Ikä 37+ ja polttava vauvakuume! :)

[-40]

:heart: :wave:

Heippa! :wave: :wave: :wave:

Arvoisat sisaret! Mitenkä pian te olette tulleet raskaaksi tässä iässä?? Ikää reilut 37 vuotta...siis pian 38v. Yhtään yritystä ei ole takana. Eikä aiempia raskauksia ei ole ollut, ja esikoinen on vuosien ajan ollut kovasti haaveena. :heart:

Kuukautiset ovat aina olleet säännölliset, eikä ns. sairauksia ole sillä saralla ole ollut. Tosin sukurasitteena on aikuisiän diabetes, johon suvussani on menehdytty aika nuorina n.60v, ja alta. Diabetestä pelkään, en ole siihen vielä sairastunut, sillä olen pyrkinyt ja onnistunut pitämään painoa kurissa

Alkoholia menee jonkin verran, mutta en tiedä onko se laukaiseva tekijä aikuisiän diabeteksen puhkeamiseen, kun muutoin elintavat pitää suht. terveellisenä. Tosin raskausaikana 2-luokan diabeteksen riski on varmaan hieman
suurempi, mutta sairastuminen on kai mahdollista välttää. : /

Siis kunhan normaali raskausajan lääkitys on saatu kuntoon, aloitamme "harjoittelemisen".. Toivon kovasti, ettei se ottaisi aikaa ihan TOLKUTTOMASTI.. :headwall: :attn:

Mieheni vanhemmat ovat varoitelleet, että varautukaa pitkään odottamiseen. Tosin en usko, että se kestää ihan mahdottomia, ..mutta, mitäs sitten, ellei lasta ala kuulua? Miten pian tässä iässä oikeasti kannattaa huolestua?
Onko 6kk hyvä aika, vaiko ennemmin..

Mielelläni kuulen teidän arvon sisarten vastaavia tarinoita, miten kauan teillä yritys kesti ja minkä ikäisiä silloin olitte?

Ps. Pelkää synnytystä "pirusti", silti haluaisin synnyttää normaalisti, en sektiolla, ellei ole ns. pakko.

Hyvää joulunalusaikaa! :heart:

Lähettelen ++++ säteitä kaikille kaipaaville :heart:
:wave: :wave: :wave:

 

[Morticia]

Olin 39 kun huomasin että haluan lapsen ja kun vihdoinkin oli se sopiva puolisokin niin eikun tuumasta toimeen. Pillerien pois jättämisestä puolen vuoden päästä olin raskaana, olin just täyttänyt 40 kun plussasin. Eli toivoa on.

Mulla oli ihan hirmuinen synnytyspelko (ja äitiydenpelko) myös, olin pelkopolilla ja -ryhmässä sekä neuvolapsykologin asiakkaana, liekö ne sitten auttaneet mutta itse synnytyksessä olin tosi rauhallinen. Siitä kun tunsin ekan supistuksen meni 7 tuntia niin tyttö oli maailmassa. Toki se sattui mutta ei ollut kauhea kokemus ja ihan hyvillä mielin menisin uudestaan jos mulle vielä toinen lapsi suotaisiin. Ja äitiyskin alkoi sujua ihan luonnostaan vaikka pelkäsin olevani ihan surkea.

Tule tuonne 40+ kuumeilijoihin, siellä on muutama muukin alle 40v. kuumeilemassa.

 

[-40]

Hei, kiitti viestistä! :wave:

Olipa oikein arvartavaa kuulla Sinun vauva tapahtumista. :wave: ja siis toivoa vielä on, ihanaa.

Mulla on ollut toisenlainen tilanne, sillä vauvakuumetta on pitänyt yllä jo 20vuotta... :headwall: :headwall: :ashamed:

Mutta mahtaako minusta ollakaan äidiksi? : / Siis nuorena en epäillyt moista, mutta nyt epäilyttää enemmän.. hassua! :headwall:

Kiitos kutsusta, taidan tulla sinne teidän kanssanne sinne 40++ kuumeilijaksi, sillä pianhan tuo aika kuluu.

Joten, kiitos kuumeillaan yhdessä ++++ :hug:

:wave: :wave: :wave:

 

[mur-mur]

-40 tule ihmeessä jokkoon ihanaiseemme kuumeilemaan!!!!:wave:
http://kaksplus.fi/keskustelu/lapsen-saaminen/vauvakuume/1750034-40-so-what-vol-11-a/sivu186.html
..tämä linkki sinne pinomme loppupäähän..

Miulla kävi, kuten Morticialla - siippa löytyi sopiva ja olin raskaana 6kk:n päästä ensi tapaamisestamme, ikää silloin 39v.
..esikko miulla syntynyt jo -87..

Sitten näitä keskeytyneitä jo kertynyt 3 kpl..: /
Ikää jo silloin ollut 44-445v - viimeisin nyt ihan tuore 3.11 meni kesken rv5+3..jäi liian myöhäiselle ikää tämä "kuumeilu" miulla..

S I U L L A, on kuitenkin tuo ikä puolellasi ja jos munasarjat&kuukautiskierto toimii,(oletko käynyt esim. gynellä milloin viimeiks?) on raskaus mahdollinen hyvinkin pian..tai aikaa ottaa ja siihen tuo vertaistuki onhin mitä parhain - tervetuloa pinoomme vaihtamaan ajatuksia&purkamaan tarvittaessa sydäntä!!:heart::flower: