Hyviä neuvoja kaivataan!

Ole hyvä.
Meillä tuo kirjoittaminen toimii ihan arkielämässäkin, etenkin riitatilanteessa. Kun kiukkua/pahaa mieltä on yli äyräitten, on helpompi perustella ja sanoa sanottavansa ja myös toisen sanoma tulee helpommin ymmärrettyä oikein, kun voi keskittyä vain siihen asiaan jota lukee, ei toisen ilmeisiin, omaan puheenvuoroon, jonkun pointin 'korvan taakse laittamiseen' ym.

Onko siinä joku erro "laittamiseen?"

 

Kuten olet huomannut, ne ei halua lapsia...

))

 

siis vaarit

 

Menkää tuonne vapaaehtoisesti lapsettomat-palstalle jauhamaan, eiköhän se ole tullut jo selväksi että ette lapsia halua.

Anteeksi kuinka? Minä kyllä olisin oikeinkin halukas saamaan lapsen.

Leena, tuo ei ollut tarkoitettu sinulle, vaan niille, jotka tässä sinun aloittamassasi keskustelussa on ihan käsittämättömän jyrkästi sitä vastaan, että saisit edes harkita lapsia, kun mies ei halua

 

Menkää tuonne vapaaehtoisesti lapsettomat-palstalle jauhamaan, eiköhän se ole tullut jo selväksi että ette lapsia halua.

Anteeksi kuinka? Minä kyllä olisin oikeinkin halukas saamaan lapsen.

Leena, tuo ei ollut tarkoitettu sinulle, vaan niille, jotka tässä sinun aloittamassasi keskustelussa on ihan käsittämättömän jyrkästi sitä vastaan, että saisit edes harkita lapsia, kun mies ei halua

Mitä ihmettä? Ei kukaan ole kieltänyt Leenaa harkitsemasta lapsia - päin vastoin, monelta (velaltakin!) on tullut se näkemys, että jos -todella- haluaa lapsia, kannattaa miettiä onko nykyinen suhde itselle sittenkään se oikea.
Ja jos Leenan mies tosiaankaan ei halua lapsia, nyt eikä koskaan, eikö ole vain hyvä että Leena kuulee näkökulmaa muilta samanlaisilta ihmisiltä? Ei se tarkoita että näkisimme Leenan miehen pään sisälle - eihän Leena itsekään näe - mutta mies VOI olla niitä ihmisiä joka missään tapauksessa ei tule koskaan haluamaankaan lapsia. Se ei ole hänen "syytään", kuten ei ole Leenankaan "syytä" että hän haluaa lapsia.

Taitaa olla velapalstan vakitrollit taas lukemassa juttuja velavihaaja-lasit silmillään

 

sori vaan, mutta en ole mikään trolli. Kunhan vain sanoin mielipiteeni, itsekin täällä yhdessä välissä totesin että haluan lapsia, ja vastaukseksi tuli vain kamalaa ryöppyä siitä, että miksi ja miksi ja miksi. Ja että ei kannata.

 

Palijaalla sillon kun emäntä ei syö pillerie tae muute ehkäse.
Mitä helevettie teällä märehittää jonnijoutavie.
Sehän on selevä, että lapsie ei tuu ukon kanssa joka niitä ei halluo, vaekka leena kuinka yksinään halluisi.

 

Onko lapsi tärkeämpi kuin hyvä parisuhde? Oletteko sitä mieltä, että Leenan kannattaa jättää miehensä jos hän ei suostu lapsen tekoon? Melkein jokaisella pariskunnalla on lapsia, mutta harvalla on todella hyvä parisuhde. Kuten jo aiemmin sanoin, niin lapsi ei ole tae onnellisuudesta.

