Hae Anna.fi-sivustolta

Iltakeskusteluja

Viestiketju osiossa 'Kristallipallo' , käynnistäjänä witch, 21.01.2015.

  1. witch Vierailija

    Ihmisen sielulla on monta tapaa keskustella, yksi tämänhetkistä rakkaimmistani on iltakeskustelut. Ennen ei ollut tälle hetkelle nimeä, sain vain aika ajoin päähäni erään sanan, joka kuulosti nimeltä, mutta ajan kuluessa siitä tuli jonkinlainen ehdollistuma tilanteeseen, josta tietää, että kohta pitää kirjoittaa...

    milloin ne olivat runoja, milloin proosallisempia tekstinpätkiä, milloin jostakin aiheesta tietoja. Monet tätä kutsuvat kanavoinniksi, minä en vielä sitä käsitettä osaa kovin luontevasti käyttää arjessa.

    eräänkerran sitten "muistin" googlen olemassaolon ja hyödyllisyyden... sitä kautta voisi vaikka selvittää mitä kieltä joku itselle vieras lause on. Huvikseni sitten googlasin tuon sanan ja sain tietää, että se on arabiaa, merkitsee yöpuheita ja sanan alkuperä on hepreassa, jossa se merkitsee säliöön laittamista/tallettamsita. No... olen tallettanut sen minkä olen ehtinyt kirjoittaa ylös, liian usein tuntuu siltä, että luottaa omaan muistiinsa, lähtee välissä tekemään muuta ja sitten se katoaa. Tai sitten sen kirjoittaa irtopaperille, joka jä älojumaan jonnekin ja lopulta vaikka kissa syö sen, tai mitä vain.

    Varmasti teillä muillakin on samanlaisia pieniä hetkiä arjessa, jossa huomaatte piipahtaneenne hetkeksi sielujen kaunokirjallisuutta lukemassa tai kuulemassa? koetteko ne voimaannuttavina, rentouttavina, pakkopullana ;D (?) vai jätättekö ne täysin huomiotta?
     
    • Tykkään Tykkään x 1
  2. qwerty Vierailija

    Itselläni on kokemuksia siitä että minun kauttani joskus virtaa paljon hienompia juttuja mihin itse pystyisin. Esimerkiksi minun pitää luoda teksti johonkin käyttöön. Yhtäkkiä minulle tulee varmuus että nyt se syntyy. Itse vain asetan kädet näppäimistölle ja tekstiä tulee ilman että tietoinen mieleni sitä juurikaan analysoi.
    Ei, en luo mitään suurta kaunokirjallisuutta. Tuotokseni ovat paljon pienimuotoisempia - mutta joskus hyvin tarpeellisia.
    En ole ajatellut myöskään kanavoivani mitään jumalallista vaan paremminkin että käytän intuitiota, tiedostamattoman mieleni kätkettyä aarrearkkua. Eipä silti, intuitiokin on varmaan osittain yhteyttä johonkin henkilökohtaista minua suurempaan tietoisuuteen. Ehkä?
     
  3. Inke Tunnettu jäsen

    liittynyt:
    22.06.2006
    Viestejä:
    9 743
    Saadut tykkäykset:
    543
    No mutta, sehän on hienoa. Onko kysymyksessä sitten automaatti-vai intuitiivinen kirjoitus mikä kauttasi väittyy?
     
  4. Musta Kettu Aktiivinen jäsen

    liittynyt:
    18.10.2014
    Viestejä:
    212
    Saadut tykkäykset:
    114
  5. rakkauden kipinä Vierailija

    Tämä aihe on kyllä itseänikin lähellä sydäntä <3 Olen sitä mieltä, että sielumme välittää meille tietoa koko ajan monin eri tavoin, elämän ja mielemmekin kautta kanavoituna jossakin muodossa. Kun aika on oikea ja olemme valmiita ymmärtämään viestin niin se selkenee yleensä lopulta, joskus kokonaa kerralla, joskus hitaasti pala palalta, kun käsittelemme syvemmin omia tunteitamme ja kohtaamiamme asioita.

    Minulla on ainakin joskus ollut viesteihin sellainen suhde, etten ole halunnut saada niitä mitään kautta. En ollut valmis näkemään surultani ja pahalta ololtani mitään kaunista tai että tuleva voisi antaa minun kaltaiselleni mitään hyvää. Silloin viestit tuntuivat nöyryyttäviltä, koska olin luovuttanut niin monen asian vuoksi ja, Sitten jokin sisälläni kehtasi vielä kertoa kierotien kautta, että tämä ei ole tässä ja että onnen voi löytää sisältä, vaikka kaikki elämässä olisikin pielessä. Lopulta se oli viimeinen tikki, kun sain viestin kuolleelta ystävältäni piirtämäni piirroksen kautta. Huomasin sen vasta, kun otin vesivärit esille ja kävi vahinko värien kanssa.. Siinä samalla huomasin miten paljon olin toiminut itseäni vastaan, ja miten paljon näkymätöntä rakkautta ja voimaa minulle todellisuudessa tarjotiin.

