Iso myooma

Ota nyt hyvä ihminen internet kauniiseen käteen, ja lisäksi osta joku naisen terveyden opaskirja. Ei ihminen saa hyvää hoitoa, jos heittäytyy täysin lapasena lääkärikunnan armoille eikä ole itse aktiivinen. Käynteihin täytyy valmistautua, listata asiat joita tarvitsee tai haluaa kysyä/tuoda esiin tai epäilee itse, ilmoittaa kaikki oireensa ja asiaan liittyvät halunsa, ja jos huomaa jotain puuttuvan niin soittaa hoitopaikkaan perään (esim. leikkauksen jälkeiset ohjeet saat sairaalastasi pyytämällä jälkikäteen paremmin kuin netissä marmattamalla, tai sitten sairaanhoitopiirin verkkosivuilta, tai käypä hoito- ohjeistosta). Netistä löytyy valtavasti tietoa asiasta kuin asiasta, myös suomeksi terveydenhuoltohallinnon julkaisemaa. Myoomaleikkauksistakin tulee googlella selvällä suomen kielellä kymmenittäin osumia.

Itse en olisi ikinä tässä näin hyväkuntoisena, jos en olisi itse ruvennut selvittämään mitä kaikkia syitä vatsan alueen kipuihin voi olla, ja pitänyt kiinni omasta näkemyksestäni siitä että minulla on endometrioosi. Sain väitellä asiasta kaikki terveyskeskuksen ja sairaanhoitopiirin lääkäriasteet läpi ennen kuin pääsin tähystysleikkaukseen ja endometrioosi tosiaan löytyi. Sen jälkeen selvittelin itsekseni miten tätä sairautta hoidetaan, mitä vaihtoehtoja minulla on jne ja kysyin sitten lääkäriltä ne asiat mitkä ei nettisurffailun ja kirjallisuuden perusteella selvinnyt ja suunnittelimme yhdessä miten minua hoidetaan.

Sinä ja vain sinä olet vastuussa omasta terveydestäsi, ja esim. kuukautisten mekanismien tunteminen ei ole mitään korkeampaa biologiaa vaan kuuluu naisen yleissivistykseen.

Eri tyyppisissä leikkauksissa on jälkihoidossa erilaiset rajoitteet ja ne riippuvat myös lääkäristä. Minulla ei ollut nostelukieltoa vaikka leikkaus ja haava oli isoja, jollakin tutulla taas oli pienen tähystysleikkauksen jälkeen tosi neuroottiset ja rajoittavat ohjeet. Olet varmaan huomannut itsekin, että haavaan liittyvät kiputuntemukset ja leikkauksen jälkeinen väsymys rajoittavat puuhailuasi ihan luonnostaan.

googleen kun naputtelee kohdunpoisto, niin tässäpä se ihan eka linkki mikä sieltä tulee, joka on juuri potilasohje

http://www.epshp.fi/kotisivu/synn/naistvo/kotihoit/kohdunp.htm

 

En minäkään voi kyllä uskoa, ettet tiennyt kuukautisten loppuvan. Olen 25 v., en opiskele lääketiedettä, ja pidän itsestäänselvänä, että jossei ole kohtua, ei ole kuukautisiakaan.

Olet saanut huonoa hoitoa, olen samaa mieltä siitä. Mutta mielestäni kyllä myös itse valitat ja voivottelet kauhesti. Kuten edellä sanotiin, kysy asioita ja vaadi parempaa kohtelua. Älä tee sitä myöhemmin täällä, vaan paikan päällä tilanteen tullessa. Ei kannata valittaa, jossei ole vaatinutkaan parempaa. Tietenkään potilaan ei pitäisi joutua vaatimaan, mutta valitettavasti näin se välillä on. Sairaalassakin olisit voinut sanoa, että siivotkaapa tuo oksennus lattialta, en halua olla epäsiistissä huoneessa.

Olet myös päässyt pikaiseen leikkaukseen, olisit ollut mielestäni todella hölmö jos olisit kieltäytynyt siitä leikkauksesta. Esim. syövän voi todeta varmuudella vain leikkauksen yhteydessä, kukaan ei sinulle mistään muusta kuin koepalasta pysty sanomaan, onko sinulla syöpä vai ei. Olisiko halunnut elää lopun ikääsi miettien, mikä on kyseessä? Ja usko pois, niistä myoomista ei kasvaessaan seuraa mitään hyvää... Omasi oli jo iso, oli vain ajan kysymys koska se olisi alkanut oireilla. Kyllä elämää on kohdun poiston jälkeenkin....