Lapsi on iso asia, ei mikään hetken huuma ja lapsella on oikeus olla toivottu. Ja nimenomaan niin, että sekä äiti että isä ovat halunneet lapsen. Lapsi ei ole auto, televisio, leivänpaahdin eikä mikään muukaan vempele, jonka voi laittaa kiertoon tai roskiin kun se alkaa köhimään tai siihen kyllästyy. Vastuu ja huoli lapsesta on vanhemmillaan ikuisesti.

Jos lapsi hankitaan vastoin toisen tahtoa ja tulee ero, kuka hoitaa ja on velvollinen huolehtimaan ja elättämään? No tietenkin myös se henkilö joka EI ole lasta halunnut.

Toivon Leenalle ja hänen miehelleen kaikkea hyvää ja sitä, että he saavat asian ratkaistua ja ovat molemmat tyytyväisiä, ovatpa he sitten "lapsellisia" tai lapsettomia. Ihmiselle on annattu kyky rakastaa ja sitä kannattaa käyttää myös siihen kotona kökkivään tyyppiin. Ja olen melko varma, että Leena sen tekeekin. En usko, että Leenan rakkaus miestään kohtaan katoaa minnekään.


En ole lapsivihaaja mutta toivon vain, että nekin henkilöt jotka kannustavat tekemään lapsen "vahingossa" tai jättämään puolisonsa lapsettomuuden takia, ajattelisivat pintaa syvemmälle.

Minulla ei ole lapsia ja syy on se, että en ole koskaan halunnut lasta. En vielä ole tavannut sellaista miestä, jonka kanssa olisin halunnut tehdä niin ison ratkaisun elämääni kuin lapsen.

 

Onko lapsi tärkeämpi kuin hyvä parisuhde? Oletteko sitä mieltä, että Leenan kannattaa jättää miehensä jos hän ei suostu lapsen tekoon? Melkein jokaisella pariskunnalla on lapsia, mutta harvalla on todella hyvä parisuhde. Kuten jo aiemmin sanoin, niin lapsi ei ole tae onnellisuudesta.

Lapsi on iso asia, ei mikään hetken huuma ja lapsella on oikeus olla toivottu. Ja nimenomaan niin, että sekä äiti että isä ovat halunneet lapsen. Lapsi ei ole auto, televisio, leivänpaahdin eikä mikään muukaan vempele, jonka voi laittaa kiertoon tai roskiin kun se alkaa köhimään tai siihen kyllästyy. Vastuu ja huoli lapsesta on vanhemmillaan ikuisesti.

Jos lapsi hankitaan vastoin toisen tahtoa ja tulee ero, kuka hoitaa ja on velvollinen huolehtimaan ja elättämään? No tietenkin myös se henkilö joka EI ole lasta halunnut.

Toivon Leenalle ja hänen miehelleen kaikkea hyvää ja sitä, että he saavat asian ratkaistua ja ovat molemmat tyytyväisiä, ovatpa he sitten "lapsellisia" tai lapsettomia. Ihmiselle on annattu kyky rakastaa ja sitä kannattaa käyttää myös siihen kotona kökkivään tyyppiin. Ja olen melko varma, että Leena sen tekeekin. En usko, että Leenan rakkaus miestään kohtaan katoaa minnekään.


En ole lapsivihaaja mutta toivon vain, että nekin henkilöt jotka kannustavat tekemään lapsen "vahingossa" tai jättämään puolisonsa lapsettomuuden takia, ajattelisivat pintaa syvemmälle.

Minulla ei ole lapsia ja syy on se, että en ole koskaan halunnut lasta. En vielä ole tavannut sellaista miestä, jonka kanssa olisin halunnut tehdä niin ison ratkaisun elämääni kuin lapsen.

Ei Leenan tarvitse miestä jättää, jos ei siltä tunnu, mutta kyllä se laittaa mietityttämään varmaan jos toinen tosissaan tahtoo lapsia, haluaa tuntea sen äitiyden tunteen, ja tuntee, että olisi valmis äidiksi, mutta mies ei sitä halua.
Lapsella on oikeus olla toivottu, ja Leena, kuten moni muukin täällä TOIVOISI itselleen lasta, että joku päivä olisi äiti. Ei kai toivomisessa ole mitään väärää, ja siinä, että toivoo kumppaninsa muuttavan mieltään.

