Hae Anna.fi-sivustolta

itsari mielessä... taas!

Viestiketju osiossa 'Ihminen hädässä' , käynnistäjänä N25, 14.08.2006.

  1. N25 Vierailija

    onko täällä ketään yrittäneitä?
    Minulla ensimmäiset yritykset mielessä jo 15-vuotiaana. Isä alkoholisti joka hakkasi äitiä kun olin pieni (veljeni ei niin paljon muista kun oli 3v nuorempi) nykyään ei hakkaa, mutta kaikenlaisia syytöksiä olen kuullut... isä juo minun takiani.. veljeni on aina ollut se suosikki ja minua ei arvosteta millään tavalla! Äitini hommasi veljelleni työpaikan kun veli vaan lusmusi kotona. Hyvä en ole ollut koulussa, koska ei minua ole koskaan kotona kannustettu ja autettu läksyjen teossa... Omat vanhemmat väheksyvät tekojani... Itsetuntoa minulla ei ole enää ollenkaan... ihmissuhteeni ovat menneet aina pieleen, minua on petetty monta kertaa vaikka itse en ole niin tehnyt... minua alistetaan suhteissa manipuloimalla jne... en oikein jaksa enää.. viimeiset puolivuotta on mennyt elämäni alaspäin eikä mitään hyvää ole kohdalleni eikä läheisilleni tapahtunut.... miten voisin saada unilääkkeitä, eikös se ole helpoin tapa..
    Kerran olen yrittänyt ammattiapua saada ja silloinkin minut ohjattiin ensin omalle lääkärille jonka olisi pitänyt arvioida tilanne ja päättää tarvitsenko apua vai en... Kerran rohkaisin mieleni hakeakseni apua ja tämä on vastaanotto niin ei kiitos!!! Voivat vaan miettiä miksi tilastot näyttävät mitä näyttävät!
     
  2. hmm Vierailija

    Pysy kaukana niistä, jotka sinua huonosti kohtelevat. Olethan jo 25-vuotias, et tarvitse enää vanhempiasi. Menneisyyden haavat paranevat hitaasti, koita ajatella että muita huonostikohtelevia on maailmassa paljon muitakin kuin sinun kohdallesi osuneet, et ole ainoa joka niistä kärsii. Pitää jättää roskasakki taakseen ja yrittää pysyä sellaisten seurassa jotka kohtelevat hyvin.

    Ihmissuhteistasi: siinä asiassa ei multa tipu paljoakaan myötätuntoa. Olen huomannut että useimmat naiset haluavat itselleen sellaisen kusipäämiehen, jonka kanssa tulee varmasti kaikenlaista kähinää. Naisten katsomissa tv-sarjoissa esitetään ihannemiehinä just sellaiset komeat mutta pinnalliset kusipäät, joiden kanssa saa sitten koko ajan riidellä jostain. Kunnolliset miehet eivät kelpaa, tasainen mukava elämä esitetään tv-sarjoissa tylsänä ja ahdistavana. Jos olisit ottanut kunnollisia miehiä, joita varmasti on vastaasi tullut, niin nyt ei tarvitsisi valittaa pettämisistä ja manipuloimisista. Siinä asiassa saat katsoa peiliin.
     
  3. alkup. Vierailija

    kiitosta vaan mutta et tiedä mistä puhut! Yksikään mies jonka kanssa olen seurustellut ei ole "se komea" mies koska juuri niitä kusipäitä välttelen, ne erottaa jo kaukaa! Mutta eipä ole kehumista näissä tavallisissakaan! Niillä huono itsetunto ja ne saa muillekin sen tehtyä manipuloimalla tai sitten pettämällä!!! Minä toivon vain ja ainoastaaan rehellistä, luotettavaa, minua kunnioittavaa ja rakastavaa miestä, mutta nykyajan miehistä ei siihen ole. Ne mieluummin pettävät ja näkevät sitä kautta miten "mahtavia uroksia" ovat. Että ihan turha tulla puolustamaan ittees tänne! Jos olisit se tavallinen mies niin olisit kuule ihan hiljaa!!! taitaa itselläsi olla sama juttu!
     