    Nyt kun olen vuosien ajan kohdistanut voimani sisäisten asioiden korjaamiseen, enkä luomiseen, niin viestit tulee yleensä vain voimauttavina energioina kehoon yhtäkkiä eri tilanteissa ja symbolisin kuvin mieleen satunnaisesti. En oikein saa viestiä mitään kautta suoraan enää, vaikka olen yrittänyt automaattikirjoitusta ja piirtelyä meditoidessa. Ja jos olenkin saanut niin en ole ymmärtänyt siitä yhtikäs mitään :D
     
  6. witch Vierailija

    Qwerty: juu… minustakin joskus tuntuu, etten ihan itse niitä kirjoita. Tyylillisesti tuntuu vähän erilaiselta ja aika usein tuntuu, että on myös tekstillisesti taitavampaa mihin itse pystyy. Jotkutovat sitten selvästi kuin korkeammalta itseltä, mitä nimimerkki rakkauden kipinä pohti myös omassa tekstissään. Kerran olen tavannut (unessa) tulevaisuuden itseni ja hän käski minua uskomaan tiettyihin valintoihini, vaikka kuinka epäilyttäisi. Että hän jos kuka tietää, että valinnat olivat oikein. se oli hauska uni, pakko kai sitä itseä on uskoa. mukavaa oli sekin ettei hän suostunut kertomaan mitä valitsisin, yritin kyllä udella.


    Mustan ketun tuoma linkki intuitiiviseen kirjoittamiseen… viime syksynä meilläpäin järjestettiin tuollainen intutiivisen kirjoittamisen kurssi, olisin mennyt, mutta unohdin ilmoittautua ja muistin sen muutenkin sitten kun kurssi oli jo mennyt. Kansalaisopistossa täällä on kirjoittamisen kursseja, niitä vetää joku ”ihan oikea” kirjailija ja siellä sitten voi työstää omia tekstejä ja hioa omaa kirjallista ilmaisua. Ne ovat aina olleet vähän pahoihin aikoihin etten ole päässyt, mutta vielä joskus varmaan sitäkin tulee kokeiltua.



    Rakkauven kipinä kirjoitti myös voimaannuttamisesta. Se on jännä sekin, että vaikka on keskellä ehkä pahinta suruaan, niin jostain tulee sitten niitä hetkiä, joista saattaa parhaimmillaan tajuta, miten paljon rakkautta on ympärillä. Luovuttanut olen minäkin kerran oikein suuressa mittakaavassa ja epäilin koko ajan, että nyt tuli tehtyä oikea emämoka, että kuka luovuttaa tässä asiassa. Kyllä se sitten lopulta oli oikea ratkaisu ja sain unessakin siihen vahvistuksen. Tosin uni ärsytti, sillä minua onniteltiin. Aamulla tulkitsin uneni niin, että onnittelut tulivat elämän mokaamisesta. Ehei… selvisi parin vuoden päästä. Onniteltiin oikean tien valitsemisesta.



    Voimaannuttamisesta tuli mieleen, että sellaisenkin kirjoituskurssin olen nähnyt, kuin voimaannuttavan kirjoittamisen kurssi (ja voimaannuttava valokuva, jossa sitten etsitään valokuvan avulla itselle onnellinen tarina (tästä oli dokumenttikin ylellä pari vuotta sitten)).



    Tämä nykyaika on kyllä siitä hyvää, että on tullut todella paljon mahdollisuuksia itsensä avaamiseen ja tietoa löytyy eri metodeista, voisi kai sanoa, että kaikille löytyy omansa.
     
  7. witch Vierailija

  8. Vesimies -70 Tunnettu jäsen

    liittynyt:
    05.07.2006
    Viestejä:
    28 865
    Saadut tykkäykset:
    1 906
    Minä olen toisinaan kokenut että sanat/teksti tulee kuin itestään kun kirjoitan tänne. Niinkuin joku puro alkaisi virrata. Mutta nämä tulee kyllä itsestä. Sen tiedän.
     
  9. Vesimies -70 Tunnettu jäsen

    liittynyt:
    05.07.2006
    Viestejä:
    28 865
    Saadut tykkäykset:
    1 906
    http://www.voimauttavavalokuva.net/

    Tuo kirja on ihku.
     
