Imetyskumista eroon

[neuvoja?]

Hei!

Meillä on kuukauden ikäinen lapsi ja se on syönyt hyvin imetyskumin avulla. Minulla on latteat rinnanpäät, jonka takia kumi otettiin imetyksen avuksi. Nyt pikkuhiljaa kumista pitäisi päästä eroon ja nyt olen jo muutaman kerran saanut imetyksen onnistumaan ilman kumia eilisillasta lähtien.. mutta.. Imetys ilman kumia sattuu aivan älyttömästi, rinnanpäät ovat aivan punaisena ja luulen, että ne pian rikkoutuvat ja alkavat tihkumaan verta. Vauva myöskin on syönyt nyt tosi usein, alle tunnin syöttövälein n. 3 h ajan sekä yöllä että nyt aamupäivällä (aiemmin ei ihan näin usein). Luulen, että tämä saattaisi johtua siitä, että vauva joutuu tekemään niin paljon työtä (5-10 min), kunnes saa oikean otteen rinnasta, että pikkukaveri on jo niin väsynyt ettei jaksa imeä tarpeeksi ja sitten on hetken päästä uudelleen nälkä. Olisiko teillä neuvoja kannattaako imetystä ilman rintakumia kuitenkin edelleen sitkeästi yrittää vai välillä rintakumilla, välillä yrittää pelkkää rintaa? Entä onko tuo sattuminen vain ""rinnanpäiden karaisua"" vai pitäisikö rintakumia käyttää osittain että rinnat alkavat tottumaan, siis onko parempi kumi jättää kertaheitolla vai vähitellen? Kokemuksia?
Olen aluksi pyöritellyt rinnanpäätä hieman, että nänninpää tulisi edes hieman esiin ja sitten puristanut pienen tipan maitoa päähän houkuttimeksi. En tiedä pitäisikö siinä tapauksessa kun vauva ei saa heti otetta kuitenkin käyttää ensin rintakumia ja sitten jossain vaiheessa yrittää irroittaa ote ja napata kumi pois? Olen kyllä niin noviisi enkä tiedä jos testaan jotain konstia, niin meneekö ""jo opittu imemisosaaminen"" hukkaan, siksi neuvot ovat tarpeen Kiitos niistä etukäteen!

 

[MFF]

Minä imetin noin 1,5 kk kumeilla lähes kokoajan. Mulla myös matalat rinnanpäät, joista pikkusuun oli vaikea saada aluksi otetta sekä jatkuva imeminen rikkoi rinnanpäät. Itse en kokenut kumeista muuta haittaa kuin niiden jatkuva peseminen ja asettelu, mutta itse imetyksellehän siitä ei ole haittaa - päinvastoin. Kyllä se kyynelet silmissä kivuissa imettäminen on kamalaa...välillä yritin karaista rintojani, mutta aina oli pakko palata kumeihin, kun poika imi rinnat ruvelle ja verelle.

Terkka kannusti jatkamaan kumien käyttöä ainakin niin kauan, että maidontulo lisäntyy niin, että poika hieman harventaa ja lyhentää ruokailukertoja. Kumeista luopuminen tapahtui sitten oikeestaan ihan luonnostaan ja vähän vahingossa. Poika tosiaan alkoi harventaa syömisväliä ja söikin vain 15 minuuttia kerrallaan. Samalla kun poika kasvoi parani imuteho ja sai paremmin kiinni vähän matalammastakin rinnanpäästä. Oikeastaan päätöksen kumien lopettamisesta teki poika! Koska olin välillä syöttänyt ilman kumia, alkoi poika suosia tätä tapaa ja lopulta sai aina hirveän raivarin, kun yritin kumitissiä tarjota...

 

[elli]

Meillä rintakumista päästiin hiljalleen eroon, tosin ihan alkuun oli riemuvoitto saada lapsi imemään edes kumin kanssa! Oli siis pullovauva. Kumi nakattiin lopullisti nurkkaan joskus nelikuisena - en enää tarkkaan muista.

Meillä onnistui hiljalleen niin, että annoin ensin syödä kumin kanssa pahimpaan nälkään (myös matala rinnapää ja tolkuttomasti maitoa) tai lypsin ensin rintaa tyhjemmäksi. Hivenen pehmenneestä rinnasta vauva sai paremmin otteen ja kun oli pahimpaan nälkäänsä saanut pikkuisen jo maitoa, niin kärsivällisyyskin riitti paremmin.