 

Tuossa ylempänä kerroin, että minulta poistettiin kohtu elokuun lopulla ja kaikki meni erittäin hyvin.

Ei minullekaan erikseen kerrottu, että kuukautiset jää pois enkä muista että siitä olisi erikseen mainittu niissä esitteissä jotka sain ennen leikkausta. Huomasin itsekin vasta leikkauksen jälkeen sairaalassa kysyä asiasta sairaanhoitajalta. Minutkin oli leikattu kiireellisessä järjestyksessä syöpäepäilyn vuoksi, joten ennen leikkausta mielessä pyöri tietysti vaikka mitä asioita, ja peruskoulun biologiastakin on jo jonkin verran aikaa...

Minulla leikkaus tehtiin vatsanpeitteen läpi pystyviillolla, joka ulottuu navasta aina häpyluuhun asti. Sairaslomaa kirjoitettiin neljä viikkoa, ja ainakaan ensimmäisenä kolmena viikkona ei saanut tehdä mitään mikä vähääkään rasittaa vatsalihaksia. Kudosten umpeenkasvaminen vie oman aikansa, ja jos rehkii liikaa on vaarana että haava aukeaa.

On ihan luonnollista että leikkauksen jälkeen on erittäin väsynyt, ja myös vatsan toiminta voi takkuilla ja virtsaaminen tuntua oudolta. Itse taisin nukkua yli puolet vuorokaudesta, mikä tietysti toipumisen kannalta on erittäin hyvä asia. Elimistö on leikkauksessa käynyt läpi todella kovan rääkin, ja sen täytyy saada palautua rauhassa.

Minulla siis toipuminen on sujunut todella mallikkaasti ilman minkäänlaisia komplikaatioita ja olen nyt palannut takaisin ihan normaaliin elämään. Kuukautisista eroon pääseminen on helpottanut arkea huomattavasti. Haavan alue on kuitenkin edelleenkin hiukan oudon tuntuinen, mutta se on täysin normaalia ja sen kanssa pystyy hyvin elämään kun tietää että se kuuluu asiaan.

Toivottavasti toipumisesi sujuu hyvin, ja muista tosiaan ottaa erittäin rauhallisesti! Nyt sinulla on kerrankin oikeus löhöillä ja lupa olla tekemättä yhtään mitään.

 

Flower82: Juuri näin.

Niin väsynyt: Ymmärrän, että olet kokenut lyhyessä ajassa paljon: Syövön pelon, leikkauksen ja kaiken mitä siitä seuraa. Ymmärrän hyvin jos pääsi ei meinaa kaikessa pysyä mukana. Et ehkä näe asiaa niin kuin me,joilla ei ole asian tiimoilta tunteita mukana. Myoomasi oli todella iso ja syövän mahdollisuus aiheuttivat sen, että todellisuudessa sinulla ei ollut muuta mahdollisuutta kuin pikainen leikkaus.

Järkytys oli suuri, joten luulisin, että mielesi kapinoi vielä kaikkea tapahtunutta vastaan. Siinä on vaikea nähdä mitään hyvää, ja siksi kiukuttelet täällä hoitohenkilökunnasta, lääkäreistä yms. Saattaa helpottaa oloasi, että voit syyttää tilanteesta jotain. Vaikka parantumisen kannalta leikkaus oli ainoa oikea ratkaisu. Ikävää on se, että sait kaiken kukkuraksi sairaalainfektion.

Kun pääset asiassa vielä hieman eteenpäin, jonain päivänä koittaa sekin aika, että näet asiat toisin. Voit iloita siitä, ettei sinulla ollut syöpää, myoomasi ei ennättänyt aiheutttamaan vielä vakavampia oireita, olet yhtä nainen kuin ennen leikkaustakin, aurinko paistaa kuten ennenkin jne. Ja yhtä isoa kokemusta rikkaampana, olet saanut myös elämänviisautta.

Se mitä tietämättömyyteesi kuukautisten suhteen tulee, et nyt vain sattunut sitä tietämään. Erkoista sinänsä, mutta asia nyt vain on niin, eikä sitä sen enempää täällä tarvitse kauhistella. Kun menet lääkäriin, kysele kaikki mahdolliset mieltäsi askarruttavat asiat!

