ISOmpaa pesuetta haaveilevat 18

  • Viestiketjun aloittaja Titti*
  • Ensimmäinen viesti
Haidi kirjautumati
Mitäs se joox täälä minun vihmeriäni naureskelee...supisuomalainen sana, jota meilläpäin käytetään ahkerasti. Käyttötarkoitus tilanteen mukaan...kehuttaessa jotakuta esim. ripeästä toiminnasta, tai sitten niin kun meillä, jos joku jonkun pienenhomman tekee vastahakoisesti kuten esim. nostaa lattialle pudonneen esineen ja tekee siitä numeron...usein kuulee mun suustani, että kylläpä olitkin vihmerä:)))

Toimii myös makkarissa:) kokeileppa joox...kysäseppä oliolta tänäiltana, että ootkos miten vihmerällä tuulella:)))))))))))))))
 
Aurora Vee
Kiitoksia ihanaiset kirjoituksistanne ja tervetulotoivotuksistanne!

Lohdullista lukea, ettei tie suurperheen äidiksi tai siitä haaveilevaksi ole ollut kaikilla ihan kivutonta muillakaan. Meillä suurin hidaste projekti kolmoseen on paitsi mun epävarma opiskelu- ja työtilanne (määräaikainen duuni tiedossa vuoden loppuun, gradu loppusilausta vaille valmis...), niin myös jaksaminen arjessa.

Voin kai heti tunnustaa, että olen aloittanut käynnit neuvolapsykologilla sen takia että menetän helposti hermoni lasten kanssa. Muutaman kerran olen ottanut kiinni liian kovaa ja puhunut rumia - silloin kun muut keinot loppuvat. Varsinkin pahasta uhmasta kärsivä 3-vuotias koettelee, ja hirveä hötkyilijä pikkuveli (1½v) nostaa kierroksia siinä vieressä. Tunteet ovat kai melko normaaleja, mutta ne purkautuvat liian rajuina.

Enkä MISSÄÄN NIMESSÄ hyväksy väkivaltaa kasvatuksessa! Huomaan miten pahaa teen lapsille ja koko ongelmavyyhdistä tulee alakuloinen olo. Syitä ja ratkaisuja ongelmaan ratkotaan nyt kivan oloisen psykologin kanssa, muutama syy on jo tiedossa mutta ei niistä sen enempää toistaiseksi ettette nyt vallan masennu näin kauniina kevätpäivänä! :)

Noh, jos huolitte minut pinoonne vieläkin niin tässä tietoja:
Aurora Vee, 28v, mies 27v. Lapset t 03/05 ja p10/06. Kolmonen haaveissa sitten joskus.
 
Aurora Vee
PS. Meillä leipominen perheen kanssa on niin harvinaista että joka kerrasta on valokuvia... Ukon mielestä on niin jännää kun vaimo leipoo.

Tosin nyt kun esikoisesta on jo hieman apuakin, leipominen on yhä hauskempaa. Kunhan tehdään jotain mahdollisimman epäterveellistä, pullassa ei ole tarpeeksi kaloreita vaivannäköön nähden. ;-D
 
Titti*
Pikaiset heipat, työpäivä vielä jatkuu...

Tervetuloa Aurora vaan joukkoon, kiva että joku jaksaa lukea meidän jorinoita!! ; )

Ei ole vuotoa näkynyt, jo kolmas päivä, jes!!! X ) Ei vaan voi mitään että on tosi pessimistinen olo, en varmasti usko että saan elävää lasta ennenkuin se on sylissä... Äh, nyt vasta nää pelot alkaakin...

Taas riennettävä, illalla ehkä palaan taas!
 
Haidi kirjautumati
Voi Aurora, kävisitpä meillä joskus kylässä...ei ne lapset huutoon ja pahoihin sanoihin kuole. Meillä jos missä ärräpäät lentää...minulta kyllä etenkin kiukkusena lipsahtelee pahoja sanoja...ja voi sitä aikaa kun esikko oli juuri 3v ja kakkonen vähän nuorempi, mies ulkomailla töissä, minä kotona lasten ja koiranpennun kanssa...siinä kuulkaa perkelettä lensi niin, että livetti. Eikä ole lapsille traumoja jääny:)
Hienoa kuitenkin, että tiedostat ns. ongelman ja olet osannut hakea siihen apua...se on sitä parastaäitiä:)

Nyt meen kipittämään kauppaan josta olio poimii mut kyytiinsä...vihmeränä iltajumpat mielessä...hmm!
Huomiseen...laitetaas skaba pystyyn kuka ehtii ekaks:)
 
joox3, kirjautumati
Heh ;o) Joo täytyykin oliolta kysellä, et ootkos vihmeränä..?
Se varmaan nauraa kans maha vääränä...niinku aina munki oudoille sanoille,
joita joskus vaan tulee...

Mä en muuten pääse suljetulle piirustamaan nyt mitään,
se heittää mut ulos ja sanoo, ettei löydä meitin viestisivuja ollenkaan......
yks viesti hukkui jo johonkin bittitaivaaseen, uutta en ala....
ehkä huomenna sitte.
Olisin vaan piirustanu Safiirille, kuinka ylisuloisen ihana oli yks pikku vaaleanpunainen nyyttiäinen...IIKS ! tahtoo tollasen kans.

testiasiaa: tyttö mun kans kotona loppuviikon ( tai perjantaina karussa, kun meille tulee ötökkämyrkytys taas ) niin mahdollinen testaus aikaisintaan maanantaina....
siihen asti mie kuulostelen oireita jos niitä oikeesti onkaan....

