T
"Toivoton"
Vieras
Täällä oli joskus ketju, jossa pohdittiin, voiko tunteista päättää.
Voi, kunpa niistä voisikin päättää. Olen ollut vuosia ihastunut mieheen, joka on varattu. Olin jotenkin ihastunut häneen jo silloin, kun itsekin olin varattu. Ja tiedän, että hänkin oli joskus ihastunut minuun.
Meillä on vuosia jatkunut "suhde", joka liittyy pelkästään työhön. Eilen viimeksi "jouduin" hänen kanssa tekemisiin, kun oli eräänlainen kokous työasioista.
Ja mulla on niin ikävä!! Olen kauan yrittänyt päästä eroon tuosta tunteesta, mutta ei sitä tosiaan voi itse päättää. Aika outoa, kun ei voi hallita tunteita.
Mä jopa säilyttelen sen ihmisen tekstiviestejä, vaikka niissä lukee suunnilleen, että ok ja aina töihin liittyvää. Musta on vaan kiva katsoa, että sen nimi näkyy siinä, että se on niin ku laittanut mulle viestin
Olen siis nyt itse ollut "vapaa" toista vuotta, mutta en tosiaankaan aio edes vihjailla mitään.
Mutta tämä ikävä ei ole kivaa. Eikä se, että elämä tuhlaantuu turhaan ikävöimiseen.
Huh, kyllä edes helpotti "sanoa ääneen" tämä.
Voi, kunpa niistä voisikin päättää. Olen ollut vuosia ihastunut mieheen, joka on varattu. Olin jotenkin ihastunut häneen jo silloin, kun itsekin olin varattu. Ja tiedän, että hänkin oli joskus ihastunut minuun.
Meillä on vuosia jatkunut "suhde", joka liittyy pelkästään työhön. Eilen viimeksi "jouduin" hänen kanssa tekemisiin, kun oli eräänlainen kokous työasioista.
Ja mulla on niin ikävä!! Olen kauan yrittänyt päästä eroon tuosta tunteesta, mutta ei sitä tosiaan voi itse päättää. Aika outoa, kun ei voi hallita tunteita.
Mä jopa säilyttelen sen ihmisen tekstiviestejä, vaikka niissä lukee suunnilleen, että ok ja aina töihin liittyvää. Musta on vaan kiva katsoa, että sen nimi näkyy siinä, että se on niin ku laittanut mulle viestin
Olen siis nyt itse ollut "vapaa" toista vuotta, mutta en tosiaankaan aio edes vihjailla mitään.
Mutta tämä ikävä ei ole kivaa. Eikä se, että elämä tuhlaantuu turhaan ikävöimiseen.
Huh, kyllä edes helpotti "sanoa ääneen" tämä.