 

Rajansa kaikella... Olet kysynyt lääkäriltä, mitä kaikkea saat tehdä ja hän vastaa, että ihan kaikkea! Ei voi olla totta! Esim. yhdyntäkielto on olemassa tietyn aikaa, ja tämän kyllä lääkäri kertoo varmasti.
Eikö ap:stä yhtään vaivaa, että mitä siellä masussa on muuttunut? Tiedätkö, että emättimesi (= se putki pimpsassa) on lyhentynyt ja ommeltu kiinni? Siis ommeltu kiinni ylhäältä, kyllä sinne vielä pippeli mahtuu :-D
Ei mikään aika lääkärissä riitä, jos jokaiselle pitää selittää ihmisen anatomia alusta alkaen. Tuskin ripulipotilaallekaan selvitetään, että suuhun laitettu ruoka tulee aikanaan pyllystä ulos...

 

Minulta on leikattu myös kohtu. Poislähtiessäni kysyin mitä kaikkea saan tehdä. Vastauksena oli, että saan elää normaalia elämää voimieni rajoissa. Lääkäri tarkoitti sitä, ettei minun pidä jäädä sänkyyn voivottelemaan. Kyllä kivut ovat alussa sen verran voimakkaat, että jo se suojelee ihmistä tekemästä mitään tyhmyyksiä.

Toki yhdyntäkiellosta mainittiin, samoin raskaiden esineiden nostamisesta ja hyvästä hygieniasta huolehtimisesta. Nämä ovat kuitenkin sellaisia perusjuttuja, jotka ovat leikkauksen jälkeen itsestäänselvyyksiä. Mutta hyvähän näistäkin on mainita. Mutta muu elämä ei ole rajoitettua, omien voimien ja kunnon mukaan.

Esimerkiksi olisin voinut harrastaa seksiä jälkitarkastuksen jälkeen, mutta se ei tuntunut vielä siinä vaiheessa hyvältä ajatukselta. Lääkäri totesi siihenkin asiaan, että seksin aika on sitten kun siltä tuntuu.

 

No niin, kiitos teille kaikille haukkumisista, sinullekin Flower82. Luulin, että sinulla olisi ollut edes vähän ymmärrystä,mutta ei. En teetätä omia töitäni toisilla, enkä koskaan oleta että asiaksa tietää asian. Minä kerron ja vastuu asioiden selvittämisestä on työntekijällä. Eli minun tapauksessa lääkärillä. Hieno asia, että te muutamat tunnutte tietävän kaiken.Toivon, että teille tulee vastaavanlainen tilanne eteen ja saatte tuta välinpitämättömyyttä ja tuntemattomien ihmisten haukkumiset. Jokainen kykenee tuohon mitä te teette, se ei vaadi minkäänlaista järkeä.

Kiitos paljon ja oikein hyvää joulua teille. Toivottavasti muistatte sananne jos joskus teillä on vastaavaa edessä.

Ei kannata vastata, en todellakaan enää lue tätä palstaa.Pahaa mieltä saa muualtakin. Katsokaa peiliin!!!!!!!!!!

 

Ensinnäkin, en ole haukkunut sinua. Toiseksi, ymmärrän kyllä. Tottakai on lääkärin tehtävä selvittää asiat. Itselleni vain ko. asia on niin perustietoa, mutta ei kai sitten kaikille.

Olen mielestäni kaikin tavoin yrittänyt tukea sinua (mikä on mielestäni melko paljon tuntemattomalta ihmiseltä), mutta jossei yhtään poikkipuolista sanaa saa sanoa, niin sitten ei mahda mitään. Kukaan täällä ei ole sanonut tietävänsä kaikkea.

Sinä kiukuttelet nyt kaikille, vaikka tottakai ymmärrän että olet kokenut vääryyttä. Mutta tällä tavoin karkotat ihmiset ympäriltäsi. Kukaan, varsinkaan tuntematon ihminen, ei jaksa loputtomiin tukea. Sinä olet kuitenkin onnekas, koska myooma oli hyvänlaatuinen. Muistaisit senkin välillä.

Hyvää joulua myös sinulle, päätän keskustelun omalta osaltani myös tähän.

 

En teetätä omia töitäni toisilla, enkä koskaan oleta että asiaksa tietää asian. Minä kerron ja vastuu asioiden selvittämisestä on työntekijällä. Eli minun tapauksessa lääkärillä. Hieno asia, että te muutamat tunnutte tietävän kaiken.

