Isän etsiminen

Elämäni eläimenä

Uusi jäsen
06.09.2011
7
0
1
Mitenköhän mun pitäisi tässä tilanteessa edetä, vikaa on niin minussa kuin isässäkin... Aloitan alusta: n 14 vuotta sitten olin tilanteessa jossa olin "seurustellut" n.2kk kestäneessä suhteessa asunnottoman ja työttömän itseäni hyvinkin paljon vanhemman miehen kanssa, olin 19 vuotias tyttö. Tulin ns vahinkoraskaaksi ja lähdin kauhuissani tilannetta pakoon, lapsen halusin pitää. Isyydentunnustustilanteessa en mukamas tiennyt kuka isä voisi olla ja vaihtoehtoja oli liian monta mukamas, joten isä jäi ns. selvittämättä.
Lapsi oli n. 2vuotias, kun kävimme lapsen isää (tekaistaan nimi vaikka Pertiksi) katsomassa ja kävimme kahveella, asuimme siis eri paikkakunnalla kuin Pertti. Siitä meni ehkä n. vuosi aikaa, kun itse näin Pertin sen jlk ja juttelimme asioita. Pertti sanoi, että aluksi oli muka lakimiehiin yhteyttä jne ja yritti selvittää missä asuimme, mutta sitten jätti en asian sikseen. Oli tehnyt sillä välin toisen naisen kanssa lapsen. Sanoi, että ei ole kertonut meidän lapsestaan nykyiselle naiselleen mitään (ja tuskin myöskään vuosien varrella). (Pertillä on myös meidän yhteisen ja tämän toisen lapsen lisäksi tyttö, joka on vanhempi näitä), samoin sanoii lähettävänsä pojallemme vaatteita, niitä ei kuitenkaan ikinä perille löytynyt....
Nyt poikani ollessa 13vuotias hän haluaisi kovasti tietää omasta isästään ja jopa nähdä hänet. Olen tehnyt salapoliisin työtä ja luulenkin löytäneeni ainakin, tämän veljen ja siskon ja luulen myös titäväni missä Pertti asuu perheensä kanssa. Mutta kysymys kuuluukin, että miten minä lähetyisin tätä Perttiä, jos ja kun hänen muu perheensä ei tiedä asiaa? Laitanko kirjeen valokuvan kera? Menenkö käymään? Kysynkö oletetuilta siskoilta, että onko pertti oikea mies ja tietääkö ne edes mitään veljestään? Mennekö paikkakunnalle ns vahingossa, jos sattuisin törmäämään Perttiin ja kysymään haluaako olla tekemisissä poikansa kanssa? Olen aivan ulkona tilanteessa ja mitä tässä tekisin....
 
Tätä nykyistä perhettä ei kannata tilateeseen sotkea, tuhoat vaan monta elämää.. Ota selvää missä Pertti on töissä, tapaa hänet ilman tätä muuta perhettä ja kysy haluaako tavata poikansa. Jos ei, et mielestäni voi asille mitään. Pertti saa sitten itse päättää, mitä haluaa perheelleen tästä kertoa, vai haluaako kertoa mitään..
 
Olen yrittänytkin asiaa selvitellä (siis työpaikkaa jne), mutta siinä onnistumatta... Kauhean vaikeaa, kun ei enää edes muista niiden "yhteisten tuttujen" nimiä missä silloin aikoinaan pyörittiin, jotta saisi niiltä edes jotain tietoa...
 
Mun mielestä asiaa ei tarvii piilotella. Varsinkaan kun ketään ei ole tilanteessa petetty vaan lapsesi on syntynyt ennen Pertin uutta suhdetta.
Kaikki salailu on henkisesti kuluttavaa.
Kannattaa kuitenkin varautua tylyynkin vastaanottoon kun ihmiset on joskus niin julmia.
 
