M
memmi
Vieras
Olisiko kellään hyviä vinkkejä miten sais lapsen opetettua ajamaan pyörällä ilman apupyöriä? Tyttö aloitti jo eskarin mutta appareista ei päästä millään eroon...
M
Mävaan
Vieras
Mä kyselin eilen samaa asiaa omasta pojasta. Eilen sit otettiin toinen apupyörä pois ja hyvin sujuu.Polkee jo pitkän matkaa tasaisella toinen appari ilmassa ja on kovasti innostunut =)
K
kolmen lapsen äiti
Vieras
sanoisin kyllä että opetus on usean vuoden myöhässä......
Meillä n. 3 vuotiaana oppineet ajamaan ilman apupyöriä.
Meillä n. 3 vuotiaana oppineet ajamaan ilman apupyöriä.
Vieras
ja siitä apparit pois, loiva alamäki, lapsi penkkiin, jalat levälleen, ja eikun vauhtia. saa siinä hakea tasapainon, ei pelota kaatuminen kun jalat yltää istualtaan maahan ja saa vaikka viilettää jalkoja hieman maassa.. sit penkkiä ylemmäs kun tasapaino löytyy, niin saa yhdistää polkemisen tähän tasapainoon.. ja sit sopivampi pyörä. näin meillä oppineet tosi nopeasti. mut tuo loiva mäki sit turvallisessa paikassa!
T
Tiuhti
Vieras
Meillä lähti itse ajamaan ilman appareita talven yli mietittyään. Yks konsti on ottaa apparir kokonaan pois ja laskea satula niin alas, että jalat yltää reilusti maahan, moni lähtee kuin itsestään ajamaan.
Meillä viisivuotiaan (ja sitä ennen esikon) apupyöriä ensin epätasapainotettiin, jolloin on pakko hakea tasapainoa. Heti kun on oppinu tasapainoilemaan, niin epätasapainotetaan lisää ja otetaan toinen pyörä pois. Meillä ongelmana on tosi kömpelö viisvee, joka touhottaa ja satuttaa itseään. Siksi ei olla päästy pyöristä vielä eroon. Ensin pitää oppia olemaan touhottamatta. Meillä tytär oppi ajamaan vähän ennen eskarin aloittamista, joten ei teillä kiire ole. Mahdollisimman paljon vain ajoa! Voittehan kokeilla ajaisko tyttö suoraan ilman apupyöriä, tuossa iässä kuitenkin on kehittyneempi tasapaino kuin 5vuotiaana. Valmiuden huomaa siitä, kun pyörän kallistuessa lapsi laittaa jalan maahan ensimmäisenä, eikä syöksy mahallaan maahan, kuten tekee meidän 5v. 
M
memmi
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja kolmen lapsen äiti :
Niinpä, meillä oppi vasta 3-vuotiaana polkemaan pyörällä ja pitkään ollaan yritetty innostaa harjoittelemaan ilman appareita. Lapset on yksilöitä ja niitä on turha verrata keskenään, meillä jokaisessa liikunnallisessa asiassa mennään vaikeimman kautta.
Kiitos muille hyvistä vinkeistä!
M
Maamikki
Vieras
Lapsella pitää olla halu oppia ajamaan ilman appareita, ei muuten opi, siis pelkästään vanhempien halusta. Miettikää oisko joku porkkana, joka motivoisi, esim. saisi jonkin lelun tai muun mieleisen jutun kunhan oppii.
K
kolmen lapsen äiti
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja memmi:
Sorry, ei ollut tarkoitus loukata.
Mutta olen huomannut että mitä myöhempään jonkin taidon opettelu menee sitä vaikeampaa se on.
M
memmi
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Maamikki:
Mä olen ihan samaa mieltä. Innostuksen puute on meillä varmasti suurin syy tähän. Me ollaan yritetty sitä, että saa uuden pyörän kun oppii ajamaan mutta se lienee väärä porkkana. Voiskin keksiä jotain muuta mistä tykkäis enemmän, vaikka elokuvissa käynti.
Alkuperäinen kirjoittaja kolmen lapsen äiti :
No ei meillä edes ollut tytöllä polkupyörää kuin vähän ennen 3v...
Ä
Äippä69
Vieras
Meillä juoksin perässä pitäen kiinni tarakasta ja siitä se lähti. Satula matalalle että itse voi ottaa vauhtia maasta ja liukua aluksi ja oppii samalla pitämään tasapainon. Vähän kerrallaan yhtenä päivänä mutta useanan päivänä peräkkäin niin lapsi huomaa että aina on helpompaa..