Luet kuitenkin, joten vastaan tähän, että asiakas on eri asia kuin potilas... Ja tiedät varmaan myös sen, että vaativa ja valistunut asiakas saa aina enemmän ja parempaa. Turha vinkua että vastuu on jollain muulla - jos ei se joku muu ota sitä vastuuta niin sinun ainut arvokas vartalosi ei saa sitä hoitoa mitä se tarvitsee, ellet itse ota siitä vastuuta. Siinä ei auta enää olla oikeassa jos maito on jo kaatunut. Ethän kävele suinpäin auton alle suojatielläkään ja nauti sitten neliraajahalvaantuneena siitä että olit oikeassa ja moka oli jonkun muun.

 

omaa syytäsi:lle!

Älä hyvä ihminen ala riidellä tällaisessakin ketjussa!

 

Hei! Luin juuri keskustelusi, josta on jo aikaa. Haluaisin kuulla mitä sinulle nyt kuuluu?
Aika ikäviä kommenteja ihmisiltä, mutta sitä se juuri on! Tänä päivänä on todella vaikea saada myötätuntoa.

 

Sitä voi tuntea, vaikka ei lähdekään mukaan päivittelemään, tukemaan vääriä käsityksiä tai myötäilemään silloin, kun toinen ei ole oikeissa käsityksissä asioista.

On lupa tuoda myös eri näkökantoja esille. Se on ihan samoin kaikissa asioissa. Asianomaiselle itselleenkään ei tehdä oikeutta, jos väärissä asioissa tuetaan ja myötäillään, jopa lisätään höyryä pannuun. Virheitä saa oikaista ja valaa öljyä laineille tasoittamaan myrskyä.

Mitä ihmettä me tälläkin kanavalla tekisimme, jos se olisi vain aloittajan mukana hymisemistä, vaikka hän väittäisi mustaa valkoiseksi?

 

Mulle tehtiin kohdunpoisto ja voi sitä lekurin onnea kun hykerrellen lueskeli mitä leikkaukses oli tapahtunu.Eniten vi*utti kuiteki se,et ku oli kontrolli niin hoitusu tuli ja huus koko nimeltä,ei vaan sukunimeä.Vaikka varmasti tiesi et saman nimisiä ei ollu muita kun mä.Sit se kysy,et saaks opiskelijat tulla kattoon kun lekuri tutkii.Sanoin et ei.Sitte kuulu ovien takaa supinaa lekurin kans, kun riisuin itteeni.En ymmärrä miks hoitaja jäi siihen huoneeseen, tsekkaamaan mun paljaaseen pi**uun. Hymyili siinä niin ku hangonkeksi. Sit kun olin lähdössä vastaanotolt, niin hoitsu toi heti oven suussa uuden potilaan ja nämä opiskelijat vastaan.Että ihan varmasti kaikki näki kuka oli ollut se joka ei halunnut haarojaan esitellä kaikille.Opiskelijoilla oli virneet pärställä.Suoraan sanottuna vi*utti ihan suunnattomasti.

Onks tosiaan niin,et naiset päästää aina opiskelijat ja kaikki muut kurkkiin haaroihinsa gynen vo:lla ja sikskö meitä kohdellaan niin ku lehmiä.En usko et monikaan mies päästää muita katteleen muniaan eikä varmaan niille sellasia ehdotellakaan,Jos opiskelijoiden pitää nähdä paljaita haaroja,niin hoitsuthan vois olla pi**ut paljaana ihan harjotus mielessä. Jäi tosi veemäinen olo.

 

- joa aina noin v-taa?

Miten sinä luulet lääketiedettä opittavan, jos ei ole aitoa tutkittavaa? Sitä, jolla se vaiva on? Siinä tilanteessa kun lääkäri kyselee potilaalta kainennäköistä asiaan liittyvää ja kertoo opiskelijoille omia havaintojaan tutkiessaan.

Asiallisestihan kanssasi on menetelty ja nyt sitten itse kuvittelet tämän asian näin nurinkurisesti. Eivät ne ihmiset sinun naamastasi tai persoonastasi ole kiinnostuneet. On aina ihmisiä, jotka oman ujoutensa vuoksi eivät halua ylimääräisiä ihmisiä tilanteisiinsa, joten he ovat tottuneet kyllä siihen, että tutkittavat myös kieltäytyvät.