Mä soittaisin Pertille ja kertoisin tilanten pyytäen häntä tapaamaan poikansa. Kyllä Pertti on ihan aina tiennyt, että hän jää "kiinni" pojastaan mitä suuremmalla todennäköisyydellä jokin päivä, joten ei se hänelle ihan puun takaata tule ja mikäli hän on todell salannut tilanteen vaimoltaan, on se Pertin oma häpeä.

Lapsellahan on oikeus isään, joten mikäli lapsi itse haluaisi, niin ei muuta, kuin selvittämään isyys. Isän ei ole lasta pakko tavata, mutta lapsella on oikeus periä isänsä, saada isältä elatusta ja saada isän nimi myös papereihin.
 
[QUOTE="vieras";24571672]Mun mielestä asiaa ei tarvii piilotella. Varsinkaan kun ketään ei ole tilanteessa petetty vaan lapsesi on syntynyt ennen Pertin uutta suhdetta.
Kaikki salailu on henkisesti kuluttavaa.
Kannattaa kuitenkin varautua tylyynkin vastaanottoon kun ihmiset on joskus niin julmia.[/QUOTE]

No ei tohon nyt herranjumala LAPSIA voi sotkea! Mieti nyt miltä lapsista tuntuis kun joku vieras ämmä tulis selittämään 'terve, tässäpä on mun lapseni, teidän puoliveli josta rakas isukkinne ei ole teille koskaan kertonut'
 
Tätä mieltä minäkin olen, mutta miten asian sitten otan esille... Se on lähinnä se ongelma, että mikä on se ratkaiseva siirto, mitä teen, että saan asian etenemään. Tylyyn vastaanottoon, olen varautunutkin... Ja ei, ei ole puhelinnumeroa, on vain osoite, joss olisikin puhelinnumero niin se olisikin helppo tilanne...
 
Viimeksi muokattu:
No ei tohon nyt herranjumala LAPSIA voi sotkea! Mieti nyt miltä lapsista tuntuis kun joku vieras ämmä tulis selittämään 'terve, tässäpä on mun lapseni, teidän puoliveli josta rakas isukkinne ei ole teille koskaan kertonut'

Näinpä. Ja jos on kerran itse alunperin valehdellut, ettei tiedä kuka lapsen isä on, ei minun mielestäni ole mitään oikeutta alkaa vuosien päästä peräämään varsinkaan mitään elatusmaksuja.. JOs Pertti on asian salannut, oma on tosiaan valintansa ja häpeänsä. Ei siinä tarvi muun perheen elämää sotkea.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Elämäni eläimenä;24571744:
Tätä mieltä minäkin olen, mutta miten asian sitten otan esille... Se on lähinnä se ongelma, että mikä on se ratkaiseva siirto, mitä teen, että saan asian etenemään. Tylyyn vastaanottoon, olen varautunutkin... Olen vain sitä mieltä, että minun mielestäni nämä sisarukset (olkoonkin puolikkaita) olis velvollisia tietämään, että on muitakin kuin he kaksi ja jos haluavat ni voipi pitää yhteyttä sitten vanhempanakin...

Mietipäs nyt kuitenkin... Miten järkyttävää olisi lapsille kuulla, että isänsä on valehdellut heille koko ikänsä? On tämä Pertti nyt sitten millainen ihminen tahansa, ei pidä menneisyyden virheistä rangaista lapsia.
 
Siis sä olet itse salannut raskauden ja lapsen isältä, lähtenyt kun olet tullut paksuksi ja väittänyt ettet tiedä kuka isä on. Ja sitten sun mielestä isä tekee väärin kun ei kerro (sähän et tiedä onko kertonut) nykyiselle perheelleen teistä? Hei haloo. Kukahan se tässä alunperin on tehnyt väärin niin turha sun on nyt alkaa leikkimään pyhimystä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja äits;24571760:
Näinpä. Ja jos on kerran itse alunperin valehdellut, ettei tiedä kuka lapsen isä on, ei minun mielestäni ole mitään oikeutta alkaa vuosien päästä peräämään varsinkaan mitään elatusmaksuja.. JOs Pertti on asian salannut, oma on tosiaan valintansa ja häpeänsä. Ei siinä tarvi muun perheen elämää sotkea.



