Hysteeriset raivokohtaukset 3-vuotiaalla,kokemuksia?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja raivari-poitsu
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
R

raivari-poitsu

Vieras
Meillä siis 3-vuotias poika ja saa ihmeraivareita tai miksi niitä nyt sanotaankaan. Siis pienemmästäkin syystä, jos vaikka kastuu vähän pusero tai ei saa tahtoaan läpi, milloin mistäkin aivan mitättömästä aiheesta, tuntuu joskus et ilman aihettakin. Sitten kun se alkaa, niin tuntuu ettei tule loppua ja huuto koko ajan vain kovenee ja kovenee ja poika tulee hysteeriseksi ja mikään ei kelpaa, mitä ehdotetaan. Ei tiedä yhtään mitä haluaa ja tuntuu että poika on aivan sekaisin.Rauhoittuu sitten vaan itsestään ja on taas piakkoin vähän aikaa rauhallinen, aivan kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Nämä kohtaukset ovat siis päivittäisiä ja aika rankkaa katsottavaa ja kuultavaa. Kuuluuko nämä kohtaukset tähän ikään ja onko muilla myös vastaavaa käyttäytymistä?? Poika on aina ollut ujo ja rauhallinen vieraiden seurassa, mutta kotona aivan erilainen käytös tai pihalla meidän vanhempien tai mummon seurassa. Poika myös tosin kovin yliherkkä reagoimaan kaikkeen.Uhmaikää pahimmillaan, eikä usko mitään mitä sanotaan,mutta ihmetyttää nämä päivittäiset hysteeriset raivokohtaukset, joita tuntuu nyt tulevan koko ajan lisää ja enemmän.
 
Mulla on nyt kolmas tenava tässä samassa kolmivuotisvaiheessa, ja tuo mitä kuvailit, on niiiin tuttua. Meidän muksu osaa kiihdyttää ittensä sellaiseen raivoon että oksat pois, se hakkaa päätäänkin lattiaan/seinään/pöytään kun oikein kiihtyy :-D Tyypillisiä tilanteita on just ne, että se ei saa tahtoaan läpi, tai joku toinen voittaa pelatussa pelissä tms. Tosiaan, jopa paidan kastuminen väärällä hetkellä väärästä kohtaa kirvoittaa kohtauksen! Kyllä se siitä ohi menee. Aikuisen on viisainta vaan pysyä rauhallisena ja osoittaa mitä saa tehdä ja mitä ei. Aina ei voi pieni ihminen saada tahtoaan läpi. Meillä on keskimmäisen muksun yhdestä raivarista valokuvakin, kun ikuistettiin poika huutamassa naulakossa takkien takana sinipunaisena kiukusta saappaat jalassa - ei päästetty kaveria silloin saappaat jalassa ruokapöytään :-D
Take it easy, rankka vaihe tää, mutta menee kyllä ohi aikanaan.
 
meillä 3,5 vuotias poika ja uhmaa on ollut raivareineen jo kohta vuoden...:) niin että välillä aikoja jolloin tasasempaa ja välillä räiskyy oikein kunnolla ja tiedän normaalia. Mutta nyt on viimesen parin kuukauden aikana tullut mukaan äidin lyöminen ja potkiminen, sellasta huitelua ei siis satu yhtään mutta tietoisesti aina välillä siis tekee tätä vaikka luonnollisesti on tehty aina selväksi että noin ei toimita ja ketään ei saa lyödä. Ja nämä liittyy aina tilanteisiiin jolloin väsynyt ja jolloin häntä kielletään tai estetään. Päivä aikaan tästä seuraa parin minuutin jäähy jos ei ekasta kiellosta usko ja lopeta mutta enpä illalla ala lasta retuuttamaan jäähyilemään. Onko muilla kokemuksia ja miten mennyt ohi. Mietin jo että otan kohta 'järeemmät' rangaistukset käyttöön eli esim. lyömisestä seuraisi jonkun rakkaan lelun pois ottamine pariksi päiväksi. Ja hän ei siis lyö ketään muita, ei lapsia hoidossa eikä muita perheen jäseniä.
 
myös meillä tyttö kohta jo 4 ja on myös ajoittain niin raivoissaan että purkaa sen fyysisenä mukilointina, meilläkin tosin vain kotona ja yleensä juuri äitiin. Siinä on välillä vähän kädetön olo ja täytyy myöntää että ei aina oikein pystys suhtatumaan aikuismaisesti ja rauhallisesti vaan tule rähjättyä. Kokemuksia muilla onko siis ohimenevää?
 
Kiva tietää, et muillakin on samanlaista ja normaaliuhmakäytöstä,vaikka välillä kyllä tulee mullakin rähjättyä oikein tosissaan ja tiedän et pitäisi pysyä rauhallisena, mutta vaikka kuinka yritän, niin pinnahan se aina yleensä palaa ja sit on huono omatunto, kun tulee huudettua pojalle. No, ei se auta kuin päivä kerrallaan ja yritetään jaksaa näitä ihania uhmaikäisiä veijareita.
 

Similar threads

Yhteistyössä