Se henkilö, joka ei lasta halunnut, ei ole sitä välttämättä velvollinen elättämään. Jos lapsen äiti ei vaadi isyyden tunnustamista, elatusmaksuja jne., ei niitä miehen myöskään tarvitse maksaa, ennen kuin äiti muuttaa mieltänsä, että haluaakin saada niitä elatusmaksuja.
Lähipiirissä on tapaus, että nainen ja mies olivat jo eronneet kun nainen sai tietää olevansa raskaana. Miehellä on jo uusi suhde ollut pian vuoden, nainen kertoi raskaudesta vasta kun oli jo yli neljännellä kuulla, kun ei mukamas siitä aiemmin ollut tiennyt. Tahtoi vapaaehtoisesti alkaa yksinhuoltajaksi, isyyttä ei ole tunnustettu, elatusmaksuja ei mies maksa, koska ei ole yhteishuoltajuutta, eikä äiti ole vaatinut mitään rahallista tukea, vaan haluaa että mies ei osallistu, eikä isä ole koskaan edes tätä lasta nähnyt "livenä".

Eli aina ei asiat ole noin mustavalkoisia.

 

Lähipiirissä on tapaus, että nainen ja mies olivat jo eronneet kun nainen sai tietää olevansa raskaana. Miehellä on jo uusi suhde ollut pian vuoden, nainen kertoi raskaudesta vasta kun oli jo yli neljännellä kuulla, kun ei mukamas siitä aiemmin ollut tiennyt. Tahtoi vapaaehtoisesti alkaa yksinhuoltajaksi, isyyttä ei ole tunnustettu, elatusmaksuja ei mies maksa, koska ei ole yhteishuoltajuutta, eikä äiti ole vaatinut mitään rahallista tukea, vaan haluaa että mies ei osallistu, eikä isä ole koskaan edes tätä lasta nähnyt "livenä".

Eli aina ei asiat ole noin mustavalkoisia.

Tokihan Leenakin voi toimia näin, mutta jotenkin olen saanut sen kuvan, että hän haluaisi pitää miehensä.

 

Miten olisi sitten sellainen mahdollisuus, että haluava osapuoli avaisi keskustelun haluamattoman kanssa, missä puhuttaisiin vaan yleisesti lapsista? Siis ei kysyttäisi halutaanko me yhteinen lapsi. Voihan esimerkiksi metsästyksestäkin puhua vaikka itse ei metsästäisi milloinkaan.

Siinä voi käydä keskustelun tiimellyksessä, että molemmat haluavatkin sen lapsen. Myös jo pelkästään mielenkiintoisesta aiheesta puhuminen on mielekästä.

 

Yleisesti ottaen,ilman lapsia ei ole mitään.Kaikki loppuu ilman lapsia.Loppuu kyllä muutenkin,ei senpuoleen.Sanon kuitenkin ilman mitään tarkoitushakuista provosointia,kyllä on todella hienoa että on jälkikasvua.Ei viitsi edes kuvailla mitä se on.Se vaan on jotain helvetin upeeta.Omaa jälkikasvua,siis vaimon kanssa,ei yksin.Molemmille hauskaa jatkoa.Heleena on tuonut mielipiteensä selkeesti esille.Arvostan häntä suuresti,vaikka välillä peistä taitetaan.Hänelle jos kelle,soisin onnen täyttymyksen mieleisen miehen ja lapsen,lapsien kera.Myöskin Leenalle ja hänen "ukolleen",yhteisellä päätöksellä.