Se on on ihmistä, jokaista ihmistä, myös se alapää.

 

- joa aina noin v-taa?

Miten sinä luulet lääketiedettä opittavan, jos ei ole aitoa tutkittavaa? Sitä, jolla se vaiva on? Siinä tilanteessa kun lääkäri kyselee potilaalta kainennäköistä asiaan liittyvää ja kertoo opiskelijoille omia havaintojaan tutkiessaan.

Asiallisestihan kanssasi on menetelty ja nyt sitten itse kuvittelet tämän asian näin nurinkurisesti. Eivät ne ihmiset sinun naamastasi tai persoonastasi ole kiinnostuneet. On aina ihmisiä, jotka oman ujoutensa vuoksi eivät halua ylimääräisiä ihmisiä tilanteisiinsa, joten he ovat tottuneet kyllä siihen, että tutkittavat myös kieltäytyvät.

Se on on ihmistä, jokaista ihmistä, myös se alapää.

En ole ujo,vaan fiksu oman arvon tunteva, enkä mikään lehmä.Enkä välitä esitellä haarojani kaikille.Ei ne opiskelijoita tuo niin innokkaasti esim. silloin ku korvia tutkitaan.Ilmottaudu sinä vapaaehtoiseks, toivottavasti jatkos mahdollisimman moni pääsee tsekkaan sun pi**ua.

 

Toivon, että saat hoitoa ongelmiisi. Enkä puhu nyt gynekologiasta vaan korvien välistä.

 

Mulle tehtiin kohdunpoisto ja voi sitä lekurin onnea kun hykerrellen lueskeli mitä leikkaukses oli tapahtunu.Eniten vi*utti kuiteki se,et ku oli kontrolli niin hoitusu tuli ja huus koko nimeltä,ei vaan sukunimeä.Vaikka varmasti tiesi et saman nimisiä ei ollu muita kun mä.Sit se kysy,et saaks opiskelijat tulla kattoon kun lekuri tutkii.Sanoin et ei.Sitte kuulu ovien takaa supinaa lekurin kans, kun riisuin itteeni.En ymmärrä miks hoitaja jäi siihen huoneeseen, tsekkaamaan mun paljaaseen pi**uun. Hymyili siinä niin ku hangonkeksi. Sit kun olin lähdössä vastaanotolt, niin hoitsu toi heti oven suussa uuden potilaan ja nämä opiskelijat vastaan.Että ihan varmasti kaikki näki kuka oli ollut se joka ei halunnut haarojaan esitellä kaikille.Opiskelijoilla oli virneet pärställä.Suoraan sanottuna vi*utti ihan suunnattomasti.

Onks tosiaan niin,et naiset päästää aina opiskelijat ja kaikki muut kurkkiin haaroihinsa gynen vo:lla ja sikskö meitä kohdellaan niin ku lehmiä.En usko et monikaan mies päästää muita katteleen muniaan eikä varmaan niille sellasia ehdotellakaan,Jos opiskelijoiden pitää nähdä paljaita haaroja,niin hoitsuthan vois olla pi**ut paljaana ihan harjotus mielessä. Jäi tosi veemäinen olo.

Koko nimeltä huuto on käytäntönä lähes joka paikassa potilasturvallisuuden takia. Ja aivan asiallista, että kysyttiin saavatko opiskelijat tulla. Hoitajaa tuskin kiinnosti "paljas pillusi", hän oli siinä amattinsa velvoittamana, lääkärit usein myös tarvitsevat hoitajan apua, ja olisi ollut tilanteessasi varmasti kiusallista, jos lekuri olisi kesken kaiken joutunut huutamaan hoitajan paikalle. Ja hoitoala on myös asiakaspalvelua, mihin sisältyy hymyily.

Tuskin missään on myöskään käytäntönä, että asiakas voi poistua talosta kenenkään näkemättä. Opiskelijat tuskin juuri sinulle virnuilivat, ihmiset hymyilevät monestakin syystä, sinä et ole ainoa syy. Urologian puolella opiskelijat pääsevät oppimistilanteisiin yhtä lailla kuin naisten puolellakin. Mikäli potilas ilmaisee, että ei halua opiskelijoita tilanteeseen, kyllä häntä uskotaan oli kyseessä mies tai nainen. Mitään sukupuolijakaumaa tässä tuskin on.