Uskon, että teilläkin aika auttaa asiassa. Tsemppiä!

 

[alkuperäinen]

Kiitos teille kokemuksienne jakamisesta ja neuvoista Vieläkö jollain olisi ajatuksia asiasta?

 

[Minde]

Mä syötän myös rintakumilla, samoista syistä kuin sinäkin. Poika on nyt 7vko. Jossain vaiheessa yritin päästä siitä eroon ja joskus syöttö menikin hyvin ilman, yleensä kuitenkin poika huusi niin kauan että äiti luovutti Ja muutenkin aina kun yritän imettää ilman, maito suihkuaa meidän kummankin päälle, joten en ole aikonut luopua siitä, ainakaan vielä, jossain vaiheessa kyllä kun poika on isompi ja saa kunnon otteen.
Samaten aina kun syötin ilman kumia, poika imi rinnan päät tosi kipeiksi, johtuen hyvästä ja kovasta imuotteesta joten senkin takia syötän vielä sillä.

 

[k]

heips,

mulla myös rintakumit käytössä matalien rinnanpäiden takia. Yritin pariin otteeseen lopettaa niiden käytön, mutta otin ne aina n. 5 päivän päästä uudelleen käyttöön, kun rinnanpäät aukesivat ja vauva sitten oksenteli verta... Yritin laittaa aina imetyksen jälkeen Lansinohta, että olisivat paremmin kestäneet.

Vauva taisi kuitenkin noiden päivien aikana päästä kumittoman rinnan makuun, kun aina yritti siirtää kumin syrjään... No sitten reilu 3 kk:n kohdalla ei enää kumin kanssa suostunut syömään. Kerran on sen jälkeen nänni (toisesta rinnasta) tullut kipeäksi, mutta ei ole mitään haavoja tullut. Eli meilläkin vauva itse päätti, että nyt lopetetaan rintakumien käyttö.

 

[kumitissi]

Itse imetin vuoden rintakumin kanssa. Kumin jouduin ottamaan käyttöön jo sairaalalla matalien rinnan päiden takia. Vauvan oli todella vaikeaa saada kiinni rinnoista, jotka olivat vielä aivan kivikovat hurjan maidon tulon takia. Yritin moneen kertaan eroon kumista vauvan ollessa eri ikäinen, mutta ote lipsui niin kovasti aina, että syönnistä ei tullut mitään ja itselläni rikkoutui vaan rinnat.
Kun sitten joskus puolen vuoden tienoilla vauva oli saanut virutettua nännit kumin mittaisiksi (sattui joskus ja välillä oli nännit ihan sinisenä), niin eipäs vaavi enää sitten halunnutkaan luopua kumista. Oikeastaan kun hampaita alkoi tulla, niin kumin suojissa oli ihan mukavaa!

 

[elli]

Sen vielä lisään, että kunhan et ala korvikkeiden kanssa pelaamaan, niin mielestäni ei ole kovin suurta vaaraa että maidontuotanto alkaisi hiipua kuminkaan kanssa.

Itse vain inhosin sitä värkkiä - poika huitoi sen aina huis iivattiin ja sitä piti etsiä milloin mistäkin sängyn alta tai sohvan nurkasta.

Lapsen kasvaessa imeminenkin muuttuu. Lasta alkaa kiinnostaa muukin kuin rinta, jolloin tissittelytuokiot lyhenevät hurjasti. Silloin on mielestäni hyvä, jos kumi ei ole välissä, sillä se hidastaa maidon tuloa kun itse rinta ei saa niin paljon ärsykettä. Isompi lapsi pystyy myös hallitsemaan maidon suihkuamisen.

 

[alkuperäinen]

Kiitos kommenteista kanssasisarille! Taidan jatkaa minäkin vielä kumilla, ainakin eilen otin sen taas käyttöön, koska meinasi itku päästä kun sattui niin paljon. Eihän siinäkään mitään järkeä ole. No, mutta jonkun ajan päästä ja välillä aina täytyy yrittää ilman ja katsoa kuinka sujuu.. ei kai se maailmaa kaada vaikka kumia käyttäiskin, ainoastaan tosiaan sen käyttö on vähän tylsää, aina pestä ja etsiä sitä kun pikkukaverilla on nälkä.