 

Yleisesti ottaen,ilman lapsia ei ole mitään.Kaikki loppuu ilman lapsia.Loppuu kyllä muutenkin,ei senpuoleen.Sanon kuitenkin ilman mitään tarkoitushakuista provosointia,kyllä on todella hienoa että on jälkikasvua.Ei viitsi edes kuvailla mitä se on.Se vaan on jotain helvetin upeeta.Omaa jälkikasvua,siis vaimon kanssa,ei yksin.Molemmille hauskaa jatkoa.Heleena on tuonut mielipiteensä selkeesti esille.Arvostan häntä suuresti,vaikka välillä peistä taitetaan.Hänelle jos kelle,soisin onnen täyttymyksen mieleisen miehen ja lapsen,lapsien kera.Myöskin Leenalle ja hänen "ukolleen",yhteisellä päätöksellä.

 

sori vaan, mutta en ole mikään trolli. Kunhan vain sanoin mielipiteeni, itsekin täällä yhdessä välissä totesin että haluan lapsia, ja vastaukseksi tuli vain kamalaa ryöppyä siitä, että miksi ja miksi ja miksi. Ja että ei kannata.

Kerropa yksikin esimerkki tässä keskustelussa, jossa on kielletty Leenaa hankkimasta lapsia? Minä näen vain tekstejä, joissa kehotetaan rehellisyyteen (ei "vahinko"raskautta eikä vääristeltyä kuvaa lapsiperheen elämästä) ja jopa hankkimaan lapsi sitten jonkun muun kanssa jos lisääntyminen alkaa tuntua tärkeämmältä kuin suhde nykyisen miehen kanssa. Leenalla on oikeus haluta lasta ja yrittää tehdä sellaisia SELLAISEN MIEHEN KANSSA JOKA MYÖS HALUAA LAPSIA LEENAN KANSSA.

 

sori vaan, mutta en ole mikään trolli. Kunhan vain sanoin mielipiteeni, itsekin täällä yhdessä välissä totesin että haluan lapsia, ja vastaukseksi tuli vain kamalaa ryöppyä siitä, että miksi ja miksi ja miksi. Ja että ei kannata.

Kerropa yksikin esimerkki tässä keskustelussa, jossa on kielletty Leenaa hankkimasta lapsia? Minä näen vain tekstejä, joissa kehotetaan rehellisyyteen (ei "vahinko"raskautta eikä vääristeltyä kuvaa lapsiperheen elämästä) ja jopa hankkimaan lapsi sitten jonkun muun kanssa jos lisääntyminen alkaa tuntua tärkeämmältä kuin suhde nykyisen miehen kanssa. Leenalla on oikeus haluta lasta ja yrittää tehdä sellaisia SELLAISEN MIEHEN KANSSA JOKA MYÖS HALUAA LAPSIA LEENAN KANSSA.

Lue tarkemmin.Sieltä löytyy molempaa mielipidettä.Mielestäni Leenan mielipidettä tulee kunnioittaa.Hänellä on avoin mieli tulevaisuuteen.Hänen rakkaalla päinvastoin.Hän ei halua mitään muutosta nykytilaan.Hän saa nauttia kaikesta just omilla ehdoillaan.Leenalla oman lapsen kuva mielessä.

 

Tämäkin keskustelu on eräänlainen aikamme ilmiö. Ihmissuhteet eivät ole enää "luonnollisia". Suuria ikäeroja, ihmisten sitoutumista toisiinsa mitä ihmeellisemmin motiivein. Ihmissuhteiden teknistyminen ja taloudelliset intressit lyövät läpi kaikessa. Toki rakkautta ja lämpöä voi myös mahtua joukkoon, mutta yhtä vahvana on muu. Toista pyritään hallitsemaan kaikin mahdollisin tavoin.

Tässä tapauksessa käydään keskustelua, kenellä on oikeus haluta lasta ja toimia oman mielensä mukaan. Puhutaan omasta halusta, vaikka päätös koskee yhtä paljon toista ja vielä enemmän kolmatta, lasta. Yhä useammin areenalla on niitä, jotka haluavat päättää toisten puolesta. Faktoillakaan ei ole varsinaista merkitystä vaakakupissa. Oma haluaminen on painavin intressi vaakakupissa.

