Isäni ei ole muistanut mua synttäreinä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja lämmintä kättä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
L

lämmintä kättä

Vieras
Niin pitkään aikaan kuin saatan muistaa. Olen saanut vain kortin. Jouluna olen saanut jotain pieniä lahjoja, jos on muistanut. Yleensä on kyllä ollut hänen vaimonsa hankkimia.

Tarviiko mun siis muistaa häntä muuta kuin lasten korteilla?

Ärsyttää kun olen tuskissani aina ostanut synttäri- ja isänpäivälahjoja eikä siltä tuu koskaan mitään. Viimeksikään ei edes onnitellut kun täytin 29, vaikka koko päivä nähtiin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Myy-80:
Onhan se korttikin muistamista, samoin yhteinen aika. :)

On toki, mutta kun ei edes onnittele niin se ei ole.

lähinnä mä nyt vaan tajusin et miks mä stressaan sen lähjoilla kun ei sekään mulle koskaan mitän anna.
 
Alkuperäinen kirjoittaja v:
mun isä ei oo koskaan muistanut mua lahjoilla eikä onnitteluilla saati korteilla.
luulis aikuisen ihmisen kestävän sen :o

o: itsellesi.
Sanoinko etten kestä sitä?
Sanoin että miksi mun pitäis aina ostella kun ei sekään osta?
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja v:
mun isä ei oo koskaan muistanut mua lahjoilla eikä onnitteluilla saati korteilla.
luulis aikuisen ihmisen kestävän sen :o

o: itsellesi.
Sanoinko etten kestä sitä?
Sanoin että miksi mun pitäis aina ostella kun ei sekään osta?

no kuka on sanonnut et sun tarvii??
 
tuota tuota, miksi aikuista ihmistä pitäisi lahjoilla muistaa? en minä kyllä enää 28 vuotiaalle pojalleni lähetä kuin kortin, jouluna muistan jollain pienellä lahjalla. Hänellähän on oma elämämnsä ja jos joskus perheen perustaa ja lapsia saa niin lapsenlapsiani muistan tietysti aikuisikään asti jos niin kauvan elän. miehillä pakkaa uohtuu nuo syntymäpäivät varsinkin jos lapsi on jo aikuinen. eikö tuo ole aika lapsellista ajattelua. miehesi voi tokikin muistaa mutta enää isä..????
 
Mua ei haittaa ettei isä muista mua, mutta kun ei muista edes mun poikaa. Poika kyllä lähettelee ukille kortteja yms. mutta ukki ei edes laita korttia, saati että kävis katsomassa lapsenlastaan. Kerran neljässä ja puolessa vuodessa ukki on käynyt poikaa katsomassa, se oli ristiäisissä ja vietti meillä aikaa peräti 2 tuntia.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ajattelen näin:
tuota tuota, miksi aikuista ihmistä pitäisi lahjoilla muistaa? en minä kyllä enää 28 vuotiaalle pojalleni lähetä kuin kortin, jouluna muistan jollain pienellä lahjalla. Hänellähän on oma elämämnsä ja jos joskus perheen perustaa ja lapsia saa niin lapsenlapsiani muistan tietysti aikuisikään asti jos niin kauvan elän. miehillä pakkaa uohtuu nuo syntymäpäivät varsinkin jos lapsi on jo aikuinen. eikö tuo ole aika lapsellista ajattelua. miehesi voi tokikin muistaa mutta enää isä..????

Voi apua.
Pointti oli nyt se että ei kai munkaan tarvi ostaa, koska ei sekään ostele.

Olenko mä nyt jossain väittänyt että mun maailma kaatuu kun en saa iskältä lahjoja?

 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja ajattelen näin:
tuota tuota, miksi aikuista ihmistä pitäisi lahjoilla muistaa? en minä kyllä enää 28 vuotiaalle pojalleni lähetä kuin kortin, jouluna muistan jollain pienellä lahjalla. Hänellähän on oma elämämnsä ja jos joskus perheen perustaa ja lapsia saa niin lapsenlapsiani muistan tietysti aikuisikään asti jos niin kauvan elän. miehillä pakkaa uohtuu nuo syntymäpäivät varsinkin jos lapsi on jo aikuinen. eikö tuo ole aika lapsellista ajattelua. miehesi voi tokikin muistaa mutta enää isä..????

Voi apua.
Pointti oli nyt se että ei kai munkaan tarvi ostaa, koska ei sekään ostele.

Olenko mä nyt jossain väittänyt että mun maailma kaatuu kun en saa iskältä lahjoja?

no aikuinen ihminen ihan itse päättää kelle ostaa ja kelle ei.
 
niin vois sitte itekin ostaa. Nämähän on vaan näitä perheen sisäisiä tapoja ja kyllä aikuistenkin pitää huomioida toisiaan, mikäli odottavat itse huomiointia. Isäni on joskus onnitellut minua väärällä iällä, ku ei varmaan muistanu oikein, mut onnitteli kuitenkin ja jotain sain. Kaikkihan se on eteenpäin.
 
Mie taijan ymmärtää mitä ap tarkoittaa. On todella vaikeaa olla muistamatta omaa isää, mutta silti kaihertaa kun ei saa vastinetta. Itsestäni ainakin tuntuu todella hyvälle, jos joku muistaa minua, näyttää että olen tärkeä ja muistamisen arvoinen, ikään katsomatta. Miksi aikuisia lapsia ei voisi muistaa? Konvehtirasia tai pieni nalle, hinnalla nuo ei ainakaan ole pilattuja, mutta antavat paljon saajalle, varsinkin jos kohteena on oma lapsi (vaikka ikää olisi sitten sen 47v.). Ja kenen lahja tuntuisikaan paremmalta, ellei omien läheisten...
 
Mun mieheni isä ei ole muistanut poikaansa koskaan.
Kun ukkoni oli pieni, appi myi pojan leluja/pelejä saadakseen kaljarahaa!.
Kun "rakas" appi" on täyttänyt 50- ja 60-vuotta, on vielä kehdannut soitella, ja kyselä LAHJAA :headwall: :headwall: :headwall:
 
Alkuperäinen kirjoittaja KaksiKertaaPienempi:
Mie taijan ymmärtää mitä ap tarkoittaa. On todella vaikeaa olla muistamatta omaa isää, mutta silti kaihertaa kun ei saa vastinetta. Itsestäni ainakin tuntuu todella hyvälle, jos joku muistaa minua, näyttää että olen tärkeä ja muistamisen arvoinen, ikään katsomatta. Miksi aikuisia lapsia ei voisi muistaa? Konvehtirasia tai pieni nalle, hinnalla nuo ei ainakaan ole pilattuja, mutta antavat paljon saajalle, varsinkin jos kohteena on oma lapsi (vaikka ikää olisi sitten sen 47v.). Ja kenen lahja tuntuisikaan paremmalta, ellei omien läheisten...

Kiitos, sö ymmärsit! =)
 

Yhteistyössä