M
memmi
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja kolmen lapsen äiti :
Nou hätä, olen vain 'vähän' kyllästynyt tähän opettelu rumbaan...
Moni on kehunut, että lapset lähtivät ajamaan ilman appareita kuin itsekseen. Suututtaa kun meillä on aina tällaiset asiat niin vaikeita. No, meidän tyttö on puolestaan lukutoukka, osaa jo lukea ja laskee helppoja plus ja miinuslaskuja. Eikä ole tarvinnut opettaa :-D
Alkuperäinen kirjoittaja ihkuraksupoksu:Alkuperäinen kirjoittaja kolmen lapsen äiti :
No ei meillä edes ollut tytöllä polkupyörää kuin vähän ennen 3v...
Meillä oli, mutta esim tyttö oli niin lyhyt että ennen 3.v synttäriä ei ylettynyt ajamaan edes 12 tuumaisella (ja ennenkuin kukaan kysyy niin pituutta oli silloin vajaa 90 cm)
Meillä esikoinen eskarissa ajeli myös vielä appareilla. Se pitkitty osaksi sen takia että asuttiin niin maalla että harvoin sai polkea tasasella,aina oli kiviä,mutaa tai jotain pomppuja niin että hermostu helposti kun pyörä meni miten sattu. Tempperamenttisena tyttö välillä haukku pyörän,ilmotti että ei ikinä koske siihen ja oli valmiina työntämään sen ojaan. :/ Mutta niin me saatiin se opetettua että kitkutettiin juosten sen perässä ilman appareita..sitten keksittiin laittaa pitkä keppi sinne pakkarin ja rungon väliin niin että siitä pideltiin tukea. Kärsivällisyyttä siinä kyllä vaadittiin..ja paljon 
Meillä oli kans aika pitkällinen prosessi, kun poika on niin varovainen. Yritettiin monena kesänä ehdotella, josko apparit otettais pois, mutta ei siitä mitään tullut, pojalla oli iahn hakusessa koko tasapainohomma. Nyt sitten kun täytti 6 v, nin otettiin ihan asiaksemme tämä juttu. Pikkupyörästä (12'') otettiin polkimet pois ja satula semmoselle korkeudelle että jalat yltää maahan. Siitä sitten aloitettiin likuharjoittelu (eli potkuttelee vauhtia ja liukuu). Sitten otettiin pienestä alamäestä avut, niinkuin joku muukin selitti - eli vauhdissa tasapainoilee niin pitkään kuin vauhti riittää. Silloin oltiin jo aika pitkällä ja seuraavaksi siirryttiinkin kokeilemaan uudella 16'' pyörällä niin että isi juoksi mukana, auttoi alkuun ja auttoi pysähtymään, siinä välillä poika polki ja ajoi itse, isi otti kiinni jos horjui tms.
Tässä ei loppujen lopuksi kauan mennyt ihan tässä loppukesästä ja pojan kiinnostuksen mukaan on harjoiteltu. Nyt ajaa itse, liikkeelle lähdössä autetaan ja pysähtymisen pyrkii tekemään nurmikolle, jos sattuisi kaatumaan
Tässä ei loppujen lopuksi kauan mennyt ihan tässä loppukesästä ja pojan kiinnostuksen mukaan on harjoiteltu. Nyt ajaa itse, liikkeelle lähdössä autetaan ja pysähtymisen pyrkii tekemään nurmikolle, jos sattuisi kaatumaan
V
vieras
Vieras
Me laitettiin pyörään sellainen talutuskahva, kun erityislapsi ei suostunut ensin ajamaan edes appareiden kanssa. Keväällä otettiin sitten apparit pois ja käytiin muutaman kilsan lenkillä niin, että pidettiin eka kahvasta koko ajan kiinni. Sitten, kun ei poika huomannut päästettiin itti ja se jatko ajamista yksin. Kun tultiin takasi kotiin ajo yksin sujui jo useamman sata metriä kerralla. Jatkettiin harjottelua muutama päivä ja hyvin alko sujumaan ja kahvan sai otaa viikossa pois.
Uusimmat
-
-
V
-
VTyötön ja köyhä on nykyajan noitavainon kohde, jota oikeistolaiset vainoaa
- Aloittaja: vierailija
- Viestiä: 3
-
V
-
V
-
V
-
V
-
V
Kuumimmat
-
-
V
-
V
-
V
-
-
VTyötön ja köyhä on nykyajan noitavainon kohde, jota oikeistolaiset vainoaa
- Viimeisin: vierailija
-
V