Isän lääkitys?

  • Viestiketjun aloittaja stressaaja
  • Ensimmäinen viesti
stressaaja
Täällä yksi rauhaton sielu haluaisi kuulla, onko kellään muulla vastaavanlaisia ""huolia""?
Joka puolella puhutaan kovasti odottavan äidin lääkkeiden käytöstä ja niiden mahdollisista vaikutuksista sikiöön. MUTTA: itseäni kiinnostaisi kovasti tietää, miten isän käyttämä lääkitys vaikuttaa siemennesteen kautta (geenit, sukusolut tms.) kehittyvään sikiöön. Luulen, että useissa perheissä kuitenkin myös isät joutuvat käyttämään erilaisia jokapäiväisiä lääkkeitä (epilepsia, diabetes, MS, reuma jne.).
Itse olen nyt rv 6+2 ja selvittänyt kyseistä asiaa Teratologisen tietopalvelun kautta jo ennen raskauden suunnittelua, jolloin minulle kerrottiin etteivät mieheni käyttämien lääkkeiden (Cobaxone 20mg/ml, ruisku päivittäin)pitäisi vaikuttaa sikiöön. Nyt kuitenkin alkaa pikkuhiljaa taas kaikenlaiset ajatukset pyöriä mielessä, josko sittenkin lääkitys olisi pitänyt lopettaa raskauden suunnittelun ajaksi...
Auttakaa, hyvät ihmiset. Olenko vainoharhainen, kun tällaisella päätäni vaivaan. Onko muilla vastaavia kokemuksia?
 
Hansu
Hei!

Meillä on miehellä jatkuva lääkitys krooniseen vaivaan. Edellinen lääke oli tuoteselosteessa ihan selvästi sanottu siittiöihin vaikuttavaksi ja lapsen tekoa ei suositeltu. Mies pyysi lääkärissä lääkkeen vaihtoa lapsiystävälliseen, kun suunniteltiin raskauden yrittämistä. Lääke vaihdettiin (lääkäri ihmetteli miksi ylipäänsä edellistä lääkettä oli nuorelle miehelle määrätty) ja soitettiin vielä yliopiston apteekin lääkeinfoon ja varmistettiin toisella mielipiteellä lääkkeen sopivuus.
Jos sinulle on siellä tietopalvelussa sanottu, että lääke ei vaikuta sikiöön, niin uskoisin ammattilaisen sanaan:)
Me ei lopetettu lääkitystä, koska ei haluttu miehen kärsivän ikävistä oireista. Ja miksi pitäisikään, jos lääke on sanottu turvalliseksi.
 
lääkitys kohdallaan
Meillä mies syö lääkkeitä paniikkihäiriöön. Ei niinkään, että hän enää niitä tarvitsisi, mutta kun useamman vuoden on syönyt ei se lopettaminenkaan ihan heti käy. Vieroitus lääkkeestä vie useita vuosia. Hän on yrittänyt useasti olla ilman, mutta kroppa on toista mieltä...eli hiljalleen vähennellään.
Kovasti meitäkin mietitytti lääkkeen vaikutus sikiöön kun aloimme lasta suunnitella. Missään ei ollut tutkittua tietoa sikiö/siittiövaikutuksista hänelle sopineesta lääkkeestä. Lähes kaikki muut oli tutkittu, seksihaluja myöten.
Lääkitystä ei muutettu; olihan se sopiva ja sopivan löytämiseen oli mennyt aikoinaan ihan tarpeeksi aikaa ja pahaa mieltä. Lääkärikin oli sitä mieltä, että ellei tutkittua tietoa ole ei sen tutkimiseenkaan ole ollut aihetta. Lisäksi meillä oli edessä lapsettomuushoidot, joissa sperma tutkittiin useaan otteeseen ja toimenpidettä varten pestiin siittiöt. Toisin sanoen oli huojentavaa, että jo valmiiksi viallisia siittiöitä ei edes yritetty...vain parasta a-ryhmää.
Voi olla, että muuten huoli olisikin ihan toinen...tosin emmehän voi olla ikinä varmoja oliko kenties lääkkeellä jokin vaikutus siittiöiden sopivuuteen...ehkä lääke oli syynä lapsettomuuteemme, sitä ei voi ikinä tietää.
Nyt on kasassa rv 26 ja raskaus on edennyt hyvin. Seulat ja rakenteet on tutkittu ja kaikki sujuu suunnitelmien mukaan.
 
Emmi
Ei kannata riskeerata isin terveyttä omien pelkojen takia. Pitkäaikaisen lääkityksen lopetus ja iso elämänmuutos (lapsi) eivät välttämättä toimi kauhean hyvin yhdessä.
 
vierailija
Nostan vanhan keskustelun, koska aihe ajankohtainen!
Onko kellään kokemuksia lasten saamisesta kun miehellä lääkitys johonkin krooniseen vaivaan ? Elikkä miehellä oli käytössä roferon- niminen 2x viikossa pistettävä lääke , kun tulin raskaaksi. Nyt odotteken sikiöseulonnan verikokeiden tuloksia ja nt-ultraa ja pelottaa.
 

Yhteistyössä