Meillä on siitä loistava tilanne, että miehen vanhemmat asuvat lähellä meitä ja ovat halukkaita silloin tällöin hoitamaan nyt 1-vuotiasta lastamme. Tähän asti on sujunut hyvin, mutta nyt kun lapsi alkaa liikkua ja omaa tahtoa alkaa olla enemmän, on alkanut tulla ristiriitoja kasvatusmenetelmistä. Minä en hyväksy missään tapauksessa lapsen tukistamista/nipistämistä/luunappeja ym. Tiedän isovanhempien antaneen luunapin lapsemme 1-vuotiaalle serkulle, kun hän yritti nipistellä isoisäänsä. Hyvin todennäköistä on, että näin voisi tapahtua myös omalle lapsellemme. Tiedän jo, että keskustelut ovat täysin turhia. Kerroimme oman mielipiteemme koirankasvatuksesta, ja kuitenkin nämä isovanhemmat myös käyttivät omia koirankasvatusmenetelmiään kertomatta meille. Koiran kohdalla olen alistunut tähän, ja koiraa on kuitenkin hoidettu hyvin eikä hänelle mitään traumoja ole tullut. Mutta olen kuitenkin herkkänahkaisempi lapsen suhteen. Mitä tehdä? Yritämmekö selvitä ilman hoitoapua vai vienkö lapsen isovanhempien luo, vaikka luunappi onkin vaarana? Lapsemme pitää paljon isovanhemmistaan, erityisesti isoäidistä. Asia ahdistaa minua paljon. Olisi paljon helpompaa, jos lapsi olisi jo isompi, ja häneltä kuulisi, mitä hoidon aikana oikeasti tapahtuu.
Isovanhempien kyseenalaiset kasvatusmenetelmät
- Viestiketjun aloittaja Marikki A
- Ensimmäinen viesti
Kumpi on sinusta suurempi ongelma - se, että lapsesi ei tutustu isovanhempiinsa ja ette miehesi kanssa voi käyttää heitä lastenhoitajina silloin tällöin vai se, että lasta joskus tukistetaan?
Nämähän tässä tavallaan ovat vaakakupissa ja sinun itse täytyy miettiä kumman vaihtoehdon otat.
Jos asia ahdistaa sinua paljon, niin sitten ei varmasti kannata viedä lasta hoitoon.
Itse veisin lapsen edelleen hoitoon, koska hyviä hoitajia on vaikea löytää ja suhde isovanhempiin on lapselle tärkeä. Luunappi silloin tällöin ei minusta haittaa, vaikka itse en lapsia kurita, jos isovanhemmat muuten ovat tervejärkisiä eikä kyse ei ole mistään mielivaltaisesta pahoinpitelystä. Ja onhan minut ja miehenikin kasvatettu aikanaan noilla vanhanaikaisilla opeilla ja tukka pöllynnyt kun on jotain pahaa tehnyt eikä siitä tiettävästi mitään suurempia traumoja ole jäänyt.
Nämähän tässä tavallaan ovat vaakakupissa ja sinun itse täytyy miettiä kumman vaihtoehdon otat.
Jos asia ahdistaa sinua paljon, niin sitten ei varmasti kannata viedä lasta hoitoon.
Itse veisin lapsen edelleen hoitoon, koska hyviä hoitajia on vaikea löytää ja suhde isovanhempiin on lapselle tärkeä. Luunappi silloin tällöin ei minusta haittaa, vaikka itse en lapsia kurita, jos isovanhemmat muuten ovat tervejärkisiä eikä kyse ei ole mistään mielivaltaisesta pahoinpitelystä. Ja onhan minut ja miehenikin kasvatettu aikanaan noilla vanhanaikaisilla opeilla ja tukka pöllynnyt kun on jotain pahaa tehnyt eikä siitä tiettävästi mitään suurempia traumoja ole jäänyt.
Kiitos mielipiteistänne. Lisää vain ajatuksia tilanteesta.