 

Kohtelu oli ihan asiallista, mutta sairaalan hygieniataso oli vielä alhaisempi mitä osasin kuvitella. Kukaan ei pessyt käsiään tullessaan antamaan esim. kipupiikkiä. Sänkyni vieressä oli oksennusta ja verta 3 päivää, kunnes yksi siivooja viitsi putsata sen pois. Vaihdoin useana päivänä lakanat ja tyynyliinat itse, kun kukaan muukaan ei sitä tehnyt. En yhtään kyllä ihmettele, vaikka tämä sairaala onkin kuuluisa bakteereistaan. Onneksi muuten kaikki meni ihan kohtalaisen hyvin.

Yksi sana: Henkilökuntapula.

Mutta tuosta käsihygieniasta, nykyään käsienpesu suositellaan suoritettavaksi hoitotyössä vain töihin tullessa, kotiin lähtiessä ja käsien näkyvästi likaantuessa. (lisäksi leikkaussaleissa oamt käytännöt). 80% alkoholi-käsihuuhde on korvannut vedellä lotraamisen ja on paljon tehokkaampikin. Siksi et luultavasti nähnyt hoitsuja käksienpesulla.

Ja minustakin jokaisen naisen yleissivistykseen kuuluu tietää, mistä kuukautisveri tulee.

Vielä tuolle syvästi v'ttuuntuneelle: kyllä niitä korvatoimenpiteitä opiskelijat käyvät ihmettelemässä yhtä paljon. Aivan jokaisella erikoisalalla. Sairasta ajatella, että hoitohenkilökunta+opiskelijat olisivat jotenkin pervossa mielessä kiinnostuneita alapäästäsi.

 

Ei ihminen saa hyvää hoitoa, jos heittäytyy täysin lapasena lääkärikunnan armoille eikä ole itse aktiivinen.

Itse en olisi ikinä tässä näin hyväkuntoisena, jos en olisi itse ruvennut selvittämään mitä kaikkia syitä vatsan alueen kipuihin voi olla, ja pitänyt kiinni omasta näkemyksestäni siitä että minulla on endometrioosi. Sain väitellä asiasta kaikki terveyskeskuksen ja sairaanhoitopiirin lääkäriasteet läpi ennen kuin pääsin tähystysleikkaukseen ja endometrioosi tosiaan löytyi. Sen jälkeen selvittelin itsekseni miten tätä sairautta hoidetaan, mitä vaihtoehtoja minulla on jne ja kysyin sitten lääkäriltä ne asiat mitkä ei nettisurffailun ja kirjallisuuden perusteella selvinnyt ja suunnittelimme yhdessä miten minua hoidetaan.

Sinä ja vain sinä olet vastuussa omasta terveydestäsi, ja esim. kuukautisten mekanismien tunteminen ei ole mitään korkeampaa biologiaa vaan kuuluu naisen yleissivistykseen.

Kuukautisten mekanismin tunteminen ei todellakaan ole mitään korkeampaa biologiaa ja myös minä olen käynyt läpi saman endotaistelun. En kuitenkaan näe, että terveydenhuollon ihanne/hyväksyttävä tila on se, että potilaan pitää selvittää mikä häntä vaivaa ja sen jälkeen vielä taistella diagnoosi läpi. Se toimii ehkä jollain lailla meillä pari-kolmekympisillä -vaikka vuosien varrella alkoi jo epäillä omaa mielenterveyttäänkin kun endon mahdollisuus vain systemaattisesti kiellettiin, mutta kuinka käy esim. vanhusten? Tai muuten vaan auktoriteettiuskoisten, hiukan ujompien ihmisten? Miksi maksamme terveydenhuollosta veroissa, jos heidän ainoa tehtävänsä on kasvattaa sairaiden ihmisten luonnetta toimimalla vastaväittäjinä jossain ihme eipäs-juupas-diagnoosikeskusteluissa?

"Lap(a?)sena lääkärikunnan eteen heittäytymisen" ja itse omien diagnoosien tekemisen väliin täytyy mahtua jokin toinen toimintamuoto, se minkä vuoksi lääkärit ylipäänsä ovat olemassa ja miksi heitä koulutetaan.