PeeÄs: olio on ostanu kitaran !...juu-u, sellasen ihan tavallisen vanhanaikaisen.
Eikä oo ikinä mitään muuta ku suutaan soittanu,
ovikelloakin harvoin.
Nyt kun me löydetään joku viritysohje ja soitto-ohjeet,
se alkaa harjottelemaan soittamista tosissaan......outo olio.
 
Tehotyttö.
Heheh, täältä löytyis koulutusta oliolle siihenkin hommaan :) Meillä talossa kaksi kitaristia. Itse en valitettavasti sitä instrumenttia hallitse. Mutta talosta löytyy kaksi akustista ja kaksi sähkökitaraa..
Eikös Kata ollu kans kitaranaisia? Tai siis eihän Jooxin oliosta kait sellasta tuu, eikä meilläkään oo yhtään.

Todella hienoa Aurora, että olet osannut hakea apua, jos tuntuu siltä, että sitä tarvitaan. Aivan huippu juttu!
Kyllä täälläkin kitarisat raikaa aika usein :-o Ja lipsahtelee niitä rumiakin sanoja, kun oikein raivostuttaa. Ei tää niin juhlaa aina ole, vaikkei päivääkään vaihtaisi.. No, ehkä nyt jokunen vaihtoversiokin joukossa ois. Kyllä välillä on sellanen olo, että todella on ÄITI, kun murkku, muutenvaanvauhdikasneito9v, uhmis ja vauva sattuvat tarvitsemaan omanlaistaan ojennusta tai palvelua samaan aikaan :-D
Lapsirakas mä olen ollu aina, joten siksi näitä itselle on alkanut kertymään. Tosin sitä tarvetta sais kyllä ihan töissäkin tyydyttää open hommissa, mutta kuka sitä nyt toisten kakruja jaksaa... :) Tää oli joke! Kyllä mä tykkään työstänikin, ainakin välillä. Ainakin kesä- ja heinäkuussa.

Äh, nyt pitää mennä taas..
 
Titti*
Tarttis varmaan lähtee kotia täältä...

Ihan täysin hullu ja kaistapää masokisti olen kun käväisin Joululahjoissa odotuspuolella jo kirjoittamassa, katsotaan millä maitojunalla sieltä taas takaisin kärrätään... ; )

Jomottelee vähän sillee menkkamaisesti, toivottavasti ihan normaaleja jomotuksia...

Nyt himpsuun!!!
 
joox vielä
Juu, mun sisko kans osaa kitaraa soittaa, samoin kun mun bestis.
Olio ei suostu siskon pakeille oppiin, kun inhoaa sitä koko eukkoa niin paljon.
Ehkä tuo bestis vois opettaa joskus...kaikki vaan asuu niiiiiiiiiiiiin kaukana meistä.
..Hmmm...mitäs jos kolkkaisin olion ja pistäisin säkin päähän ja osoitteen päälle ja sit viikonlopuks oppiin Tehiksen luo ?
Ois niit pari muutaki hommaa opittavana, vois hyvin tulla...

Ilmoitan kun saan sen teillepäin tulevaan junaan...vai bussiin ?

Voi vitsi kuinka ihanaa, Titti ;o) !
Mä tosiaan toivon koko sydämeni pohjasta,
että pysyy kyydissä tarpeellisen ajan - olikse nyt 260 vai 280 päivää..?
Oisko nuo niitä jotain kiinnittymiskipuja, tms ?

Anyway; ota vaan kaikki irti joka päivästä ;o) koskaanhan ei voi tietää,
mitä huominen tuo tullessaan.

Ainiin; täällä kans ilmoittautuu Äippä, joka karjuu ja kiroilee,
( viimeks 5 sekuntia sitten ! )
Joskus on vaan vaikeeta hyväksyä, ettei toinen pojista kestä yhtään että hänen tavaroihin tai mihinkään kosketaan ja siitä alkaa kamala tappelu...( tällä kertaa pääsiäismunasta tullut joku pieni muovisälä...) kun tosiaan hän on ehkä Asperger-tapaus, niin on aikalailla n.5-vuotiaan tasolla aivan arkisissa asioissakin.
Hermo menee joskus miljaaaaaaardi kertaa päivässä,
kun nämä kolme koheltaa kilpaa ja tappelee kokoajan....

Mut hei; teenksmä uuden ketjun nyt ?
Titti plussanneisiin --- onkos muita ?
Teen kohtapian sen just.
 
Titti*
Äh, uskaltaako vielä ihan listassa plussanneisiin laittaa?? Se on vaan aina niin tuskallista haavepuolelle palata... you know... Ehkä pitäis tosiaan yrittää nauttia tästä niin kauan kuin voi, olkoon se sitten kaksi tai 200 päivää. On vaan niiiiiiiin hankalaa. Huoh. Tosi kivaa on yrittää raskautta mutta raskaana oleminen on pelottavaa. Eikä se huoli sitten lopu koskaan, syntymän jälkeenkään... Tulkaa nyt joku edes mun mukaan...
 

Yhteistyössä