  4. Ilmis Vierailija

    hmmm on tainnut itse jäädä ilman naista ja hävinnyt komeammilleen kun noin kirjoittelee - älä välitä!
     
  5. Tuittu Vierailija

    Ainakin yhden asian voin sanoo sulle sataprosenttisen varmasti: Isäsi ei juo sun takiasi. Ei sillä, että uskoisin sun niin luulevankaan, mutta ei tosiaan juoppo juo minkään muun kuin oman viinanhimonsa takia. Minäkin aina pienenä ajattelin, että jos olisin parempi lapsi, niin isä ei joisi. Koko mun lapsuuteni ajan se joi, sitten lopetti kun sairastui siitä. Olisi saanut sairastua aikaisemmin, mun lapsuus ja nuoruus meni siinä.

    Älä tee itsaria, elämäsi vasta alkaa. Ota ohjat omiin käsiisi, niin pitkälle kun vaan pystyt. Löydät kyllä hyvän miehen, sellasen jolla on sydän paikallaan ja joka sua rakastaa aidosti. Kun uskot tähän niin se tapahtuu. Tää on tietysti inhottava vanha klisee, mutta totta kuitenkin: miten itse kohtelet itseäsi ja miten arvostat itseäsi, sillä tavalla muutkin sinua kohtelee ja arvostaa. Älä anna enää kenenkään talloa sua, mikäs oikeus niillä siihen on. Jos tunnet että sulla on tosiaan tarvetta ammattiapuun, niin ota yhteys kuntasi nuorisopsykiatrian poliklinikalle tai sitten mielenterveystoimistoon. Ja mikä ettei se omalääkärikin osaisi sua eteenpäin ohjata, kyllähän se jo pitäis riittää jos itsemurha-ajatuksia on, että saa lähetteen jonnekin ammattiapuun.

    Eipä tässä niin suuresti oo meikäläistäkään kannustettu, kotoa sen paremmin kuin muualtakaan, menin vielä hulluuksissani heti koulunpenkiltä naimisiin ensimmäisen tyypin kanssa, joka vähän mielenkiintoa osoitti, kun rakkauden tarve oli niin suuri. Kai olisin rakastunut vaikka lyhtypylvääseen, jos se olis mulle ees vähän ystävällinen ollut. Ojasta allikkoon siinä menttiin, mutta onneksi löytyi se oikeakin sitten monien vaiheitten jälkeen. Kannatti elää, kun näin hyvän miehen löysin ja sain rauhallisen elämän. Koita jaksaa rakas ystävä, ei kaikki ihmiset ole pahoja eikä kaikki halua sua hyväksikäyttää eikä manipuloida. Toivotan sinulle oikein, oikein onnellista elämää ja kaikkea mahdollista hyvää!
     
  6. alkup. Vierailija

    kaikki vaan sanoo että kyllä se vielä hyväksi kääntyy... Entäs jos ei käännykään? Minulla on koko tämä vuosi (valehtelmatta) mennyt tosi huonosti, ei mitään hyvää ole tullut ei mitään toivon pilkahdustakaan. Töissäkin alkaa mennä vaan huonommin ja huonommin kun en voi enää keskittyäkään kunnolla hommiini. Ihan jo pelottaa kun taas syksy ja kiireet tulee, siinä pitäis sitten vielä asiakkaat iloisesti vieressä palvella, vaikeeta tulee olemaan! Jaksais sitä huomattavasti paremmin kun ees joku valopilkku, ihan pienikin sellainen olis, mutta ei!!! Mutta niinhän se aina menee, hyvät ne lähtee ensin ja paskat viimeisenä!
     