 

En kuitenkaan näe, että terveydenhuollon ihanne/hyväksyttävä tila on se, että potilaan pitää selvittää mikä häntä vaivaa ja sen jälkeen vielä taistella diagnoosi läpi. Se toimii ehkä jollain lailla meillä pari-kolmekympisillä -vaikka vuosien varrella alkoi jo epäillä omaa mielenterveyttäänkin kun endon mahdollisuus vain systemaattisesti kiellettiin, mutta kuinka käy esim. vanhusten? Tai muuten vaan auktoriteettiuskoisten, hiukan ujompien ihmisten? Miksi maksamme terveydenhuollosta veroissa, jos heidän ainoa tehtävänsä on kasvattaa sairaiden ihmisten luonnetta toimimalla vastaväittäjinä jossain ihme eipäs-juupas-diagnoosikeskusteluissa?

"Lap(a?)sena lääkärikunnan eteen heittäytymisen" ja itse omien diagnoosien tekemisen väliin täytyy mahtua jokin toinen toimintamuoto, se minkä vuoksi lääkärit ylipäänsä ovat olemassa ja miksi heitä koulutetaan.

Se mikä on nykytilanne ja mikä on hyväksyttävää, ovat kaksi eri asiaa. Olen ihan samaa mieltä siitä, ettei kenenkään pitäisi sellaisia taisteluita joutua käymään kuin itse kävin. Mutta tilanne nyt vain monesti silti on se, että taisteltava on. Puhut nyt ihan eri tasolla puhuessasi jostain verovarojen kohdentamisesta ja ujoudesta. Minä puhun yksittäistapauksista ja siitä tilanteesta, mikä nykyään vallitsee. Totuus on se, että nysveröt ja/tai käsityskyvyltään/tietämykseltään/tiedonhakutaidoiltaan vajaat saavat huonompaa hoitoa pidemmällä viiveellä kuin valistuneet, asioista selvää ottaneet ja kriittiset aktiiviset potilaat. Siksi ei ole minusta lainkaan arveluttavaa neuvoa ihmisiä ottamaan itse vastuu omasta tilanteestaan - kukaan muu ei sitä tällä hetkellä tee missään sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiossa, ja ideaali/haavemaailma on sitten erikseen.

 

eksyin tähän keskusteluun vasta nyt mutta kommentoin silti jos tästä olisi tietoa/ apua jollekin. Myomien hoidossa kohdun poisto ei kaikissa tapauksissa ole se ainut vaihtoehto. Itselleni tehty embolisaatio oheisesta linkistä lisä tietoa. Ja olen todella tyytyväinen. Ko. toimenpide jättää joissakin tapauksissa edes pienen mahdollisuuden tulla raskaaksi todetan tutkimusten pohjalta.
Lisä tietoa: http://yle.fi/akuutti/arkisto2003/110203_b.htm

 

eksyin tähän keskusteluun vasta nyt mutta kommentoin silti jos tästä olisi tietoa/ apua jollekin. Myomien hoidossa kohdun poisto ei kaikissa tapauksissa ole se ainut vaihtoehto. Itselleni tehty embolisaatio oheisesta linkistä lisä tietoa. Ja olen todella tyytyväinen. Ko. toimenpide jättää joissakin tapauksissa edes pienen mahdollisuuden tulla raskaaksi todetan tutkimusten pohjalta.
Lisä tietoa: http://yle.fi/akuutti/arkisto2003/110203_b.htm

Valitettavasti tämä tieto tuli minulle liian myöhään. Kohtu poistettiin ja samalla vietiin mahdollisuudet saada lapsi.Elämä meni aivan pilalle,itkua itkun perään. Parisuhteeni on pelkkää riitelyä ja minä olen se joka riidan aiheuttaa. Tuntuu niin pahalta ja elämä tuntuu niin turhalta. En jaksa tehdä töitä eikä mikään enää jaksa kiinnostaa minua. Elämän halu ja ilo meni saman tien kun kohtu poistettiin.

 

Minäkin luin tätä vasta nyt (kun oli nyt kirjoiteltu ja itseä koskettava aihe). Olen todella surullinen puolestasi, Niin väsynyt!!!

