Tänään uutisoitiin, että Irak ei edelleenkään halua mitään palautussopimuksia, eikä varsinkaan halua suomalaisten lähettävän pakkopalautuksena irakilaisia takaisin kotimaahan.
Eivätkö suomalaiset ole luvanneet tarpeeksi massia ja koulutusta kiristäville irakilaisille, vai missä lienee vika.
Mielestäni on käsittämätöntä, että suomen hallitus antaa jonkun kehittymättömän apinavaltion kiristää itseään keskiaikaiseen tyyliin, että maksakaa tai kansalaisemme jäävät teidän riesaksi.
Paperittomien palautus Irakiin voi maksaa Suomelle miljoonia euroja – neuvotteluissa esillä suurlähetystö Bagdadiin ja opiskelijavaihto
Suomi odottaa alkuvuonna Irakilta tietoa siitä, mitä se tahtoo palautussopimuksen syntymiseksi.
Irakilaiset turvapaikanhakijat ja muut Suomen turvapaikkapolitiikkaan tyytymättömät osoittivat mieltään Helsingissä joulukuun alussa. (KUVA: SEPPO SAMULI / LEHTIKUVA)
Maria Manner HS, Paavo Teittinen HS
Julkaistu: 30.12.2016 16:05
SUOMI odottaa alkuvuonna Irakilta tietoa siitä, mitä se konkreettisesti haluaa turvapaikanhakijoiden palautussopimuksen tai sitä vastaavan järjestelyn syntymiseksi.
Suomen sisäministeriön ja ulkoministeriön virkamiehet vierailivat joulun alla Bagdadissa neuvottelemassa asiasta. Helmikuussa Irakista odotetaan Suomeen delegaatiota, jossa on edustajia muun muassa pääministerin kansliasta, ulkoministeriöstä ja siirtolaisministeriöstä.
Suomi toivoo tuolloin saavansa Irakilta konkreettisia ehdotuksia siitä, mitä kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden palautusjärjestely vaatii. Suomalaisten on tarkoitus tuoda pöytään omia ehdotuksiaan yhteistyön tiivistämiseksi.
On mahdollista, että mitään varsinaista virallista palautussopimusta ei synny. Suomen näkökulmasta olennaista on saada sovittua joukosta toimenpiteitä, joiden avulla mahdollisesti tuhannet irakilaiset saadaan palautettua kotimaahansa.
JOULUKUUN tapaamisen jälkeen Irakin siirtolaisministeriö julkaisi tiedotteen, jonka mukaan maa ei tule edelleenkään hyväksymään kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden irakilaisten vastentahtoisia palautuksia.
Yhdelläkään EU-maalla ei ole käytännössä toimivaa palautussopimusta Irakin kanssa. Palautussopimusta vastaava järjestely ei siitä huolimatta ole mahdoton, mutta siitä ei tule myöskään Suomelle halpa.
Sopimus edellyttää käytännössä maiden välisten suhteiden yleisempää tiivistämistä. HS:n tietojen mukaan Suomelta vaadittavien toimenpiteiden kustannukset voivat lähitulevaisuudessa nousta useisiin miljooniin euroihin vuodessa.
Suurlähettiläs Päivi Laineen mukaan Bagdadissa puhuttiin alustavasti siitä, että Suomi rahoittaisi palaaville ammatti- ja yrittäjyyskoulutusta. On myös mahdollista, että Suomi antaa tukea palaavien ihmisten perheille.
”Olemme miettineet, miten voisimme helpottaa ihmisten paluuta kotimaahansa. Nämä asiat ovat sellaisia, joita voisimme ehkä tarjota”, Laine sanoo.
Irak haluaa Suomeen saapuneet kansalaisensa takaisin, mutta se suostuu ottamaan heidät vain, jos he palaavat vapaaehtoisesti. Maa ei halua antaa itsestään kuvaa kansalaistensa pakkopalauttajana, ja toisaalta nippusiteissä saapuvat nuoret turhautuneet miehet nähdään uhkana sisäiselle turvallisuudelle.
Toimivan ratkaisun löytäminen on tasapainottelua, koska Suomi ja Irak eivät myöskään halua antaa kuvaa siitä, että Irakista Eurooppaan lähteneitä ja sitten palaavia suositaan ohi muiden irakilaisten.