  7. Raparipa Vierailija

    Kuules nyt, mitä jos et koko ajan miettisi, kuinka surkeaa sinulla on ja kuinka paljon surkeammaksi kaikki VARMAAN muuttuu. Elät mielestäsi surkeaa elämää ja odotat eläväsi vielä surkeampaa ilmeisesti koko loppuikäsi.

    Rakenne on siis tämä - jos et ole koko ajan onnellinen, sinun kannattaa tehdä itsemurha, elämä on kurjaa ja vain kurjemmaksi muuttuu.

    Kyllä, olen yrittänyt kolme kertaa itsaria ja eipä ole onnistunut, kuten näkyy. Minulle selvisi vasta kolmannen yrityksen jälkeen,että oma ajattelutapani on pielessä, ei elämä. Ei ole annettu terapiaa, koska en kuulemma tarvitse sellaista, kun olen niin ihmeen selväjärkinen, sanovat valantehneet läkärit. En ole sitten tarvinnutkaan. Tässä potkitaan. Välillä on ikävää ja välillä ihanaa. Se on elämää, nousut ja laskut meillä kaikilla.

    Elämää eletään päivä kerrallaan, oikeastaan hetki kerrallaan. Sen pitemmälle ei tarvitse kurkotella. Klisheitä, mutta totta

    Olet hengissä, kohtuullisen nuori, terve, voit opiskella, harrastaa, tutustua uusiin ihmisiin, matkustaa, tanssia,laulaa, käydä teatterissa tms. saamassa uusia vaikutteita. Voit sanalla sanoen avata oven elämään: niille asioille, jotka sinulle tuottavat iloa. Niitä on, kun mietit hetken. Voit myös sulkea oven iloon itse, kukaan muu ei sitä voi tehdä sinulle.

    Mietipä sitä, kun valitat, ettei sinulla ole valopilkkuja. Tsemppiä, mutta musitapa, että itsari ei ole pääsylippu vaan pakolippu.
     
  8. Sanoit että sinulla on huono itsetunto. Uskoisin että sitä kehittämällä alkaisit voida paremmin. Kehittämistä voisit yrittää vaikkapa hankkimalla uuden harrastuksen. Tiedän että masentuneena ja elämänhaluttomana on vaikea innostua mistään, mutta pakota itsesi ylös sohvalta! Mene kielikurssille, jumpaan, käy teättereissa, pitkillä kävelyillä musiikkia kuunnellen, mitä vaan jotta saat itsesi aktivoitua! Se ei tule olemaan helppoa, joka kerta joudut pakottamaan itsesi liikkeelle ja keksit tekosyitä että miksi juuri tänään ei tarvitsisi, mutta lupaan että pikku hiljaa alkaa helpottamaan! Äläkä lannistu jos joskus annat masennukselle periksi ja harrastukseen tulee taukoa, uudestaan vaan! Hiljalleen itsetuntosi paranee kun opit uusia asioita, tapaat ihmisiä ja ehkä kuntosikin kohenee (uskon että hyvällä fysisellä kunnolla on paljonkin tekemistä psyykkisen hyvinvoinnin kanssa).

    Opettele näkemään elämän valoisat puolet! Älä anna periksi! Löydät vielä sen ilon elämästä, pienenkin. Jos ajattelet aina että "mitä jos ei käännykään hyväksi", niin ei varmasti tulekaan niin tapahtumaan. Pakota itsesi löytämään asioista positiivisia puolia, vaikka ne olisivat kuinkakin pieniä ja kaukaa haettuja. Pikku hiljaa ne negatiiviset asiat kutistuvat pienemmiksi ja pienimmiksi, ja positiiviset kasvavat. Jokaisella sadepilvelläkin on hopeareunus!

    Syksy tulee mutta älä masennu pimeästä! Katsele ja ihastele ruskan kauneutta, haistele raikasta kirpeää syysilmaa, ihastele ensilumen kimalletta, sytytä paljon kynttilöitä pimeitä syysiltoja tunnelmoittamaan, tee hyvää ruokaa, laita telkkari kiinni ja uppoudu sohvan nurkkaan viltin alle hyvän kirjan pariin. Ja seuraavana päivänä taas harrastamaan ja tapaamaan uusia ihmisiä!
     