  10. witch Vierailija

    Inspiraatio joskus valtaa noinkin mielen, mikähän muuten lie ero inspiraatio ja intuitiivisen kirjoittamisen välillä... joskus onmyös hetkiä, kun ei tule yhtään mitään. Ei kerrassaan mitään. nekin on ihan kivoja hetiä, en jaksaisi elämää, jossa pitäisi tehdä yhtä ja samaa aina :)

    joskus tulee täällä myös mieleen kuvia ja nytkin olen yhtä työstämässä tietokonegrafiikkaohjelmalla. Se on vaan hidasta puuhaa, pitäisi järjestää kalenteriin kuvapäivä, niin etenisi nopeammin. Nytkin on koko päivä jo varattu muihin hommiin, eilen iltakirjoitteluna kirjoitin jostain vanhan heimon elämästä sellaisen tilannekuvauksen. Siinä oli onnellinen mies, joka nautti siitä, että kylä oli hyvällä paikalla, joki antoi ruokaa ja metsä marjoja, että oli aikaa myös istua kalliolla ja katsoa kaikkea kauneutta.

    nyt lähdettä etsimään uusia sporttivaattteita, siivota pölykoiria, pestä pyykkiä, käydä naapurissa, mutta sitä ennen alkaa pihapongaus, ellen siirrä tuota sitten huomiseen...

    http://www.pihabongaus.fi/ (pikku vinkkinä vain)

    linnut ova mukavia, monet yksilöt ovat tosi uteliaita.
     
  11. witch Vierailija

    tämä kirja piti joskus lukea, tai hakea luettavaksi, kiitos kun muistutit.
     
  12. Sem Voima kanssamme

    liittynyt:
    25.06.2006
    Viestejä:
    23 334
    Saadut tykkäykset:
    20

    Koko valveillaoloelämä on runoutta, maalauksellisuutta, liike-energian aistimista ja eleiden sekä ilmeiden toisinaan siihen ihmisten sydämen yhdistyen aistimista ja kokemista niin hyvässä kuin vähemmän. Siksi Elämä on Voiman Kaunis Taideteos Kautta Aikojen. Ja aina Haasteellista. :)
     
  13. qwerty Vierailija

    En ole tuosta automaattikirjoituksesta ollenkaan varma. Mutta jännä kun vaikka kirjoitan jostakusta edesmenneestä läheisestä, niin kirjoituksissani henkilö muotoutuu toisenlaiseksi kuin hänet normaalisti muistan. Henkilöstä saattaa piirtyä paljon ristiriitaisempi kuva.
    Voimauttava kirjoittaminen saattaisi minun kohdalla toimiakin.
     
  14. taka-aika Vierailija

    Tämän sivun lukeminen toi mukavan, leppoisan iltamietiskelyolon ja -tunnelman. Semin ajatus jälleen kokoavana voimana. Täällä harvemmin käyn, joten nimimerkkini kautta myös aiempia luku- ja keskusteluhetkiä muistan. Mukava nähdä, että on vielä vanhojakin nimiä keskustelijoina. :)
     
  15. witch Vierailija

    Näinhän se on. Ei ole väliä sillä kutooko sukkaa, viekö roskia ulos, hoitaako lapsia tai vaikka mietiskelee. Kaikki yhtä tärkeitä ja suurta.

    Minusta jokaiselle ihmiselle tekisi hyvää muistaa, että ei tarvitse olla supersankari, koska on jo maailman tärkeimmässä tehtävässä: omassa elämässään ottamassa ihmiskokemusta.
     
    • Tykkään Tykkään x 2
  16. Musta Kettu Aktiivinen jäsen

    liittynyt:
    18.10.2014
    Viestejä:
    212
    Saadut tykkäykset:
    114
    Monesti tässä suorituksia ja saavutuksia korostavassa maailmanajassa
    unohtuu se tosiasia että elämä on ihmeellinen lahja.
    Ainutkertainen matka halki yhden elämän, näköalapaikka.
    Jumala ilmenee hetken tässä minuudessa.
    Katoavan hetken, joka syntymässä herää
    ja elämän jälkeen katoaa maailman tuuliin.
    Puhjetakseen myöhemmin jossakin muussa ajassa, ympäristössä,
    toisenlaisten ihmisten pariin.
     
    • Tykkään Tykkään x 2
  17. Inke Tunnettu jäsen

    liittynyt:
    22.06.2006
    Viestejä:
    9 743
    Saadut tykkäykset:
    543
    Kauniisti kuvattu sielunkiertoa. Vaikka elämä olisikin universumista käsin katsottuna vain katoavan hetken mittainen on sen hetken mielekkyys siinä mitä kaikkea siihen hetkeen syntynän ja kuoleman välisenä aikana ennättää mahtua. Ja jotkut jäävät jatkamaan muistoissa ja tarinoissa omaa elämäänsä.
     