Joitakin vuosia sitten tselläni todettiin anemia (hb 104) ja koska en tiennyt 'mistä vuosin' (tk-lääkäri kysyi sitä; oli ollut vuoden sisällä kolme ihan mieletöntä vuotamiskertaa kuukautisten yhteydessä ja joitain vatsakipujakin), sain lähetteen yliopistolliseen keskussairaalaan. Siellä kyseisenä syksynä kohdun ultraäänitutkimuksella lääkäri löysi ison myooman (läpimitta n.6cm, sanottiin). Ennen tutkintaa miesgyne ehti kysyä, 'mitä tehdään, jos löytyy jotain?', ja tosi nopeasti sain kuulla: 'täällä on iso myooma' ja tosi pian siihen 'että ei ole muuta vaihtoehtoa kuin kohdunpoisto'. Kun kysyin, eikö todellakaan ole muuta vaihtoehtoa, tämä gyne kertoi embolisaatiosta. Lääkäri poistui pian 'tilanteesta', itse jäin itkeskelemään ja hoitajalta sain tuen ja tiedotteita myoomasta. Koska en missään tapauksessa halunnut kohdunpoistoa (mm. koska olin menossa naimisiin ja haaveilin vielä lapsesta haudattuanikin vauvojani), kyseisessä sairaalassa olisi otettu käyttöön embolisaatio, vaikka sitä Suomessa on pääasiassa ollut vain Kuopiossa. Keskustelinkin puhelimitse kahden eri lääkärin (gyne ja anestesialääkäri) kanssa toimenpiteestä. Kun elämäntilanteeni ei 'puoltanut' embolisaationkaan tarvitsemaa suht' pitkää sairauslomaa, jätin kuitenkin kaiken tekemättä. Lääkärit olivat sitä mieltä, ettei ollut kiire tehdä mitään, koska minulla ei ollut suuria vuotoja eikä vaivoja ja koska myoomat ovat hyvänlaatuisia.

Otin selvää kaikesta myoomiin liittyvästä. Suomessa tehdään kansainvälisesti ottaen paljon kohdunpoistoja! sa aivan turhaan...

Minun kohdallani tutkitutin kohtuni ja myoomani uudelleen 10 kk:n kuluttua samassa sairaalassa, mutta eri lääkärillä; minulla ei ollut ollenkaan myoomaa siinä kohtaa (kohdun etuseinämässä), missä aiemmin minut tutkinut gyne sen oli löytänyt!!!! Koska lääkäri koki, ettei ollut varma siitä, mitä näki, minut kutsuttiin parempien laitteiden osastolle (odotus/synnytyspuolelle), missä sitten oli kaksi gyneä tutkimassa ultraa. Ko. laite näytti 'elävän ja kuolleen' osan jotenkin erivärisinä. Minulla oli edelleen n. 3cm:n läpimittaisesti osittain kuolioon mennyttä myoomaa (se voi tosiaan itsestään mennä kuolioon), mutta kohdun sisäseinämässä. Lääkärien mielestä se ei olisi estänyt raskautta, vaikkakin kertoivat kyllä että ikäiseni raskaaksitulo oli harvinaista. Kun ihmettelin, miten minulta aivan turhaan olisi haluttu poistaa kohtu edellisenä syksynä, sain kommentin: 'hän on aika leikkausintoinen' (siis lääkäri, joka minulla ensin totesi myooman).-Kävin vielä seuraavana keväänä (eli taas n.10kk:n kuluttua) tutkituttamassa myoomatilanteen eikä ollut tarvetta tehdä mitään. Ko. gyne sanoikin, että 'nyt saat kolmannen mielipiteen', kun kerroin 'taustoja' ja miksi olin siellä (ei ollut sama sairaala).

Toivon, että tätä lukevat sellaiset naiset, jotka nyt ovat tilanteessa valita/päättää/vastustaa lääkärin kohdunpoistohalua. Ja, valitettavasti tämä ei ap:tä auta. Neuvoisin kuitenkin että ap ottaisit selvän kaikesta mahdollisesta kohdunpoistoosi liittyen, ettei se jää sinua 'liikaa vaivaamaan' (siis vielä enempää kuin on välttämätöntä). Tai, kävisit todellakin kertomassa kaiken potilasasiamiehelle ja hänen kauttaan selvittäisit, miksi kohdunpoisto oli välttämätön.

Kerroin tässä oman kokemukseni (joka aikoinaan oli todella raskas itselleni!). En usko tämän auttavan ap:tä, mutta toivottavasti jotakuta muuta.

 

Mä menisin riemusta hyppien kohsunpoistoon, vaikka ko elimessäni ei mitään vikaa olekaan.

Nallekarkit ei mene tasan.

Eikä sen elämän pitäisi pyöriä lastensaannin ympärillä. Elä itsellesi! Tai adobtoikaa..

 

*kohdunpoistoon* typo..