Tulilinjalla tuntuvat olevan keski-ikäiset ja vanhemmat miehet, joiden seksuaalisiin (lue läheisyyden) tarpeisiin vedotaan aika härskisti. Tarjolla on hyvää seksiä ja lopulta perhe-elämää nuoremman naisen kanssa. Hyvin usein juttu lopulta näyttäytyy taloudellisen edun näkökulmasta. Monet yksinelävät miehet ovat kuin vapaata riistaa. Mutta antautuvat silti helpoksi saaliiksi. Osa taas käyttää muita omien halujensa mukaan, jopa ihmisarvoa loukaten.

Toinen yhtä riskialtis ryhmä ovat vanhukset. Monenlaisia keinoja on keksitty, miten vanhus saadaan satimeen. Yhteiskunnan vähenevät palvelut ja läheisten puuttuminen arjesta mahdollistaa sen, että muka hyvin aikein saadaan vanhus luottavaiseksi ja tekemään vastoin todellista tahtoaan - mikä se sitten onkin. Kyse on kuitenkin hallinnan motiivista. Sen tietää siitä, että halu toisen ajatuksen ja pään kääntämisestä on ensisijainen vahvasti itsekäs. Ihmissuhteissa on näin liikaa epätervettä, narsistista vallankäyttöä, jolloin toisen omalla minällä, tahdolla ja tarpeilla ei ole merkitystä.

Joten voitaisiin vaikka jatkaa keskustelua narsismin ilmentymistä. Otsikkona voisi olla: "Miten kävellään toisen yli voittajana" tai se kaikille tuttu: "Mulle kaikki heti. Olen sen arvoinen." Tärkeintähän on se, mitä itse olen, teen ja SAAN.

 

"aasinsilta" yleistit kyllä nyt aika pahasti. Minusta kahden ihmisen suhde, jos se perustuu rakkauteen, voi olla hyvinkin erilaisten ihmisten suhde. Ei tulisi mieleenikään tuomita näitä suhteita; miksi viedä ihmisiltä sekin ilo ja syynä on sivullisen silmin epäsuhta iässä. Samoin on vanhusten suhteet. Mitä väliä on, jos pappa löytää kivan mummon viimeisillä vuosillaan, tietysti se harmittaa perillisiä, jos siinä sattuu jotakin menemään ohi omasta rahapussista.

Jokaisella on oikeus suhteisiinsa ja nauttia elämästään; on aivan normaalia, että keskustellaan lasten hankinnasta, jos ollaan siinä iässä.

Aasinsilta voisi alkaa purkamaan omia pettymyksiään, eikä nähdä kaikkea oman putkensa läpi.

 

Yleisesti ottaen,ilman lapsia ei ole mitään.Kaikki loppuu ilman lapsia.Loppuu kyllä muutenkin,ei senpuoleen.Sanon kuitenkin ilman mitään tarkoitushakuista provosointia,kyllä on todella hienoa että on jälkikasvua.Ei viitsi edes kuvailla mitä se on.Se vaan on jotain helvetin upeeta.Omaa jälkikasvua,siis vaimon kanssa,ei yksin.Molemmille hauskaa jatkoa.Heleena on tuonut mielipiteensä selkeesti esille.Arvostan häntä suuresti,vaikka välillä peistä taitetaan.Hänelle jos kelle,soisin onnen täyttymyksen mieleisen miehen ja lapsen,lapsien kera.Myöskin Leenalle ja hänen "ukolleen",yhteisellä päätöksellä.

