Hyljeksiikö ystäväni autistista poikaansa?

[Olenko käsittänyt oikein?]

Miltä tämä teistä kuulostaa?
Eräällä ystävälläni on autistinen 6v poika.Poika on hiljainen ja herttainen,omissa oloissaan viihtyvä ja helppo hoidettava ollut kuulemma aina.Ihmettelen suuresti miksei ystäväni ota poikaa koskaan mukaan minnekään hauskanpitoon.Viimeksi heidän palattuaan mökkilomalta ystäväni tiuskaisi minulle että hän tarvitsee lepoa ja omaa aikaa kun erehdyin kysymään mitä pieni mies tykkäsi lomareissusta...poika oli ollutkin tukihenkilön luona lomaviikonlopun ajan.Tiedän että poika on kaksi viikonloppua kuukaudessa tukihenkilön luona mutta en todellakaan tarkoittanut pahaa kysymykselläni vaan ajattelin että poika olisi ollut mukana lomalla.Toinen lapsista on myöskin jokatoinen viikonloppu pois kotoa mutta lomamatkoille ja muuhun hauskanpitoon on päässyt mukaan.Ystävän luona käydessäni ystäväni tiuskii paljon tälle pojalle ja valittaa kuinka raskasta hänen elämänsä on,puhuu pojasta taakkana.
Olenko kauhea ihminen mutta minulle on tullut tunne että ystäväni hyljeksii pientä poikaansa?

 

[dxfg]

No ajattelisin, ettei jaksa koko ajan huomioida ja viihdyttää, kun tapaavat olla niin omissa oloissaan muuten. Ja voihan sitä saunoa rauhassa, uida ja ottaa vaikka saunajuoman, kun ei tarvitse vahtia lasta.

 

[öåää]

Olenko kauhea ihminen mutta minulle on tullut tunne että ystäväni hyljeksii pientä poikaansa?

Jos ystävä millään muotoa olisi niin läheinen että tuo asia tosiaan minulle kuuluisi, yrittäisin puhua siitä varmasti ystävän kanssa. Esim. millaista arki pojan kanssa on, onko hän joskus ollut matkoilla, pitääkö hän niistä ylipäätään, millaista tukiperheen luona on jne.

 

["noh"]

Itse työskentelen autistien parissa ja ajattelen, että voihan se arki olla silti raskasta. Autistilta ei saa mitään suuria vastakaikuja juuri millekään, vaan suurin palkinto on se, kun saa vaikkapa jonkun uuden jutun onnistumaan. Se, mikä on meistä tavallisista ihmisistä hauskanpitoa, on usein autistille vain ahdistavaa: sosiaalinen tilanne, uusi paikka, uudet asiat jne. Kaikkein eniten tuo poika voi nauttia olostaan omassa huoneessaan pyöritellen jotakin tavaraa. Vaikka se kuulostaa meistä tylsältä. Autistin viemisellä ihmisten ilmoille on useimmiten tarkoituksena vain se, että hän sosiaalistuu tai "karaistuu" muulle maailmalle ja tulee yhteiskuntakelpoiseksi. Näin yksinkertaistettuna Toki on poikkeuksia heissäkin ja se pitää muistaa!!

 

[Madicken04]

Autistit ei tosissaan aina nauti samoista asioista kuin muut lapset ja huvittelureissulla voi olla hankalaa samalla kun vahtii muiden lasten menoa rauhoittaa tilannetta autistille.

Mekin mielellään tehtäisiin lomareissuja yms niin että autistit eivät ole mukana, saa rennommin keskittyä reissun ideaan. Toki touhutaan autistienkin kanssa, mutta jo lähtökohdat ovat erilaiset (etsitään esim ajankohdat niin että on mahd vähän ihmisiä paikalla jne). Se että autisti muiden silmiin vaikuttaa rauhalliselta ja tyytyväiseltä voi tarkoittaa että vanhempi tekee kokoajan paljon sen eteen että tilanne pysyy tuollaisena.

Se tietty on ikävää jos vanhempi vain sättii lasta ja valittaa miten raskasta tämän kanssa on.

 

[Olenko käsittänyt oikein?]