IRAKIN hallitus haluaa myös jälleenrakentaa sodan runteleman maan. Bagdadissa keskusteltiin siitä, että Suomi voisi antaa tukea siviilikriisinhallinnan kehittämiseen, esimerkiksi poliisikoulutukseen. Esille nousivat lisäksi koulutusyhteistyön tiivistäminen sekä opiskelijavaihdot.
Irakin pääministerin kansliasta nostettiin pöydälle myös Suomen suurlähetystön perustaminen Bagdadiin. Suurlähetystö on Irakille tärkeä, koska se haluaa rakentaa tiiviimpiä siteitä länsimaihin. Päivi Laine alkaa hoitaa Suomen asioita Bagdadissa vuodenvaihteen jälkeen, mutta hänen asemapaikkansa on Helsinki.
Lähetystö Bagdadissa olisi Suomelle todella kallis, mutta sitä pidetään Suomen sisäministeriössä järkevänä, jos Irakin kanssa halutaan tehdä tiiviimpää yhteistyötä eri hankkeissa.
”Se ei ole poissuljettua. Katsotaan kuitenkin ensin, miten nykyinen kuvio toimii”, sanoo Laine.
PALAUTUSJÄRJESTELYN kustannuksia pitää punnita Suomeen mahdollisesti jäävien paperittomien irakilaisten kustannuksia vasten. Viime vuonna saapuneesta noin 21 000 irakilaisesta vielä noin puolet tulee viranomaisarvion mukaan saamaan lainvoimaisen käännytyspäätöksen.
Suomessa tällaisia ihmisiä on toistaiseksi vain satoja, mutta ensi vuoden aikana luku saattaa nousta noin 10 000:een, kun Helsingin hallinto-oikeus ehtii käsitellä Maahanmuuttoviraston päätöksistä tehdyt valitukset. Kaikki kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet eivät tosin jää Suomeen.
ON todennäköistä, että monet irakilaisista päättävät joka tapauksessa lähteä pimeiden töiden perässä Keski- ja Etelä-Eurooppaan. Suomi ei kuitenkaan halua ottaa riskiä, että neuvottelut Irakin kanssa kariutuvat ja maahan jää tuhansien paperittomien joukko."
Eivätkö suomalaiset ole luvanneet tarpeeksi massia ja koulutusta kiristäville irakilaisille, vai missä lienee vika.
Mielestäni on käsittämätöntä, että suomen hallitus antaa jonkun kehittymättömän apinavaltion kiristää itseään keskiaikaiseen tyyliin, että maksakaa tai kansalaisemme jäävät teidän riesaksi.
Paperittomien palautus Irakiin voi maksaa Suomelle miljoonia euroja – neuvotteluissa esillä suurlähetystö Bagdadiin ja opiskelijavaihto
Suomi odottaa alkuvuonna Irakilta tietoa siitä, mitä se tahtoo palautussopimuksen syntymiseksi.
Irakilaiset turvapaikanhakijat ja muut Suomen turvapaikkapolitiikkaan tyytymättömät osoittivat mieltään Helsingissä joulukuun alussa. (KUVA: SEPPO SAMULI / LEHTIKUVA)
Maria Manner HS, Paavo Teittinen HS
Julkaistu: 30.12.2016 16:05
SUOMI odottaa alkuvuonna Irakilta tietoa siitä, mitä se konkreettisesti haluaa turvapaikanhakijoiden palautussopimuksen tai sitä vastaavan järjestelyn syntymiseksi.
Suomen sisäministeriön ja ulkoministeriön virkamiehet vierailivat joulun alla Bagdadissa neuvottelemassa asiasta. Helmikuussa Irakista odotetaan Suomeen delegaatiota, jossa on edustajia muun muassa pääministerin kansliasta, ulkoministeriöstä ja siirtolaisministeriöstä.
Suomi toivoo tuolloin saavansa Irakilta konkreettisia ehdotuksia siitä, mitä kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden palautusjärjestely vaatii. Suomalaisten on tarkoitus tuoda pöytään omia ehdotuksiaan yhteistyön tiivistämiseksi.
On mahdollista, että mitään varsinaista virallista palautussopimusta ei synny. Suomen näkökulmasta olennaista on saada sovittua joukosta toimenpiteitä, joiden avulla mahdollisesti tuhannet irakilaiset saadaan palautettua kotimaahansa.