Oon sitä mieltä,et olis paljo parempi kun monella ihmisellä ei olis jälkikasvua lainkaan.Kyllä on niin paljo tyhmiä.Mutta niinhän se on et primitiivinen yksilö osaa sen lisääntymisentaidon parhaiten.Susta ei sohvaperuna jää yhtään sen enempää maailmaan kuin lapsettomista.Kun oot kuollu ja kuopattu,niin sua ei muista kukaan.Ootkos miettinyt sellasta asiaa,et mitä sitte jos sun lapses ja lastenlapset (jos niitä on) sattuis kaikki kuolemaan ennen sua.Mitä susta sitten jäis jälkeen??Ei yhtään mitään.Kun ne lapset on niin älyttömän ihania ja niitä ku hankkii niin rakkautta riittää ja liittoki on aivan mielettömän onnellinen, niin sanos mulle miks sää sitten oot eronnu?Miks liitot joissa on lapsia särkyy paljo helpommin kuin lapsettomat liitot? Olikohan Hitlerki vanhempiensa suuri onni ja autuus?
Mä olen 28-vuotias ja tähän ikään mennessä en oo vielä nähny yhtään liittoo joka olis parantunu lapsen syntymän jälkeen,eroja on kyllä tullu.En vihaa lapsia mut en niistä tykkääkään.Enkä koskaan niitä aio hankkia, aion nimittäin nauttia elämästä ja tulla ja mennä mieheni kans niin paljo ku halutaan.

 

Jos kaksi aikuista elää toisilleen vuosikymmenet, jokin asia heidän suhteessaan saa lapsen muodon. Mikä se kenelläkin on, niin sitä voi itse miettiä. Mutta naapurin kattoremontin seuraaminen voi olla tylsä aihe, paitsi tietysti sitten , kun se uusitaan toisen kerran.

 

Tuostahan tuli ihan ymmärrettävä lause.

 

Ok, taitaa tämä aihe olla jo loppuunkaluttu vai mitä? Ei viitsitä alkaa riitelemään ja kinaamaan, jos jollakulla on jotain ihan oikeaa sanottavaa niin tottakai saa sanoa mutta ei kinata siitä kuka haluaa lapsia ja kuka ei.Molemmat vaihtoehdot ovat oikeita ja vastoin halujaan ei kannata toimia kuten ei myöskään toisen selän takana.

Jätetään asia nyt "muhimaan" ja juttelen sitten tuonnempana miehen kanssa niin katsotaan mihin päädytään.

Heleena A sanoi kivasti, että lähes jokaisessa parisuhteessa on lapsia mutta harva parisuhde on todella onnellinen.Ja tästä en voisi olla enempää samaa miltä, kuten en siitäkään ettei lapsi ole tae onnellisuudesta...kun taas muutamat sanovat ettei lapsen syntyminen tee ketään onnelliseksi.Noh, siitä voinen minäkin olla erimieltä kun minusta tuntuu että se voisi tehdä minut vieläkin onnellisemmaksi. =)

 

Yleisesti ottaen,ilman lapsia ei ole mitään.Kaikki loppuu ilman lapsia.Loppuu kyllä muutenkin,ei senpuoleen.Sanon kuitenkin ilman mitään tarkoitushakuista provosointia,kyllä on todella hienoa että on jälkikasvua.Ei viitsi edes kuvailla mitä se on.Se vaan on jotain helvetin upeeta.Omaa jälkikasvua,siis vaimon kanssa,ei yksin.Molemmille hauskaa jatkoa.Heleena on tuonut mielipiteensä selkeesti esille.Arvostan häntä suuresti,vaikka välillä peistä taitetaan.Hänelle jos kelle,soisin onnen täyttymyksen mieleisen miehen ja lapsen,lapsien kera.Myöskin Leenalle ja hänen "ukolleen",yhteisellä päätöksellä.

Kiitos vain myötätunnosta sohvis, mutta olen aivan tyytyväinen elämääni enkä edes suunnittele lapsen hankkimista. Kaipaan vain aikuisen, rehellisen miehen seuraa. En ole erityisen äidillinen tyyppi, enkä ole koskaan sitä ollutkaan. Tulen lasten kanssa ihan hyvin toimeen, mutta ei minulla ole mitään tarvetta eikä halua hankkia omia.