  9. hmm Vierailija

    Minä puhuin KUNNOLLISISTA miehistä ja sinä ap rinnastit ne TAVALLISIIN miehiin. Ne eivät ole sama asia. Kunnolliset eivät petä eivätkä manipuloi.

    Turha on vängätä selvää tosiasiaa vastaan: useimmat naiset haluavat kusipään ennemmin kuin kunnollisen. Sen näki jo ala-asteella, pikku kiusaajakusipäät ja luokan häiriköt saivat ihailua tytöiltä paljon enemmän kuin kunnolliset. Sama meininki jatkuu vuosi toisensa jälkeen, täysi-ikäisiksi tultuakin kaikenlaiset kusipäät saavat naisia, kunnollisia miehiä useimmat naiset kohtelevat ylimielisesti. Turha on selvää tosiasiaa vastaan väitellä.

    Olen jo 34 enkä enää ole vuosiin ollut katkera siitä asiasta. Pikemminkin hymyilyttää kun ajattelen niitä minullekin nokka pystyssä olleita naisia, ajattelen niillä olevan nyt ankea arki, joku kusipää mies joka vie hermot ja pari huonosti kasvatettua räkänokkaa lisäkiusana. Tähän sopii sanonta "Se parhaiten nauraa joka viimeksi nauraa" :)

    Kunnollisen miehen saadaksesi, ja muutenkin elämään sisältöä löytääksesi, sinun on kehitettävä henkistä puoltasi. Sivistystä, henkistä kehitystä, hyväsydämisyyttä. Se avaa kaikki ovet, elämässäsi on oikeaa sisältöä joka tekee elämästä mielekkään, sivistyneenä ja henkisesti kehittyneenä teet valintatilanteissasi hyviä ratkaisuja joita ei tarvitse katua, ja kaiken muun hyvän lisäksi vedät puoleesi kunnollisia, hyväsydämisiä, sivistyneitä ja henkisesti kehittyneitä miehiä!
     
  10. luulet tietäväsi kaiksesta kaiken! Ei elämä ole pelkistä miehistä kiinni! Minun elämäni parasta aikaa on ollut sinkkuna elämäni. Ja usko pois minulla on ollut miehiä laidata laitaan!!! Olet tosi tekopyhä jos luulet että naisten elämä pyörii teidän miehien ympärillä! Näin ei ole, niitä "tosi miehiä" on todella harvassa! Niitä jotka oikeasti kunnioittaa mutta sinä kommentoija et kuulu niihin!" Minä en ole ikinä arvostanut enkä kunnioittanut mitään tai kettän ketä kirjoituksessasi viittasit. Olet väärässä etkä tunne naisia ollenkaan!
     
  11. hmm Vierailija

    Edelliselle: Se koira älähtää johon kalikka kalahtaa :) Taisi kuitenkin joku kohta kirjoituksessani osua sinuun kun noin riehaannuit. Esität minusta kaikenlaista, etten kunnioita naisia enkä tunne naisia ollenkaan jne. Sinä et tunne minua.

    Sitäpaitsi en ole sitä mieltä että N25:n pitäisi paljoa miettiä miehiä, kun laittaa oman elämänsä kuntoon niin sitten mieskin ilmestyy kuvioihin tai jos ei niin sitten ei...mutta N25:n oman elämän kuntoonlaittaminen on tärkeintä. Kirjoittihan hän ihmissuhdepettymyksistään tultuaan petetyksi ja manipuloiduksi, joten oletin että myös miesasiat kuuluvat hänen ratkottaviin ongelmiinsa. Sori että hyvää tarkoittavat neuvoni ja mielipiteeni ovat saaneet sinut noin vauhkoksi.
     