Ja ei ole todellakaan tarkoitus mitään elatustukia tai muutakaan perintöä karhuta. Ainoa syy olisi se, että lapsi saisi rauhan ja tietäisi haluaako isä olla tekemisissä vai ei.
 
Alkuperäinen kirjoittaja äits;24571760:
Näinpä. Ja jos on kerran itse alunperin valehdellut, ettei tiedä kuka lapsen isä on, ei minun mielestäni ole mitään oikeutta alkaa vuosien päästä peräämään varsinkaan mitään elatusmaksuja.. JOs Pertti on asian salannut, oma on tosiaan valintansa ja häpeänsä. Ei siinä tarvi muun perheen elämää sotkea.

Väärin. Vaikka äiti tai isä olisivat tehneet mitä, on lapsella oikeus isäänsä. Eli vaikka äiti ei aikoinaan olisi isyyttä selvittänytkään, ei se poista sitä, etteikö sitä voisi nyt selvittää. Lastenvalvojalla itseasiassa jopa annetaan ohjeeksi se, että isyyden voi ja saa selvittää myöhemminkin.
 
Joo joo Chef..
Pertti on tiennyt jäävänsä kiinni joku päivä?

Jännä mitenkä nämä äidin tekemät valinnat ja virheet kääntyy jotenkin miehen viaksi tai häpeäksi.
Lapsen äiti on riistänyt lapselta oikeuden isäänsä, lapsella ei ole oikeutta periä häntä tai saada elatusta.
Hän ei ole virallisesti lapsen isä.

Outoa ja ärsyttävää on se että tällä "lapsella on oikeus... " fraasilla pyritään peittelemään äidin tekemiä virheitä ja/tai valintoja.

Eriasia tietysti jos isä haluaa olla länsä lapsen elämässä , toisin sanoen haluaa olla isä nyt kun hänelle siihen viimein annetaan mahdollisuus.
Mutta on turha itkeä mistään 'lapsen oikeudesta' 13 vuoden jälkeen... liikoja en odottaisi kyllä ja mitään ei voi vaatia kyseiseltä ihmiseltä.
 
Siis sä olet itse salannut raskauden ja lapsen isältä, lähtenyt kun olet tullut paksuksi ja väittänyt ettet tiedä kuka isä on. Ja sitten sun mielestä isä tekee väärin kun ei kerro (sähän et tiedä onko kertonut) nykyiselle perheelleen teistä? Hei haloo. Kukahan se tässä alunperin on tehnyt väärin niin turha sun on nyt alkaa leikkimään pyhimystä.


En ole salannut lapsen isältä raskautta enkä lapselta isää. Molemmat on ollut lapsen isällä tiedossa ja kuten kerroin, niin kerran lapsen isä oli suostuvainen lapsen tapaamaan ja toisella kerralla tapasi minut pelkästään. Numeroni ja osoitteeni on lapsen isällä ollut tiedossa aina!
 
Alkuperäinen kirjoittaja äits;24571773:
Mietipäs nyt kuitenkin... Miten järkyttävää olisi lapsille kuulla, että isänsä on valehdellut heille koko ikänsä? On tämä Pertti nyt sitten millainen ihminen tahansa, ei pidä menneisyyden virheistä rangaista lapsia.

Tämä asia on ihan kokonaan isän vastuussa, ei sisarpuolen, saati hänen äitinsä vastuulla.

Isän olisi pitänyt jo alusta saakka kertoa totuus, mutta koska hän ei niin tehnyt, niin viimeistään se kannattaisi tehdä nyt.

