V
vierailija
Vieras
Hurstin perinteinen ruoka-apu Helsinginkadulla pelastui täpärästi – ihmiset innostuivat lahjoittamaan, muusikot puuhaavat tukikonserttia
Tuhansia auttavan helsinkiläisjärjestön rahapula syntyi pitkän ajan kuluessa.
Heikki Hursti marraskuussa. (KUVA: Joonas Salo)
Maija Aalto HS
Julkaistu: 26.1. 15:22
Heikki Hursti kertoi viime viikolla Apu-lehdessä järjestön vakavista talousvaikeuksista. Nyt hän sanoo, että jo tulleiden lahjoitusten varassa järjestö varmasti sinnittelee muutaman kuukauden. Suuremmista summistakin neuvotellaan, joten on mahdollista että Hurstien toiminta on turvattu vuoden tai kauemminkin.
”Rohkealla mielellä olen nyt. Ihmiset selvästi heräsivät tähän nyt.”
”Neuvottelemme parhaillaan tulevaisuudesta eräiden liikemiesten kanssa, mutta tilille on jo tullut lahjoituksia monilta yksittäisiltä ihmisiltä. Suurin summa siellä oli 10 000 euroa.”
Hurstin puolesta ollaan järjestämässä myös tukikonserttia. Helsinkiläiset muusikot suunnittelevat hyväntekeväisyystapahtumaa Kallioon tai keskustaan.
Pekko Mantzin kertoo, että sen jälkeen kun hän ja hänen ystävänsä Juha Pietiläinen heittivät ajatuksen ilmaan sosiaalisessa mediassa, he ovat saaneet lukuisia yhteydenottoja sekä musiikin ammattilaisilta että tarjouksia mahdolliseksi paikaksi. Miehet olivat aiemminkin miettineet alustavasti musiikkitapahtumaa hyväntekeväisyysteemalla tälle keväällä, mutta Hurstin hätä kosketti erityisesti, koska he arvostavat järjestön työtä.
”Yksi ihminen ei tällaisessa asiassa yksin voi toimia pelastusrenkaana, mutta ehkä tämä herättää laajemminkin ihmisiä toimimaan”, Mantzin arvelee.
Veikko ja Lahja Hurstin ruoka-avun ahdinko on syntynyt vähitellen.
Järjestön tärkein kanava rahoitukselle ovat lahjoitukset. Niiden määrä on laskenut, samaan aikaan jonottajien määrä ruokajonoissa on kasvanut.
Helsingin kaupungin myöntämä tuki on muutaman vuoden ollut 100 000 euroa vuodessa, niin tällekin vuodelle. Tuki on myönnetty ilman suurempaa draamaa, paitsi vuonna 2015. Silloin järjestön tukihakemus myöhästyi, mutta poliitikot päättivät tästä huolimatta myöntää avustuksen.
Summa ei riitä kattamaan kokonaan kaupungin Hurstilta perimää vuokraa ja muita välttämättömiä kustannuksia. Ilman lahjoituksia näistä ei siis selvittäisi. Heikki Hursti kuvailee, että aina on edetty kädestä suuhun, mitään ylimääräisiä rikkauksia järjestöllä ei siis ole koskaan ollutkaan.
Syksyllä 2016 Hurstin ruoka-apu sai myös eduskunnan elintarvikeapuun myöntämästä potista 80 000 euroa, mutta tämä siis oli vain yhdeksi kerraksi myönnetty avustus.
Toisin kuin monet muut hyväntekeväisyydessä toimivat, Hursti ei saa avustusta sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustusjärjestöltä (STEA), jonka kautta nykyisin veikkausvarat kulkevat. Heikki Hursti kertoo saaneensa pari vuotta sitten hylkäävän päätöksen silloiselta raha-automaattiyhdistykseltä eikä rahaa sittemmin ole samaa kautta anottu.
”Laitetaan nyt kyllä taas papereita vetämään”, Hursti sanoo. Hän toivoisi valtion rahoittavan toimintaa reilusti.