  12. Ei itsaria kannata ainakaan tuossa iässä tehdä. Sitten kun olet samanikäinen kuin minä eli siinä kuudenkymmenen, niin voit ruveta harkitsemaan, ellei elämä toistuvista yrityksistäsi huolimatta oikein suju.

    Ei vaan, kyllä minä aion pysyä työelämässä niin kauan kuin mahdollista ja sitten ottaa nirrin. Köyhä vanhuus yksin ei kiehdo. Siinä jos vielä sairastut ja joudut laitoshoitoon....
     
  13. ulkoelli Vierailija

    Itsesi tappamalla todellakin annat periksi kaikille niille voimille, jotka ovat sinua lannistaneet ja alaspainaneet elamasi alusta asti. Nyt tytto kehita vahan taisteluhenkea. Sina et ole syyllinen mihinkaan. Velvollisuutesi on selviytya hengissa ja pysya pinnalla, enemmankin: olla voittaja elaman pelissa. Aloita marssimalla paikalliseen laakariin ja vaadi apua. Siihen sinulla on oikeus, ala anna jonkun ehkailijan ryostaa mahdollisuuksiasi.
    Ajattele miten hyvia neuvoja olet saanut elleilta, kaikki valittavat miten sinun kay.
    Miesta et tarvitsekaan ennen kuin olet oman minasi ja masennuksesi hoidattanut jonkunlaiseen kuntoon. Mita luulet jonkun luuserimiehen sinulle tekevan? Nykyisessa tilassasi houkuttelet luusereita, joiden ilo on puskea sinua alaspain ja seisoa niskasi ylla.
    Ala anna periksi. Sinulla on ihana elama edessa. Vaikein taistelusi on alkaa uskoa siihen. Sen voit tehda nyt.
     
  14. miettinyt myös Vierailija

    Minullakin on ajoittain hetkiä, jolloin olen miettinyt itsaria, asiat ovat menneet pieleen jo vuosien ajan ja välillä on vaikea nähdä valoa ja toivoa missään. Olen käyttäytynyt itsetuhoisesti, viillellyt itseäni ja käyttänyt lääkkeitä väärin. Käyn säännöllisesti lääkärillä masennuksen vuoksi. Kuitenkin jokin on estänyt minua ryhtymästä ajatusta pidemmälle. Ehkä se on se, että sittenkin haluan nähdä miten tässä elämässä käy, jossain elää vielä pieni toivo paremmasta. Luen paljon toivoa käsitteleviä runoja, joista saan voimaa. Ja yksi ystäväni sanoi ironisesti, mutta osuvasti: "Älä pidä kiirettä, itsensä ehtii tappaa huomennakin" Voimia sinulle, älä luovuta, uskon, että parempi aika koittaa vielä sinullekin...
     
  15. kokkas Vierailija

    se on kyllä monestikin vilahtanut mielessä,kun tuntuu totaalisen turhalle,mutta??
    siin on se ongelma,että se pitäis pystyä perutelemaan läheisille, ystäville, omaisille niin tarkkaan ja tyhjentävästi ettei kenellekään jäis paha mieli tai itsesyytöksiä loppuelämäksi. eli ymmäräisivät ratkaisun sellaisena käytännöllisenä ja yleishyödyllisenä
     
  16. Eutanasia Vierailija

    Eiköhän kyseessä silloin olisi eutanasia. Valitettavasti itsemurha on niin kova juttu, ettei sitä pysty perustelemaan kenellekään järjellä. Yleensä itsemurhan tekijät eivät selittele eivätkä spekuloi asiasta kenenkään kanssa. Tyypit vaan tyynen rauhallisesti, täysin odottamatta ja ennalta arvaamatta esimerkiksi ampuvat aivonsa mäelle. Ei kukaan ole tilivelvollinen toiselle elämästään tai kuolemastaan eikä kukaan voi vahtia toista 24h/vrk tappamasta itseään. Kyseessä on niin vakava juttu ja kuolema EI koskaan ole odotettu, ei edes silloin kun ihminen on todella sairas tai vanha. Kuolema tulee odottamatta ja koskettaa lähiomaisia ja lähipiiriä aina. Useasti itsemurhan tekijät tietävät hyvin tarkkaan miten homma hoidetaan niin, ettei asia jää vain yrityksen tasolle. Suosittelen jokaiselle itsemurhaa harkitsevalle vierailua kuolemanvakavasti sairaiden pienten lasten ja nuorten osastolle, missä elämä kantaa näitä urheita pieniä taistelijoita viimeiseen hengenvetoon asti.
     