 

[Mimmu]

Meillä käytettiin kumia vain ensimmäinen viikko, silloin siksi, että minulla on myös aika matalat rinnanpäät ja koska tyttö imi nännit verille ja sairaalassa itkin tytön kanssa, kun imetys sattui niin paljon. Rintakumit sitten auttoivat noihin ongelmiin, mutta kotona aloin kyllästyä kumien kanssa vehtaamiseen tosi pian.

Neuvolan terkka kävi sitten kotiuduttuamme meitä katsomassa ja kerroin, että pelkään, pääsenkö kumista eroon, kun olin kotona pari kertaa yrittänyt ja tyttö oli protestoinut kovasti eikä hommasta tullut mitään. Terkan avustuksella sitten löytyi oikea imuote eikä sen jälkeen ole rinnanpäihin juuri sattunut (kun rinnat ovat ihan täydet, niin pari ensimmäistä imaisua vihlaisee, sitten ei enää) eivätkä ole menneet verille, vaikka välillä ovat normaalia pidemmän imusession jälkeen sinisinä, kun tytöllä on niin mahtava imuteho Terkka neuvoi, että jos ei pääse heti kokonaan eroon kumeista, mutta haluaa päästä, voi aina aloittaa kumilla, kuten alkuperäinen oli kai kokeillut, ja sitten jatkaa ilman tai sitten aloittaa vaikka yhdellä kumittomalla imetyksellä päivässä. Näin rinnanpäät eivät altistu niin kovalle rasitukselle heti alkuun. Mutta minä kyllä heitin kumit nurkkaan kokonaan, kun imetys kerran alkoi sujua, kun oikea ote oli löydetty uudelleen.

Eli vaikka minulla ei ole kokemusta pitkäaikaisesta imetyksestä kumeilla, niin kokemukseni on, että matalilla rinnanpäilläkin voi imettää ilman kumia, vaikka rinnat ovat isot ja maitoa tulee tosi paljon, kunhan imuote on oikea, eikä imetys silloin tee kipeää eivätkä rinnanpäät kipeydy. Mutta rintaa pitää olla reilusti suussa, ei pelkkä rinnapää, silloin rinnanpää ei edes joudu oikeastaan suoralle rasitukselle. Imetystukilistan webbisivuilla oli hyvät ohjeet imuotteesta, samoin äitiyspakkauksen vihkosessa, niiden avulla meillä on treenailtu Ja treenailua ja kärsivällisyyttä on välillä tosiaan tarvittu ja minun apuani (puristan rinnanpäätä saamieni ohjeiden mukaan reilun pari senttiä rinnanpäästä niin että lapsi saa helpommin oikean otteen, varsinkin kun rinta on kovin täysi)... Ja se lapsen suu on selkeästi jo kasvanut (tyttö 6 vkoa) ja imuote löytyy kerta kerralta helpommin.

MUTTA jos maidon määrässä ei ole kumin kanssa ongelmia ja sekä äiti että lapsi ovat tyytyväisiä kumin kanssa imetykseen, niin ei siitä kannata stressiä ottaa. Jos maidon riittämisen kanssa tulee ongelmia, niin voihan sitä yrittää sitten päästä eroon kumista. Minä ainakin järkeilin ennen kumista eroonpääsyä, että parempi imettää kumilla äidinmaitoa kuin korviketta pullosta. Jos siinä nyt jää rinnasta jonkin verran vasta-aineita ja äidin bakteerikantaa saamatta, niin äidinmaidossa niitä on kuitenkin enemmän kuin korvikkeessa. Ja jos ei äidinmaitoa riitä, niin parempi syöttää korviketta pullosta kuin pitää lasta nälässä - täytyy niin sanotusti pelata niillä korteilla, jotka on saanut

Nyt kun meidänkin lapsi oppisi tosiaan vielä pärjäämään suihkuavan maidon kanssa niin, että minä, lapsi ja imetysalusta emme olisi päivittäin ainakin kerran imetyksen jälkeen aivan maidossa...