Pääkaupunkiseudulla leipäjonot ovat lähitulevaisuudessa muuttumassa. Tämä ei vielä tämän vuoden rahoituksessa näy, mutta vaikuttaa Hurstiin ja muihinkin toimijoihin kuten Myllypuron ruokajakeluun myöhemmin.
Helsingin kaupungin ideana on uudistaa hätäapua niin, että kenenkään ei enää tarvitsisi jonottaa tunteja ulkona saadakseen ravintoa
”Kadulla jonottamista voi pitää epäinhimillisenä. Mietimme tänä vuonna, miten tämä voitaisiin järjestää uudella tavalla”, kertoo Helsingin perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Maarit Sulavuori.
Helsinki on esimerkiksi lisännyt sosiaalityöntekijöitä, joiden tehtäviin kuuluu jalkautua jonoihin tavoittaakseen ihmiset, jotka eivät muuten ole kaikkien heille kuuluvan avun piirissä.
Ruokajonoista nykyisin huolehtivat järjestöt on kutsuttu mukaan miettimään uudistusta. Yksi mahdollinen tapa toimia on Vantaalla menestynyt Yhteinen pöytä, jossa hävikkiruuan jakelu on saatu hoidettua tehokkaasti.
Ihan sellaisenaan se ei välttämättä Helsinkiin istu, koska pääkaupungissa apua tarvitsevien ja myös järjestöjen määrä on suurempi. Sulavuori arvelee, että muutoksia järjestöjen rahoitukseen tehdään todennäköisesti vuoden 2019 järjestöavustusten kohdalla, mutta todennäköisesti jotenkin porrastaen.
Helsingissä on leipäjonojen rinnalla ennestään myös muita tapoja jakaa elintarvikkeita. Esimerkiksi kirkolla on yhteisiä lounaita pienellä rahalla, uusimpana niistä Snellu Café Itäkeskuksessa.
Helsingin miettimät muutokset eivät siis ole syy nykyiseen Hurstin ahdinkoon. Hän ei tässä vaiheessa vielä halua kommentoida suunnitelmia kovin tarkasti.
”Saahan sitä miettiä muutoksia, mutta kalliiksi se kaupungille tulee.”
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005540276.html
Tuhansia auttavan helsinkiläisjärjestön rahapula syntyi pitkän ajan kuluessa.
Heikki Hursti marraskuussa. (KUVA: Joonas Salo)
Maija Aalto HS
Julkaistu: 26.1. 15:22
Heikki Hursti kertoi viime viikolla Apu-lehdessä järjestön vakavista talousvaikeuksista. Nyt hän sanoo, että jo tulleiden lahjoitusten varassa järjestö varmasti sinnittelee muutaman kuukauden. Suuremmista summistakin neuvotellaan, joten on mahdollista että Hurstien toiminta on turvattu vuoden tai kauemminkin.
”Rohkealla mielellä olen nyt. Ihmiset selvästi heräsivät tähän nyt.”
”Neuvottelemme parhaillaan tulevaisuudesta eräiden liikemiesten kanssa, mutta tilille on jo tullut lahjoituksia monilta yksittäisiltä ihmisiltä. Suurin summa siellä oli 10 000 euroa.”
Hurstin puolesta ollaan järjestämässä myös tukikonserttia. Helsinkiläiset muusikot suunnittelevat hyväntekeväisyystapahtumaa Kallioon tai keskustaan.
Pekko Mantzin kertoo, että sen jälkeen kun hän ja hänen ystävänsä Juha Pietiläinen heittivät ajatuksen ilmaan sosiaalisessa mediassa, he ovat saaneet lukuisia yhteydenottoja sekä musiikin ammattilaisilta että tarjouksia mahdolliseksi paikaksi. Miehet olivat aiemminkin miettineet alustavasti musiikkitapahtumaa hyväntekeväisyysteemalla tälle keväällä, mutta Hurstin hätä kosketti erityisesti, koska he arvostavat järjestön työtä.
”Yksi ihminen ei tällaisessa asiassa yksin voi toimia pelastusrenkaana, mutta ehkä tämä herättää laajemminkin ihmisiä toimimaan”, Mantzin arvelee.
