vierailija
Olen nyt siinä pisteessä, että pakko purkaa tuntoja johonkin. Minulla on 9kk ikänen vauva, tyytyväinen ja suht helppo tapaus. Tosinaan, kuten kaikki lapset, vauvani itkee väsymystään, nälkäänsä tai ihan muuten vain. Välillä menee itsellä hermot tähän totaalisesti, joten parhaana vaihtoehtona näen siirtyä sivummalle hengitteleen ja rauhoittumaan ja yleensä isä ottaa tällöin ohjakset. Sen sijaan, että isä rauhoittelisi vauvaa, hän alkaa "vittuilemaan" vauvalle ja puhumaan tälle "katos taas sun äitis vaan hylkäs sut, et taida kovinkaan rakas sille olla" ikäänkuin syyllistäen minua siitä itkusta. Myös esim. ruokailutilanteessa miehellä ei hermot kestä mitään kitinää ja hän saattaa vain raivota lapselle ja heitellä soseet pitkin keittiöitä. Vauva tietysti säikähtää tuollaista aiheuttaen vaan isomman huudon. Myös välillä kun lapsi itkee niin isä vain haluaa huudattaa lasta, eikä salli minun lohduttaa. Ihan vain koska tietää, että stressitasoni nousee ja hermostun siitä itkusta. Mitä hittoa mun pitäis tehdä? Oon niin väsynyt tällaiseen.