JOULUKUUN tapaamisen jälkeen Irakin siirtolaisministeriö julkaisi tiedotteen, jonka mukaan maa ei tule edelleenkään hyväksymään kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden irakilaisten vastentahtoisia palautuksia.
Yhdelläkään EU-maalla ei ole käytännössä toimivaa palautussopimusta Irakin kanssa. Palautussopimusta vastaava järjestely ei siitä huolimatta ole mahdoton, mutta siitä ei tule myöskään Suomelle halpa.
Sopimus edellyttää käytännössä maiden välisten suhteiden yleisempää tiivistämistä. HS:n tietojen mukaan Suomelta vaadittavien toimenpiteiden kustannukset voivat lähitulevaisuudessa nousta useisiin miljooniin euroihin vuodessa.
Suurlähettiläs Päivi Laineen mukaan Bagdadissa puhuttiin alustavasti siitä, että Suomi rahoittaisi palaaville ammatti- ja yrittäjyyskoulutusta. On myös mahdollista, että Suomi antaa tukea palaavien ihmisten perheille.
”Olemme miettineet, miten voisimme helpottaa ihmisten paluuta kotimaahansa. Nämä asiat ovat sellaisia, joita voisimme ehkä tarjota”, Laine sanoo.
Irak haluaa Suomeen saapuneet kansalaisensa takaisin, mutta se suostuu ottamaan heidät vain, jos he palaavat vapaaehtoisesti. Maa ei halua antaa itsestään kuvaa kansalaistensa pakkopalauttajana, ja toisaalta nippusiteissä saapuvat nuoret turhautuneet miehet nähdään uhkana sisäiselle turvallisuudelle.
Toimivan ratkaisun löytäminen on tasapainottelua, koska Suomi ja Irak eivät myöskään halua antaa kuvaa siitä, että Irakista Eurooppaan lähteneitä ja sitten palaavia suositaan ohi muiden irakilaisten.
IRAKIN hallitus haluaa myös jälleenrakentaa sodan runteleman maan. Bagdadissa keskusteltiin siitä, että Suomi voisi antaa tukea siviilikriisinhallinnan kehittämiseen, esimerkiksi poliisikoulutukseen. Esille nousivat lisäksi koulutusyhteistyön tiivistäminen sekä opiskelijavaihdot.
Irakin pääministerin kansliasta nostettiin pöydälle myös Suomen suurlähetystön perustaminen Bagdadiin. Suurlähetystö on Irakille tärkeä, koska se haluaa rakentaa tiiviimpiä siteitä länsimaihin. Päivi Laine alkaa hoitaa Suomen asioita Bagdadissa vuodenvaihteen jälkeen, mutta hänen asemapaikkansa on Helsinki.
Lähetystö Bagdadissa olisi Suomelle todella kallis, mutta sitä pidetään Suomen sisäministeriössä järkevänä, jos Irakin kanssa halutaan tehdä tiiviimpää yhteistyötä eri hankkeissa.
”Se ei ole poissuljettua. Katsotaan kuitenkin ensin, miten nykyinen kuvio toimii”, sanoo Laine.
PALAUTUSJÄRJESTELYN kustannuksia pitää punnita Suomeen mahdollisesti jäävien paperittomien irakilaisten kustannuksia vasten. Viime vuonna saapuneesta noin 21 000 irakilaisesta vielä noin puolet tulee viranomaisarvion mukaan saamaan lainvoimaisen käännytyspäätöksen.
Suomessa tällaisia ihmisiä on toistaiseksi vain satoja, mutta ensi vuoden aikana luku saattaa nousta noin 10 000:een, kun Helsingin hallinto-oikeus ehtii käsitellä Maahanmuuttoviraston päätöksistä tehdyt valitukset. Kaikki kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet eivät tosin jää Suomeen.
ON todennäköistä, että monet irakilaisista päättävät joka tapauksessa lähteä pimeiden töiden perässä Keski- ja Etelä-Eurooppaan. Suomi ei kuitenkaan halua ottaa riskiä, että neuvottelut Irakin kanssa kariutuvat ja maahan jää tuhansien paperittomien joukko."