En ole tullut ajatteeksi aikaisemmin että poika voisi kokea ahdistavana uudet tilanteet ja sen mikä toisista olisi hauskanpitoa...viimeisin vastaus sai asiaan paljon uutta näkökulmaa.Ystäväni ei ole koskaan puhunut asiasta noin,hän on vain kertonut että haluaa itse omaa aikaa eikä jaksaisi olla lasten kanssa...ehkä sentakia olen käsittänyt asiat niinkuin aloitusviestissäni kerroin.Poika tykkää kovasti olla tarhassa,luistelusta ja pulkkailusta ja tukiverkostoa on paljon.Sellaista vaihtelua pojan elämässä on

 

[Madicken04]

Sanotaan että noissa erilaisissa huvituksissa autistit voivat nauttia tietyistä osista, mutta ympärillä on usein paljon muuta mikä häiritsee heitä ja näiden elämysten tarjoaminen vaatii enemmän valmisteluja ja työtä kuin tavallisten lasten kanssa.

Meilläkin nuo tykkäävät esim uida, pulkkailla, käydä sisäleikkipuistoissa ja monissa huvittelupaikoissa. Kuitenkin tilanteet missä on paljon vieraita ihmisiä ympärillä ahdistavat helposti ja siksi täytyy etsiä rauhallisia ajankohtia, ohjata lasta tilanteen mukaan ja olla kokoajan vieressä, käyttää invapukuhuoneita (ihan fyysisesti terveelläkin lapsella), matkat ja jonotukset voi olla oma ponnistuksensa jne.

Mutta kiva että ystäväsi poika viihtyy monessa ja heillä on tukiverkostot kunnossa. Ehkä äitinsä käyttää sinua kanavanaan purkaa omaa väsymystään eikä ole tajunnut ettet ole ihan "mukana" siinä mitä hän tarkoittaa. Ehkä voisit vaikka seuraavalla kertaa kun hän valittaa väsymystään kysellä tarkemmin mitkä ovat niitä asioita mitkä häntä väsyttää tai minkä hän kokee pojassaan raskaaksi hoidettavaksi.

 

["Opiskelija"]

[QUOTE="noh";29458084]Itse työskentelen autistien parissa ja ajattelen, että voihan se arki olla silti raskasta. Autistilta ei saa mitään suuria vastakaikuja juuri millekään, vaan suurin palkinto on se, kun saa vaikkapa jonkun uuden jutun onnistumaan. Se, mikä on meistä tavallisista ihmisistä hauskanpitoa, on usein autistille vain ahdistavaa: sosiaalinen tilanne, uusi paikka, uudet asiat jne. Kaikkein eniten tuo poika voi nauttia olostaan omassa huoneessaan pyöritellen jotakin tavaraa. Vaikka se kuulostaa meistä tylsältä. Autistin viemisellä ihmisten ilmoille on useimmiten tarkoituksena vain se, että hän sosiaalistuu tai "karaistuu" muulle maailmalle ja tulee yhteiskuntakelpoiseksi. Näin yksinkertaistettuna Toki on poikkeuksia heissäkin ja se pitää muistaa!![/QUOTE]

Jep! Itse olin harjoittelussa paikassa, missä oli muutama autisti, joilla taustalla myös psyk.häiriötä. Ja kyllähän se heidän kanssa työskentely oli tosi erilaista, vaikka he ei vielä olleet mistään pahimmasta päästä, ja osa kykeni jopa omalla tavallaan ihan hyvään vuorovaikutukseen. Mut silti heistä huomas, että ne sosiaaliset tilanteet tuotti ongelmia, ja he oikeasti tartti päivässä myös sitä aikaa, et he sai olla yksin omissa oloissaan. Ja heillä oli myös kuvat käytössä, eli heidän piti tietää etukäteen mitä kaikkea päivän aikana tapahtuu, ja esim. hampaisen pesustakin oli jollain kuvat, jotta se sujuisi. Autismin kun on vaikeaa hahmottaa kokonaisuuksia, eikä hän näin ollen välttämättä osaa ajatella mitö kaikkea jonkin toiminnon suorittamiseksi täytyy tehdä. Myös kaikenlaiset muutokset voio olla jopa melkein kohtuuttoman vaikeita joillekin, eli he siis voi ahdistua ihan tosi paljon, jos päiväohjelmaan joudutaankin tekemään muutoksia (esim. lapsi nukkuu vähän pisempään kuin normaalisti, hampaat pestäänkin vasta aamupalan jälkeen tai joku toiminto jää välistä). Varmasti autismin kirjosta kärsivän henkilön kanssa elämä on joskus raskasta, kun se voi tuntua normaalin lapsenkin kanssa välistä raskaalta. Varsinkin jos mennään oikeasti siihen, että elämän pitää olla hirveän strukturoitua, ja kaikenlaiset muutokset arkeen pitää jo ajoissa pohjustaa tosi hyvin ja selittää lapselle.