Harmittaa pirusti, kun isovanhempien pitää olla sellaisia vanhoja jääriä. :headwall: Omien vanhempieni kanssa ei olisi samaa ongelmaa, mutta he asuvat kaukana, ja omien vanhempieni kanssa asioista voi myös keskustella. En siis todellakaan pysty hyväksymään edes muka "aiheellista", pientä luunappia, mutta välillä sitä miettii, että olenko yliherkkä, ja kannattaako asian vuoksi uhrata lapsen suhde isovanhempiinsa. Varmaa on se, että isovanhempien hoitoapu tulee viimeisenä listalla, mutta lista on vain valitettavan lyhyt.
Harmittaa pirusti, kun isovanhempien pitää olla sellaisia vanhoja jääriä. :headwall: Omien vanhempieni kanssa ei olisi samaa ongelmaa, mutta he asuvat kaukana, ja omien vanhempieni kanssa asioista voi myös keskustella. En siis todellakaan pysty hyväksymään edes muka "aiheellista", pientä luunappia, mutta välillä sitä miettii, että olenko yliherkkä, ja kannattaako asian vuoksi uhrata lapsen suhde isovanhempiinsa. Varmaa on se, että isovanhempien hoitoapu tulee viimeisenä listalla, mutta lista on vain valitettavan lyhyt.
Luunapit, tukkapöllyt yms. on nykyisin ihan laissa kiellettyjä, joten eipä tämä(kään) enää ole varsinainen mielipidekysymys.
Alkuperäinen kirjoittaja NallePuh82:
Ei niin periaatteessa, mutta jos vaikka oma äitisi antaisi luunapin lapsellesi (vaikka se olisikin erittäin erittäin epätodennäköistä, mutta jos nyt kuitenkin kävisi niin), soittaisitko poliisit vai painaisitko villaisella?
N
neitiperho
Vieras
Hankalaa tosiaan on. Itsekin toisinaan kun harmittelen sitä, kuinka isovanhempien kanssa kasvatusmetodit ei aina osu ihan kohdilleen vaikka kuinka itse yrittää asiasta keskustella.
Meillä vaan tilanne toisinpäin. Jos lapseni tai muut lapsenlapset menevät mummolaan hoitoon, siellä yleensä saa tehdä sitten ihan mitä vain.
Tästä olet monesti myös sanonut, että itse en tykkää sitä että lapsi saa IHAN mitä vain tehdä no esimerkkinä maitoa saa heittää maahan, ei tarvitse ruokaa syödä mutta vaikka sitten jätskiä, ruokaa voi heitellä lautaselta koirille yms. Tälläisiin asioihin puutun aina. Ensin kiellän ja lopulta jos kielto ei auta, nostan lapsen pois pöydästä. Näihin asioihin mummo vaan tuumii, että haluavat ainakin lapsenlapset tulle heille kun saavat tehdä mitä haluavat, kun niin hirveät äidit aina kieltää kaiken kivan.
No nämä meidän ääritilanteita. Vaikka täysin samasta asiasta ei kanssasi puhutakaan niin samantyyppisestä.
Lisäksi meillä myös mummola aika lähellä ja se paikka minne mahdollisuus lapsi saada hoitoon yleensä. Monesti myös joudun puntaroimaan, että haluanko lapseni sinne. Mutta tosiaan haluan että mummola lapselleni on olemassa. Joten vien hoitoon kun pakko, muutoin yhdessä käymme siellä.
Tiedä oliko tästä sinulle yhtään apua....
Meillä vaan tilanne toisinpäin. Jos lapseni tai muut lapsenlapset menevät mummolaan hoitoon, siellä yleensä saa tehdä sitten ihan mitä vain.
Tästä olet monesti myös sanonut, että itse en tykkää sitä että lapsi saa IHAN mitä vain tehdä no esimerkkinä maitoa saa heittää maahan, ei tarvitse ruokaa syödä mutta vaikka sitten jätskiä, ruokaa voi heitellä lautaselta koirille yms. Tälläisiin asioihin puutun aina. Ensin kiellän ja lopulta jos kielto ei auta, nostan lapsen pois pöydästä. Näihin asioihin mummo vaan tuumii, että haluavat ainakin lapsenlapset tulle heille kun saavat tehdä mitä haluavat, kun niin hirveät äidit aina kieltää kaiken kivan.
