Ihastunut toiseen?

[vene keikkuu]

Tämä on ihan kamalaa. Olen mennyt ja ihastunut toiseen! Tai toki rakastan nykyistänikin enkä eroa toivo, kun yhteitä elämää rakennamme. Mutta mielessäni pyörii eräs "vanha hoito", johon vastikään törmäsin vuosien jälkeen. Juttumme jäi taannoin kesken, vaikka kipinöitä ois riittänyt pidemmällekin. Nyt on tosi vaikea pitää oma mieli kurissa. Ajatukset harhailevat hänen lihaksikkaaseen vartaloonsa ja ihaniin silmiin jne. Tyyppi oli/on aivan ihana, mutta TIEDÄN ettei meillä koskaan voisi olla yhteistä tulevaisuutta. Elämämme ovat liian erilaisia ja kaikkea muutakin.

Nyt vaan odottelen, että tunteet tukahtuu ja pystyn taas sulkemaan tuon oven, jota sattumalta raotin. Itsekuria vaatii, ettei heittäydy tunteidensa valtaan totaalisesti. Joskus on raskasta (yrittää) rakastaa vain yhtä ihmistä kerrallaan.

 

[mies1]

Onko kenelläkään selitystä sille, kun naapuri ostaa uuden auton tai tai muuttaa isompaan taloon, niin mielessä käy kateellinen häivähdys.
Niin, että missä tulee haluamisille raja? Ei se raja voi tulla saavuttamalla haluamansa, koska aina on jotakin haluttavaa.
Onko sitten itse osattava elää omalla tontillaan?
Siis syyllinen ei ole kohde, vaan haluajan korvienväli. No silloin ongelma on aivan kotikutoinen.