  18. qwerty Vierailija

    Minun on jo monta vuotta pitänyt kirjoittaa satu. Sadun hahmot ja maisemat ovat jo pitkään vaeltaneet mielessäni. Mutta mulla on se tyhjän paperin kauhu: pelkään että vahingossa väärin valitut sanat rikkovat tarkkaan vaalitun tarinan eheyden.
    Odotan inspiraatiota ja soturimieltä. Voimaa, tiedättehän...
     
  19. witch Vierailija

    En voi kuin nyökytellä täällä, olettepa viisaita taas kirjoitelleet :) kiitos kaikista niistä.

    qwerty: minulla onkin tekstin luominen toisinpäin hankalaa: aloittaminen on helppoa, mutta lopettaminen jää usein kesken. Intuitiivisissa ja sen kaltaisissa teksteissä lisäksi tulee joku sisäinen jarru, silloin kun teksti alkaa mennä väärin, tai väärään suuntaan. Tulee vain halu tai sisäinen "tieto" korjata edellinen lause ja sitä sitten korjataan niin kauan kunnes on hyvin.
     
  20. qwerty Vierailija

    Kun olen tätä pientä kirjasta alkanut suunnitella, kysymyksessä on tietoinen, suunniteltu prosessi. Ongelma onkin se että en tiedä miten saan "kanavan" auki. Kuinka päästä luovaan kirjoittamisen tilaan, jolloin teksti ilmestyy paperille kuin lumottuna ;)
    Tuntuu että tietoinen mieli asettaa paineita ja vaatimuksia jotka estävät virtaukset.
     
  21. Inke Tunnettu jäsen

    liittynyt:
    22.06.2006
    Viestejä:
    9 743
    Saadut tykkäykset:
    543
    Oletko kokeillut aloittaa vain niitänäitä kirjoittamalla, jos vaikka siten saisit murrettua tyhjään paperiin liittyvän ongelman.
     
  22. qwerty Vierailija

    Olen, joskus koetilanteessakin. Mutta taidan yrittää :)
     
  23. ja sitten Vierailija

    voi kuvitella että kirjoittaa tarinansa hyvälle ystävälle. Sen ei tarvitse olla heti perfekt kunhan saa paperille sen idean ja rakenteen. Ja voihan siitä tulla hetikin täydellinen kun ei ajattele sitä vaan kirjoittaa kuin ystävälle, rennosti innolla paneutuen.
     
  24. kirjastokäänti Vierailija

    Olen jutellut kirjakaupassa kirjan tekijän kanssa.

    Kirjoitin äsken toisen viestin ja sinne jäi kirjoitusvirheitä. Kyse oli koulupoijiata eikä kännykän vääntämästä sanasta.
     
  25. witch Vierailija

    Yksi luovan kirjoittamisen metodi on myös sellainen, että ottaa tai etsii 1-3 kuvaa ja alkaa kirjoittamaan siitä mitä kuvassa näkyy.

    Jos alkaakin tulla tarina, runo, laulu tai mitä vaan, niin senkin voi kirjoittaa.

    Mutta se ei ole harjoituksen tarkoitus, vaan vain muuntaa havainto sanoiksi, silläkään ei ole väliä tuleeko tekstistä painokelpoista tai paljon viimeistelyä vaativaa.

    Usein siinä käykin niin, että tarina tulee kuin vahingossa

    Yksi ystäväni kirjoittaa kirjaa, tai siis kun hän aloitti sen, niin muistan kun hän kertoi, että hän sai ensin pari lausetta mieleensä, mitä kirjan hahmot sanoivat toisilleen kuinka monta lukua tulee ja sen miten kirja loppuu. kaikenkaikkiaan koko hänen kirjoitusprosessinsa on aaltoillut siten, että hän tekee välillä 3. lukua, sitten vaikka 5. lukua. jossain vaiheessa, siis kirjan aloittamisen jälkeen vasta, hän keksi miten ja mistä kirja pitäisi aloitaa.
     
Kaikki kentät ovat pakollisia
Luonnos tallennettu Luonnos poistettu

Jaa tämä sivu

Alibi
Anna
Deko
Dome
Erä
Hymy
Kaksplus
Kippari
Kotilääkäri
Kotiliesi
Koululainen
Ruoka.fi
Parnasso
Seura
Suomen Kuvalehti
TM Rakennusmaailma
Tekniikan Maailma
Vauhdin Maailma
Golfpiste
Vene
Nettiauto
Ampparit
Plaza
Muropaketti