muropaketti