Ihanko oikeesti palsta on täynnä äitejä, jotka oikeasti uskoo, että alle puolivuotiaalle

["vieras"]

vauvalle on ihan sama, kuka sitä hoitaa, kunhan sapuskaa tulee ja paskavaippa vaihdetaan? Pidättekö te siis lapsianne ihan vihanneksina joille lähempänä 1v ikää kasvaa aivot ja heistä tulee tuntevia ja ajattelevia olentoja? Kuitenkin sitten puhutaan, että "mummo on vauvalle ihan tuttu". Miten se voi olla tuttu, jos kerran vauvaa ei pätkääkään hetkauta kuka sitä hoitaa?

Ja eikö oikeasti teidän vauvat ole rauhoittuneet parhaiten juuri äidin sylissä vai onko rauhoittuminen tapahtunut ihan samalla tavalla kenen tahansa sylissä? Ei mitään eroa sillä, että onko vauva äidin tai isän lähellä tai mummon lähellä?

 

[korjaus]

Toisessa ketjussa puhuttiin 2 kk ikäisestä vauvasta, ei suinkaan 6 kk vauvasta.

 

["alkup"]

Toisessa ketjussa puhuttiin 2 kk ikäisestä vauvasta, ei suinkaan 6 kk vauvasta.

Kyllä se koskee ihan myös sitä 2kk ikäistä kuin myös 1kk ikäistä siinä missä 5kk ikäistäkin.

Ja asiantuntijoiden ohjehan on, että niin mont ayötä hoidossa kuin on ikää vuosina.

Selvennyksenä niin ei tarvitse soveltaa enää rippikouluikäiseen.

 

[juuh]

[QUOTE="alkup";22802417]Kyllä se koskee ihan myös sitä 2kk ikäistä kuin myös 1kk ikäistä siinä missä 5kk ikäistäkin.

Ja asiantuntijoiden ohjehan on, että niin mont ayötä hoidossa kuin on ikää vuosina.

Selvennyksenä niin ei tarvitse soveltaa enää rippikouluikäiseen.[/QUOTE]

Kenen asiantuntijan ja missä?

 

[,.,.,]

no tuskin kukaan noin ajattelee, mutta en ymmärrä sitä miksi vauva ei voisi olla yökylässä joskus?

 

[Keittiönoita]

En usko, että olisi ihan sama, kuka lasta hoitaa. Uskon, että on tärkeää, että lasta hoitaa lapselle tuttu ja läheinen ihminen. Ihminen, jonka hoidossa lapsi tuntee olonsa turvalliseksi. Äiti ei kuitenkaan ole ainoa, joka voi olla lapselle läheinen ja turvallinen. Mä ainakin olen alusta alkaen halunnut, että lapsillani on muitakin tuttuja, läheisiä, turvallisia ja tärkeitä aikuisia kuin vain minä.

 

[keppälerttu]

mikä siinä on niin pahaa, et lapsella on muitakin tuttuja ja turvallisia aikuisia kuin äiti?
Mun lapsilla on monia muitakin ihmisiä elämässään, joiden sylissä on ollut turvallista nukahtaa, ja joiden kanssa lapset on olleet ihan muutaman kk ikäisestä paljon tekemisissä.

jotenkin tuntuu et jotkut äidit kokevat loukkauksena itseään kohtaan jos isä tai mummokin kelpaa lapselle..

toki äiti on tärkeä lapselle, mut ei mikään ihmesuperhyperautuaaksitekevä-ihmenainen, joka on ainoa ihminen joka voi tarjota lapselle turvallisen ja hyvän sylin.

 

[vierass]

Juu, kun tärkeintä on se, että äiti ei uuvu. Äidin täytyy saada tulla ja mennä ihan niinkuin ennenkin. Nykypäivänähän lapsi ei saa yhtään muuttaa sitä "entistä" elämää.

Mua ihan rehellisesti ottaa niiiiiiiiiiiiiiiin pattiin nää mammat, jotka raskausajan kärvistelee, kun ei voi lähteä sinne ja tänne ja odottaa kuin kuuta nousevaa, että muksu tulee ulos ja sen saa hoitoon johonkin ja pääsee ryyppäämään!

Mä en vaan aina tajua, että miksi jotkut tekee lapsia...

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";22802386]

Ja eikö oikeasti teidän vauvat ole rauhoittuneet parhaiten juuri äidin sylissä vai onko rauhoittuminen tapahtunut ihan samalla tavalla kenen tahansa sylissä? Ei mitään eroa sillä, että onko vauva äidin tai isän lähellä tai mummon lähellä?[/QUOTE]

No tuohon voin vastata, että esikoinen viihtyi kyllä paremmin isänsä sylissä kuin mun. En saanut rauhoittumaan, vaikka kuinka kannoin ja hyssytin. Isänsä kun otti syliin, kohta jo nukkui. Olenko mä siis jotenkin viallinen äiti? Esikoinen tykkäsi olla myös mummonsa sylissä, jossa viihtyi.

En huomannut toisenkaan lapsen kohdalla, että juuri mä olisin ollut vauvalle se numero 1. Ihan samalla lailla hän nukkui ja söi toisten sylissä kuin munkin. Ja lohdutuksenkin otti vastaan melkein keltä vaan. Sitten vasta isompana (lähempänä vuoden ikää ) äiti alkoi olla kingi

 

[Keittiönoita]

mikä siinä on niin pahaa, et lapsella on muitakin tuttuja ja turvallisia aikuisia kuin äiti?
Mun lapsilla on monia muitakin ihmisiä elämässään, joiden sylissä on ollut turvallista nukahtaa, ja joiden kanssa lapset on olleet ihan muutaman kk ikäisestä paljon tekemisissä.

jotenkin tuntuu et jotkut äidit kokevat loukkauksena itseään kohtaan jos isä tai mummokin kelpaa lapselle..

toki äiti on tärkeä lapselle, mut ei mikään ihmesuperhyperautuaaksitekevä-ihmenainen, joka on ainoa ihminen joka voi tarjota lapselle turvallisen ja hyvän sylin.

Nykyisin kai taitavat naiset tehdä lapsen vain itselleen ja muuhun sukuun pidetään sopiva hajurako. Mutta tiedän kyllä olevani kummajainen, kun meillä on varsin tiivis suku ja uusi lapsi tulee aina sukuun eikä vain äitinsä "vauvanukeksi".

 

[jöig]

Jonkun tutkimuksen mukaan vasta 1,5v pystyy olemaan oikeasti läheinen KAHDEN ihmisen kanssa, siihen asti yhden, eli yleensä äidin. Ts lapsen maailmaan mahtuu vain kaksi läheistä ihmistä tuossa iässä.