Mie menin tänään tyttöjen kanssa luistelemaan ja tuo 5v pääsi nyt ekaa kertaa sit ihan niinkun oikeesti kokeilemaan luistelemista.
Miekin päätin olla reipas ja otin omat luistimeni kaapista, jossa ne ovat olleet vuoden jos toisenkin, ja ehkä muutaman vuoden vielä siihen lisääkin, koskemattomina.
Koulun pihalla mie sit vaihdoin luistimia jalkaani ja 5v omissa luistimissaan siinä odotti, tytisi ja hytisi, että kun häntä niin jännittää.
Mie tytölle sitten totesin vaan, että ei se haittaa vaikka kaatuisikin - äkkiä sen luistelutaidon sit oppii ja hoksaa. Ja ei kun jäälle...
5v oli kun kala vedessä. Pari pyllähdystä ja sit sitä jo viiletettiin pitkin kenttää... siis tyttö.
Mie vuorostani tytisin ja hytisin ja pelkäsin vähintäänkin katkaisevani käteni tai jalkani, jos mie yritän minkäänlaista liukua jäätä pitkin pystyasennossa.
Kentällä oli myös naapurin tytöt, joista toisella ei ollut luistimia. Heidän piti vuorotella yksillä luistimilla, koska pienemmälle oli viimevuotiset luistimet jääneet pieneksi.
Päivän hyvä työ omasta mielestäni oli, että tarjosin omia luistimiani toiselle tytölle lainaan. Tyttö pääsi luistelemaan toisten kanssa, eikä tarvinnut odottaa vuoron vaihtoa siskon kanssa... ja mie pääsin kun koira veräjästä tutisevine jalkoineni turvallisesti maankamaralle kenkien päälle kentän reunalle katselemaan sekä naapurin tyttöjen että omieni taitavaa liikkumista luistimilla.
Hauskempaa minulla noin olikin - ei se luistimilla tutiseminen olis ollutkaan yhtään hauskaa... ja kylmäkin siinä ois tullut, kun ei uskaltanut juurikaan liikkua
:xmas:
Miekin päätin olla reipas ja otin omat luistimeni kaapista, jossa ne ovat olleet vuoden jos toisenkin, ja ehkä muutaman vuoden vielä siihen lisääkin, koskemattomina.
Koulun pihalla mie sit vaihdoin luistimia jalkaani ja 5v omissa luistimissaan siinä odotti, tytisi ja hytisi, että kun häntä niin jännittää.
Mie tytölle sitten totesin vaan, että ei se haittaa vaikka kaatuisikin - äkkiä sen luistelutaidon sit oppii ja hoksaa. Ja ei kun jäälle...
5v oli kun kala vedessä. Pari pyllähdystä ja sit sitä jo viiletettiin pitkin kenttää... siis tyttö.
Mie vuorostani tytisin ja hytisin ja pelkäsin vähintäänkin katkaisevani käteni tai jalkani, jos mie yritän minkäänlaista liukua jäätä pitkin pystyasennossa.
Kentällä oli myös naapurin tytöt, joista toisella ei ollut luistimia. Heidän piti vuorotella yksillä luistimilla, koska pienemmälle oli viimevuotiset luistimet jääneet pieneksi.
Päivän hyvä työ omasta mielestäni oli, että tarjosin omia luistimiani toiselle tytölle lainaan. Tyttö pääsi luistelemaan toisten kanssa, eikä tarvinnut odottaa vuoron vaihtoa siskon kanssa... ja mie pääsin kun koira veräjästä tutisevine jalkoineni turvallisesti maankamaralle kenkien päälle kentän reunalle katselemaan sekä naapurin tyttöjen että omieni taitavaa liikkumista luistimilla.
Hauskempaa minulla noin olikin - ei se luistimilla tutiseminen olis ollutkaan yhtään hauskaa... ja kylmäkin siinä ois tullut, kun ei uskaltanut juurikaan liikkua