Ei pidä menneisyyden virheistä rangaista lapsia, totta...ei edes sitä poikaa, joka nyt isäänä etsii.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Elämäni eläimenä;24571787:
Ja ei ole todellakaan tarkoitus mitään elatustukia tai muutakaan perintöä karhuta. Ainoa syy olisi se, että lapsi saisi rauhan ja tietäisi haluaako isä olla tekemisissä vai ei.

Eikö siinä ole sitten tarpeeksi? Miksi sotkea muita tähän kuvioon? Kysyt isältä, haluaako olla tekemisissä. Jos ei, niin ei voi mitään, ikävä juttu ja hänen häpeänsä. Ei siinä tarvi viattomien ihmisten elämää sotkea sivussa. Jos taas haluaa olla tekemisissä, mikäs sen hienompaa. Ehkä sitten viimeistään kertoo muulle perheelle. Mutta se on yksin pertin valinta. Ikävä kyllä.
 
Väärin. Vaikka äiti tai isä olisivat tehneet mitä, on lapsella oikeus isäänsä. Eli vaikka äiti ei aikoinaan olisi isyyttä selvittänytkään, ei se poista sitä, etteikö sitä voisi nyt selvittää. Lastenvalvojalla itseasiassa jopa annetaan ohjeeksi se, että isyyden voi ja saa selvittää myöhemminkin.

Mutta miltä se tuntuisi poukarukasta tajuta, että isä on pakotettu viettämään aikaa hänen kanssaan? Ei sekään ole lapselle oikein.
 
Jos minulla olisi sisko- tai velipuoli jossain, toivoisin kyllä että saisin hänet tavata.
Omassa perhepiirissäni oli salailua näissä asioissa. Ja ainakin meidän kohdallamme (ja uskoisin että muidenkin) totuuden esille tuleminen oli vapauttavaa kaikille osapuolille.
 
Joo joo Chef..
Pertti on tiennyt jäävänsä kiinni joku päivä?

Jännä mitenkä nämä äidin tekemät valinnat ja virheet kääntyy jotenkin miehen viaksi tai häpeäksi.
Lapsen äiti on riistänyt lapselta oikeuden isäänsä, lapsella ei ole oikeutta periä häntä tai saada elatusta.
Hän ei ole virallisesti lapsen isä.

Outoa ja ärsyttävää on se että tällä "lapsella on oikeus... " fraasilla pyritään peittelemään äidin tekemiä virheitä ja/tai valintoja.

Eriasia tietysti jos isä haluaa olla länsä lapsen elämässä , toisin sanoen haluaa olla isä nyt kun hänelle siihen viimein annetaan mahdollisuus.
Mutta on turha itkeä mistään 'lapsen oikeudesta' 13 vuoden jälkeen... liikoja en odottaisi kyllä ja mitään ei voi vaatia kyseiseltä ihmiseltä.

Kyllä Pertti on koko ajan tiedostanut, että joku päivä poika saattaa haluta ottaa isästään selvää. Täytyy ola melkoinen idiootti, mikäli ei pidä tätä asiaa mahdollisena ja jopa todennäköisenä.

Ei kenenkään virheet tai valinnat käänny kenenkään viaksi tai häpeäksi. Isä on tiennyt lapsestaan vuosikausia, jonka aikana hänellä on ollut mahdollisuus tunnustaa isyys ja vaatia oma osuutensa vanhemmuudesta. Jäi epäselväksi oliko äiti pimittänyt isältä lapsen ensimmäiset 2v (jos näin, niin melko kusipäinen teko) mutta isä on tiennyt pojastaan ainakin jo sen 11 vuotta.

Jos äiti oli salannut lapsen isältään sen 2v, niin sen aikaa äiti oli riistänyt pojaltaan isän. Mutta sen jälkeen, kun isä on lapsestaan saanut kuulla, ei äiti enää pysty ketään riistämään keneltäkään. Isä olisi voinut (ja voi vieläkin) käydä tunnustamassa lapsensa ja jos hän ei sitä tee, voi joko lapsen äiti, tai lapsi itse sitä vaatia.