Veikko ja Lahja Hurstin ruoka-avun ahdinko on syntynyt vähitellen.
Järjestön tärkein kanava rahoitukselle ovat lahjoitukset. Niiden määrä on laskenut, samaan aikaan jonottajien määrä ruokajonoissa on kasvanut.
Helsingin kaupungin myöntämä tuki on muutaman vuoden ollut 100 000 euroa vuodessa, niin tällekin vuodelle. Tuki on myönnetty ilman suurempaa draamaa, paitsi vuonna 2015. Silloin järjestön tukihakemus myöhästyi, mutta poliitikot päättivät tästä huolimatta myöntää avustuksen.
Summa ei riitä kattamaan kokonaan kaupungin Hurstilta perimää vuokraa ja muita välttämättömiä kustannuksia. Ilman lahjoituksia näistä ei siis selvittäisi. Heikki Hursti kuvailee, että aina on edetty kädestä suuhun, mitään ylimääräisiä rikkauksia järjestöllä ei siis ole koskaan ollutkaan.
Syksyllä 2016 Hurstin ruoka-apu sai myös eduskunnan elintarvikeapuun myöntämästä potista 80 000 euroa, mutta tämä siis oli vain yhdeksi kerraksi myönnetty avustus.
Toisin kuin monet muut hyväntekeväisyydessä toimivat, Hursti ei saa avustusta sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustusjärjestöltä (STEA), jonka kautta nykyisin veikkausvarat kulkevat. Heikki Hursti kertoo saaneensa pari vuotta sitten hylkäävän päätöksen silloiselta raha-automaattiyhdistykseltä eikä rahaa sittemmin ole samaa kautta anottu.
”Laitetaan nyt kyllä taas papereita vetämään”, Hursti sanoo. Hän toivoisi valtion rahoittavan toimintaa reilusti.
Pääkaupunkiseudulla leipäjonot ovat lähitulevaisuudessa muuttumassa. Tämä ei vielä tämän vuoden rahoituksessa näy, mutta vaikuttaa Hurstiin ja muihinkin toimijoihin kuten Myllypuron ruokajakeluun myöhemmin.
Helsingin kaupungin ideana on uudistaa hätäapua niin, että kenenkään ei enää tarvitsisi jonottaa tunteja ulkona saadakseen ravintoa
”Kadulla jonottamista voi pitää epäinhimillisenä. Mietimme tänä vuonna, miten tämä voitaisiin järjestää uudella tavalla”, kertoo Helsingin perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Maarit Sulavuori.
Helsinki on esimerkiksi lisännyt sosiaalityöntekijöitä, joiden tehtäviin kuuluu jalkautua jonoihin tavoittaakseen ihmiset, jotka eivät muuten ole kaikkien heille kuuluvan avun piirissä.
Ruokajonoista nykyisin huolehtivat järjestöt on kutsuttu mukaan miettimään uudistusta. Yksi mahdollinen tapa toimia on Vantaalla menestynyt Yhteinen pöytä, jossa hävikkiruuan jakelu on saatu hoidettua tehokkaasti.
Ihan sellaisenaan se ei välttämättä Helsinkiin istu, koska pääkaupungissa apua tarvitsevien ja myös järjestöjen määrä on suurempi. Sulavuori arvelee, että muutoksia järjestöjen rahoitukseen tehdään todennäköisesti vuoden 2019 järjestöavustusten kohdalla, mutta todennäköisesti jotenkin porrastaen.
Helsingissä on leipäjonojen rinnalla ennestään myös muita tapoja jakaa elintarvikkeita. Esimerkiksi kirkolla on yhteisiä lounaita pienellä rahalla, uusimpana niistä Snellu Café Itäkeskuksessa.
Helsingin miettimät muutokset eivät siis ole syy nykyiseen Hurstin ahdinkoon. Hän ei tässä vaiheessa vielä halua kommentoida suunnitelmia kovin tarkasti.
”Saahan sitä miettiä muutoksia, mutta kalliiksi se kaupungille tulee.”
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005540276.html