Muistan kun olin hiukan yli kaksikymppinen, kun entisellä työpaikalla naimisissa olevat perheelliset naiset jahkui päivästä toiseen sitä, että mistä minulle ja yhdelle toiselle naimattomalle löytyisi miehet ja kyllä meidänkin pitäisi mennä naimisiin ja perustaa perheet. Sitten vähän ajan päästä kuitenkin he sanoivat, että kyllä te olette onnellisia kun saatte itse päättä mitä teette ja voitte laittaa rahanne itseenne, eikä kaikki mene lapsiin. Ota nyt sitten siitä selvää, olivatko he onnellisia lapsineen vai eivät.

Onnellinen on se ihminen joka on tasapainossa itsensä kanssa ja joka on tyytyväinen omaan elämäänsä olipa hänellä lapsia tai ei. Onnellisuus lähtee ihmisestä itsestään, ei siitä mitä hänellä on tai mitä ei ole. Jokainen eläköön omaa elämäänsä niin kuin haluaa ja se riittäköön myös muille.

 

"aasinsilta" yleistit kyllä nyt aika pahasti. Minusta kahden ihmisen suhde, jos se perustuu rakkauteen, voi olla hyvinkin erilaisten ihmisten suhde. Ei tulisi mieleenikään tuomita näitä suhteita; miksi viedä ihmisiltä sekin ilo ja syynä on sivullisen silmin epäsuhta iässä. Samoin on vanhusten suhteet. Mitä väliä on, jos pappa löytää kivan mummon viimeisillä vuosillaan, tietysti se harmittaa perillisiä, jos siinä sattuu jotakin menemään ohi omasta rahapussista.

Jokaisella on oikeus suhteisiinsa ja nauttia elämästään; on aivan normaalia, että keskustellaan lasten hankinnasta, jos ollaan siinä iässä.

Aasinsilta voisi alkaa purkamaan omia pettymyksiään, eikä nähdä kaikkea oman putkensa läpi.

Uskon, että ihmiset itse ja myös läheiset näkevät aitouden ja "todellisen" rakkauden myös vanhusten ja epätyypillisten parien suhteissa. Vallankäyttö ja itsekkäät halut kyllä tulevat esiin, vaikka kuinka filmaattisesti pystyy esiintymään. Sillä tavoin tämä todellisuus on raadollinen kaikille. Vai oletteko kuulleet petollisuudesta, joka ei koskaan olisi tullut ilmi tai ollut joidenkin tiedossa.

 

sori vaan, mutta en ole mikään trolli. Kunhan vain sanoin mielipiteeni, itsekin täällä yhdessä välissä totesin että haluan lapsia, ja vastaukseksi tuli vain kamalaa ryöppyä siitä, että miksi ja miksi ja miksi. Ja että ei kannata.

Kerropa yksikin esimerkki tässä keskustelussa, jossa on kielletty Leenaa hankkimasta lapsia? Minä näen vain tekstejä, joissa kehotetaan rehellisyyteen (ei "vahinko"raskautta eikä vääristeltyä kuvaa lapsiperheen elämästä) ja jopa hankkimaan lapsi sitten jonkun muun kanssa jos lisääntyminen alkaa tuntua tärkeämmältä kuin suhde nykyisen miehen kanssa. Leenalla on oikeus haluta lasta ja yrittää tehdä sellaisia SELLAISEN MIEHEN KANSSA JOKA MYÖS HALUAA LAPSIA LEENAN KANSSA.

En puhunut nyt vain leenasta, vaan sanoin että itsekin toivon saavani lapsen, ja siitä alkoi kauhea ryöpytys, että tiedänkö miten hankalaa on lapsen kanssa, ja lähinnä kaikkea negatiivista. Eikö se lapsen saamisen pitäisi olla iloinen ja onnellinen asia. Eikä niin, että siitä nostetaan esiin vain haittapuolia.

 

Naiminen sinänsä on mukavaa puuhaa...