Isästä siis tulee lapsen virallinen isä, jos joku heistä kolmesta niin haluaa.

Miksi näet, että äiti on 13 vuoden ajan tehnyt virheitä ja valintoja jotka ovat estäneet isän isyyden? Mä näkisin, että isyys on estetty vain siltä ajalta, kun isä ei ole lapsesta tiennyt. Ja loput mahdolliset virheet ja valinnat on tehnyt isä itse, sillä hänellä on ollut sen jälkeen mahdollisuus isyyteen.
 
No totta kai lapsella on oikeus saada yhteys isäänsä, ja koska on vielä alaikäinen, niin äidin täytyy tehdä se. En ymmärrä miten äidin väärä valinta aiemmassa vaiheessa voisi tarkoittaa, ettei lapsella enää olisi oikeutta tietää kuka isä on? Lapsihan on itse kysynyt isästään! Ainakin hänelle tulee suoda jotain ratkaisua tän asian kanssa - vaikka isä ei tahtoisikaan tavata, niin lapsella on oikeus tietää, kuka isä on ja käsitellä vaikka sitten se menetyksen tuska, jos ei isä halua olla yhteydessä. Epätietoisuus se pahinta on.
 
Alkuperäinen kirjoittaja äits;24571818:
Eikö siinä ole sitten tarpeeksi? Miksi sotkea muita tähän kuvioon? Kysyt isältä, haluaako olla tekemisissä. Jos ei, niin ei voi mitään, ikävä juttu ja hänen häpeänsä. Ei siinä tarvi viattomien ihmisten elämää sotkea sivussa. Jos taas haluaa olla tekemisissä, mikäs sen hienompaa. Ehkä sitten viimeistään kertoo muulle perheelle. Mutta se on yksin pertin valinta. Ikävä kyllä.



Tämähän se onkin ollut tässä jutussa se asia, että isältä haluan kysyä, haluaako olla tekemisissä vaiko ei.
Apua todellakin tarvitsen asiassa, että kuinka edetä, koka puhelinnumeroa ei ole, on vain osoite... Kirjeellä??

Vikaa on todellakin ollut minussa ja vikaa on ollut myös miehessä, hän on alusta asti tietänyt raskaudesta, pojasta jne puhnumeron ja osoitteen jne..

Ja en todellakaan meinaa viattomien ihmisten elämää sotkea, mutta ite henkkoht tiedän miltä tuntuu, kun tietää, että on sisat jossain muualla, mutta ei tunne ihmistä ollenkaan eikä tiedä missä on.

Olen myö pojalleni rehellisesti kertonut isästään ja elämästämme ennen ja jälkeen jne, tätä etsintä operaatiota en ole kertonut, koska en halua hänen odottavan turhia vaan haluan itse selvittää asian ja kysyä Pertiltä mitä haluaa
 
Alkuperäinen kirjoittaja äits;24571825:
Mutta miltä se tuntuisi poukarukasta tajuta, että isä on pakotettu viettämään aikaa hänen kanssaan? Ei sekään ole lapselle oikein.

Ei isää voi kukaan pakottaa aikaansa sen lapsen kanssa viettämään. Mitä sä oikein höpiset?!

Ainoa mihin isä voidaan pakottaa on elatustuen maksu ja hänen tulee jakaa mahdollinen perintä kuolemansa jälkeen kaikkien lastensa, myös tämän viimeiseksi tunnustetun kesken.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Elämäni eläimenä;24571787:
Ja ei ole todellakaan tarkoitus mitään elatustukia tai muutakaan perintöä karhuta. Ainoa syy olisi se, että lapsi saisi rauhan ja tietäisi haluaako isä olla tekemisissä vai ei.

Perintö onkin lapsen oikeus eikä sinun. Minusta sinun äitinä tulisi ajaa lapsesi etua ja selvittää isyys.
 

Yhteistyössä