Ihastuin mieheen, joka voisi ikänsä puolesta melkeinpä olla isäni

[mitäs nyt]

Mies täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Itse olen 32-vuotias.
Järkytyin miehen iästä ihan niin, että multa meni ihan pasmat sekaisin. En tiedä mitä tehdä, toisaalta mies on aivan mieletön, mutta toisaalta kuvittelin hänen olevan vasta nippa nappa 40-v.
En olisi ikinä kuvitellut, että alkaisin millekään itseäni yli 10 vuotta vanhemman miehen kanssa, mutta että ikäeroa on noinkin paljon, melkein 20 vuotta.

 

["vieras"]

Mulle olis kyllä ihan no no, mutta eihän sitä ikinä tiedä kun se rakkaus iskee. Isäni on 20 vuotta vanhempi

 

[Lex]

Ei yhtään kamalaa, kun molemmat ovat työikäisiä aikuisia.

Tulevaisuutta ajatellen ehkä hirvittäisi olla nelikymppisenä eläkeläisen kanssa, mutta ehkäpä tuossa 15-vuodessa siihenkin ajatukseen ehtii tottua...

 

[mitäs nyt]

Ei yhtään kamalaa, kun molemmat ovat työikäisiä aikuisia.

Tulevaisuutta ajatellen ehkä hirvittäisi olla nelikymppisenä eläkeläisen kanssa, mutta ehkäpä tuossa 15-vuodessa siihenkin ajatukseen ehtii tottua...

Minusta tämä tuntuu jotenkin epäreilulta. Mies vaikuttaa tosi sopivalta, mutta tuo ikä vaan tökkii. Minun näkökulmasta 5-kymppinen kolkuttelee jo kohta hautausmaan portteja... Ihan tyhmää, mutta en voi ajatuksilleni mitään.
Yhteiset vuodet, montako lie edessä noin vanhan kanssa. Tarvii kohta viagaraakin... : /

 

["outoko"]

Meillä ikäeroa 17 vuotta ja ei ongelmia.

 

["qwer"]

Minusta tämä tuntuu jotenkin epäreilulta. Mies vaikuttaa tosi sopivalta, mutta tuo ikä vaan tökkii. Minun näkökulmasta 5-kymppinen kolkuttelee jo kohta hautausmaan portteja... Ihan tyhmää, mutta en voi ajatuksilleni mitään.
Yhteiset vuodet, montako lie edessä noin vanhan kanssa. Tarvii kohta viagaraakin... : /

Iän myötä ikäerot tuppaavat pienenemään. Kun itse saavutat neljänkympin rajapyykin, todennäköisesti 5-kymppiset eivät ole enää toinen jalka haudassa. Eivätkä edes kuusikymppiset. Omat vanhempani ovat seitsemänkympin korvilla, ja vasta nyt alan tajuamaan että he ovat eläkeläisiä. Nuorempana seitsemänkymppiset tuntuivat ihan ikälopuilta. Ja nelikymppisetkin aika vanhuksilta. Nyt olen itse nelikymppinen - ja vielä nuori!

 

[Morrigan]

Entas sitten? Mieheni on vanhempi kuin isani. Mutta kun en vain pysty nakemaan ihmista ian kautta, naen ihmisen itsensa.

 

["vieras"]

Jos ukko on nelikymppisen näköinen ja muutenkin mukava niin miksei?

 

[Morrigan]

Minusta tämä tuntuu jotenkin epäreilulta. Mies vaikuttaa tosi sopivalta, mutta tuo ikä vaan tökkii. Minun näkökulmasta 5-kymppinen kolkuttelee jo kohta hautausmaan portteja... Ihan tyhmää, mutta en voi ajatuksilleni mitään.
Yhteiset vuodet, montako lie edessä noin vanhan kanssa. Tarvii kohta viagaraakin... : /

No, unohda sitten koko juttu. Ei sinusta ole siihen.

 

["ööö"]

Entas sitten? Mieheni on vanhempi kuin isani. Mutta kun en vain pysty nakemaan ihmista ian kautta, naen ihmisen itsensa.

No, onhan se ikäkin sitä ihmistä itseään, vai?

 

[NeitiPikkuInkkuli]

anna mennä vaan jos siltä tuntuu :heart:

 

[Morrigan]

[QUOTE="ööö";26824419]No, onhan se ikäkin sitä ihmistä itseään, vai?[/QUOTE]

Mutta se ei ole oleellista, kuinka kauan joku on elanyt, vaan se, kuka ihminen on. Eli minulle ika ei ole este nahda ihmista persoonana.

 

[Lilith]

Meillä on 12 vuotta ikäeroa (minä 24, mies 37), eikä tämä ole kyllä vielä missään tuntunut.

Olen miettinyt itsekin tuota eläkeläisen kanssa olemista, mutta sinne on vielä niin monta vuotta etten todellisuudessa voi edes tietää siitä mitään

Sinuna en turhia stressaisi, jos mies kerran muuten on sopiva ja hyvä.

 

[Morrigan]

Exani on 15 vuotta minua vanhempi, nykyinen aika paljon enemman. Mutta vieriva kivi ei sammaloidu jne. Aktiivinen ihminen pysyy kunnossa.

 

[Raven]

Jotkut sopii toisilleen, jotkut ei, riippuu niin ihmisestä että onko ikä pelkkiä numeroita.
Oma hyvä ystäväni alkoi parikymppisenä seurustella yli 20 vuotta vanhemman erakoituneen sairaseläkeläisen kanssa. Tykkäävät nyhjätä kaksin kotona. Tulevaisuudesta ei tiedä kukaan, mutta onnellisia ovat toistaiseksi olleet... Tämä toki vain yksi esimerkki.