Itkettää

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja :(
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
?

:(

Vieras
Kaikki on päin honkia.

Kaveri teki tylyt ja ystävyys loppui siihen. Ex piinaa edelleen, nyt haastamassa minua oikeuteen enkä itsekään tiedä että mistä. Uhkailee ja pelottelee. Tuntuu että vaikka oon niistäkin puhunut eri viranomaisille, osa ei sittenkään usko.. Mä oon niin väsynyt puolustautumaan ja selittämään ja huomaamaan silti, että kukaan ei ymmärrä. Raha-asiat on niin päin persettä, että ahdistaa. En pysty maksamaan enskuun vuokraa, en edes tiedä miten pärjätään enskuuhun saakka. Opettajat ja kerhontädit valittavat lapsista, kyselevät multa mitä niille asioille pitäis tehdä jotka koulussa jak erhossa ilmenee. Mä oon niin väsyny vastaamaan ja miettimään ja toimimaan lasteni terapeutteina. Mulla ei oo ketään, joka ottais edes jostain mun kanssa vastuuta tai taakkaa, ei ketään. Lapsi oireilee, syy kyllä selvitettiin mutta kukaan ei ole valmis tekemään sille syylle mitään. Kaikkien katseet kääntyy muhun, MUN pitää vaikka mä oon sanonu että mä en oikeasti jaksa enää. Mitään. Äiti sai jonkun sairauskohtauksen viime viikolla, eikä voinut asiasta mulle mitään ilmoittaa ennenkuin vasta sitten kun pääsi sairaalasta kotiin. Sekä isä että äiti alkoholisoituu hyvää vauhtia.

Mun elämässä ei ole mikään hyvin. Mua itkettää, mua väsyttää. Eikä mulla ole ketään, ketä kiinnostais paskan vertaa!
 
Halaus täältä sulle. :/ Voi kun voisin auttaa... Ei minullakaan ole sellaista ystävää jonka puoleen voisin kääntyä. Monet asiat olen yksin käynyt läpi, vaan ihmeekseen sitä vaan jaksaa, vaikka toivottomalta joskus näytääkin. Nytkin on eräs asia elämässä menossa ja ei ketään kenelle voisi huolia purkaa...
 
voisitko aloittaa vaikka raha-asioista. miten ne niin retuperälle on ajatutunee? oletko sosiaalitoimiston asiakas? jos et, niin sinne kipinkapin. sitten seurakuntaan diakonissalle aika. kun saat järjestykseen vuokran maksun, näyttää jo paljon valoisammalta.

sitten niiden lasten kanssa. ota yhteyttä koululaisten terveydenhoitaaan. kerro uupumuksestasi ja esitä toive, että lapset pääsisivät kouluterveydenhuollon kautta kasvatusneuvolaan/ kuraattorille/lääkäriin - kuka nyt mimmosta apua tarvitseekin.

sitten sun oma vointis. ota yhteyttä mielenterveystoimistoon ja kerro sinne myös uupumuksestasi. sano, että tarvitset kriisiajan lääkärille. sitä kautta voi alkaa sitä omaa vointia kartoittamaan ja kohentamaan.

ystävä rakas, voimia vaativassa elämäntilanteessa. :hug: joskus tuntuu, että kaikki asiat kasaantuvat kerralla niskaan niin ettei sitä jaksa. mutta kyllä nekin tilanteet siitä selviävät. älä yritä selvitä yksin kaikesta vaan ota vastaan yhteiskunnan antama apu. se on juuri sinua varten olemassa. siksi olet sinäkin niitä veroja maksanut. nyt on sitten palveluiden käytön aika.

asia kerrallaan hoitoon, älä hätäänny. :hug:
 
:hug: Asioilla on tapana kasaantua. Ikävilläkin. Toivon kovasti että puristat ne viimeisetkin voimanrippeet, ja aloitat asioiden hoitamisen jostakin. Vaikka ihan pienestäkin asiasta, pyykinpesusta, siivouksesta tms. Soita sossuun ja seurakunnalle, perheneuvola olis oiva paikka jutella, siellä saisitte apua sinä ja lapset. Tai onko joku lapsista vielä neuvolaiässä? Soita neuvolaan ja kerro uupumuksestasi! Sano että tarvitset apua, se sinun on tehtävä itsesi ja lastesi takia. Ja voimia, paljon voimia!! Kyllä se aurinko vielä paistaa risukasaankin! :hug:
 

Yhteistyössä