Ikinä en saa omaa tyttöä. On ihan kamala olo. Mieleen tulee kaikki ajatukset mitä tytön kanssa olisin voinut tehdä. Esim. koskaan en voi sanoa, että nyt me tytöt mennään saunaan tms. Sitten vielä ympäristön paine ihmiset säälivät, kun ei ole omaa tytärtä. Jos äiti on aikuisen pojan kanssa läheinen se on muiden mielestä pikemminkin säälittävää kuin ihailtavaa. Tytön kanssa voi tehdä kaikkea ja tyttö voi olla läheinen äidille, mutta jos poika on murrosikäisenä äidinpoika niin sitä nauretaan. Miten te muut, jotka ette saa omaa tytärtä, olette pärjänneet ja asian kokeneet.