No nämä meidän ääritilanteita. Vaikka täysin samasta asiasta ei kanssasi puhutakaan niin samantyyppisestä.
Lisäksi meillä myös mummola aika lähellä ja se paikka minne mahdollisuus lapsi saada hoitoon yleensä. Monesti myös joudun puntaroimaan, että haluanko lapseni sinne. Mutta tosiaan haluan että mummola lapselleni on olemassa. Joten vien hoitoon kun pakko, muutoin yhdessä käymme siellä.
Tiedä oliko tästä sinulle yhtään apua....
Alkuperäinen kirjoittaja Viuvauvou:
Meillä äitini ei _ikinä_ turvautuisi fyysiseen kurittamiseen.
Itse olisin asiasta kyllä tarkka. Lasta ei saa rangaista fyysisesti, sen kieltää jo laki. Lisäksi mielestäni isovanhempien tulisi kunnioittaa teidän tapaanne kasvattaa lapsenne. Itse en veisi lasta hoitoon jos tietäisin, että isovanhemmat saattaisivat lasta tukistaa tai antaa hänelle luunapin. Toki voisin lapsen kanssa vierailla isovanhemmilla.
Alkuperäinen kirjoittaja NallePuh82:
Niin, ei tietenkään, mutta pointtini olikin se, että vetoaminen lakiin ei tuo ap:n asiaan varmaankaan mitään helpotusta - kyllä hän varmastikin tietää, että lasten fyysinen kuritus on laissa kiellettyä. Ratkaisu olisikin helppo, jos lain varjolla selviäisi tilanteesta, mummo saisi sakot tai muun rangaistuksen ja asia olisi sillä selvä. Käytäntö on kuitenkin toinen - leijona76:lla oli esim. selvä käytännönläheinen ratkaisu asiaan.
Onneks sullakin on kasvatusnäkemyseroja isovanhempien kanssa (välillä luulin olevani ainoa, meillä kyllä onneksi hieman eriasiasta)
Mä kertoisin asiallisesti mutta hyvin napakasti että meidän lapseen ei kajota fyysisesti tai luottamus menee ja silloin en uskalla päästää enään lasta teidän hoitoon.
Voimia isovanhempien kanssa, mä tiedän että niitä vielä tarvitaan :hug:
Mä kertoisin asiallisesti mutta hyvin napakasti että meidän lapseen ei kajota fyysisesti tai luottamus menee ja silloin en uskalla päästää enään lasta teidän hoitoon.
Voimia isovanhempien kanssa, mä tiedän että niitä vielä tarvitaan :hug:
Mieheni lupasi käydä hyvin vakavan keskustelun vanhempiensa kanssa. Katsotaan sitten, että mitä tehdään. Ongelma on se, että tiedän jo koiramme kohdalla käyneen niin, että kasvatusmetodeista on keskusteltu, ja sen keskustelun lopputulos oli se, että isovanhemmat käyttivät edelleen omia metodejaan, mutta kertomatta päivän tapahtumista meille (kuulimme myöhemmin vihjailuja näistä tapahtumista sivulauseissa). Lapsi on niin pieni, ettei hän voi edes kertoa, mitä hänelle on tapahtunut. Olisi tosiaan helppoa, jos isovanhemmilla olisi valvontakamerat kotona, ja jos siellä laittomuuksia tapahtuu, niin poliisit tulisivat paikalle ja antaisivat roimat sakot! Nyt en voi yhtään tietää, ja voin vain luottaa tai olla luottamatta. Lopputulema kyllä valitettavasti on kallistumassa sinne, että isovanhempien apu tulee vain hätätapauksessa, vaikka he ovatkin mieluisia hoitajia lapselle. 