M
"Murmeli"
Vieras
Sanotaan että ihastuminen menee ajan kanssa ohi.... mutta mikä on enää normaalia. Minä olen ollut ihastunut työkaveriini kohta viisi vuotta, siitä ensi hetkestä alkaen kun tavattiin. Ensin tuli tunne, että tuossa oli sitä jotain ja tunne on muuttunut päivä päivältä, viikko viikolta ja vuosi vuodelta vahvemmaksi. Tilanne vain on muuttunut viimeisen vuoden aikana tiiviimmäksi. Kaiken arkisen jutustelun ja vitsailun lomassa huomaamme hakeutuvamme toistemme seuraan eri tilanteissa, tiedämme toisistamme kaiken, kuin oarhaita ystäviä tai jotain syvempää. Olen koittanut jäädyttää itseni tältä ihastumisen tunteelta mutta en ole onnistunut. Odottanut sitä päivää, kun hän ei pyöri enää mielessäni, että joku aamu herään ja tajuan, miten hassu olenkaan ollut, käyttänyt energiaani ja ajatuksiani päivittäin häneen, vaikka minulla on ihana perhe ja hyvä puoliso. Koska tämä ihastuminen sitten loppuu?