  17. Kasipallo Vierailija


    Heh, ei itsemurhaa ajattelevien tai sitä suunnittelevien ajatus toimi kuten terveellä ihmisellä. Luuletko, että ihminen ei ole läpikäynyt maanpäällistä Tuonelaa ennen itsemurhapäätöksen tekemistä. Luuletko, että hän kykenee enää ylipäätänsä enää tuntemaan mitään muuta kuin psyykkistä tuskaa. Oletko koskaan tuntenut hirveätä kipua, sellaista, että olet valmis jopa lopettamaan oman elämäsi vain päästäksesi siitä eroon. Mieti nyt se sama kipu psyykkisellä tasolla. Itse hyväksyn itsemurhan, sama elääkö täällä vielä sen kymmenen-parkymmentä vuotta vai ei. Nuoret ihmiset on eri asia, teineillä aivot eivät ole vielä kehittyneet ja nuorilla se on yleensä käyttäytymismalli, joka on ehkä kopioitu lähipiiristä. Siksi nuoren itsemurhan tehneen/perheellisen koko ystävä- ja kaveripiiri (perhe) pitäisi aina saada terapiaa, keskusteluapua, jotteivat he käyttäisi itsemurhaa ratkaisuna omiin ongelmiinsa.
     
  18. Selviytynyt Vierailija

    Suosittelen menemään Alkoholistien aikuiset lapset- ryhmään, saat vertaistukea siellä. Ja huomaat, että kohtalotovereita piisaa etkä ole yksin ongelmiesi kanssa. Etkä ole syypää isän juomiseen, sinusta on tehty syntipukki, kas kun alkoholisti ei näe mitään syytä itsessään niin silloin pitää löytää sellainen itsensä ulkopuolelta (itsepetosta). Sinussa on varmaan paljon tukahdutettua vihaa, joka sinun pitäisi päästä purkamaan johonkin ( ei itsemurhaan) tai jollekin. Löydät ratkaisun avaimet itsestäsi, etkä esim. miessuhteista tai kavereista. Jokaisen meidän pitää käydä oma elämänkoulumme, eikä mitään helppoa ratkaisua ole olemassa. Toivon, että sinustakin tulee selviytyljä, tsemmpiä!
     
  19. Eutanasia Vierailija

    Tiedän tasan tarkkaan millaisissa vesissä näissä aisioissa kahlataan kun olen kymmeniä vuosia tehnyt työtä kuolemien kanssa. Omassa lähipiirissäni on yksi itsemurhan tehnyt, toinen yrittänyt toistakymmentä kertaa ja kolmas uhkailija. En yleensä kirjoittele mitään mutu-juttuja vaan tosiasioita. Ajattelin lähinnä näitä teinejä, jotka aikoivat tehdä itsarin eilen ja sit ainki ens viikoilla, kun elämä ei olekaan tänään kivaa. Monissa näistä tapauksista kyseessä on lähinnä kaipaan jonkun ihmisen kuulemaan minua, huomatkaa minut. Heille suosittelin käyntiä vakavasti sairaiden lasten luona, jotta he ymmärtäisivät mikä on leikkiä ja mikä totista totta. Kuolema ja itseltään hengen riistäminen on todella niin vakava asia, ettei sen kanssa tule leikkiä. Uskon, että asiasta puhuminen on monelle eräänlainen defenssi ja osittainen ongelmien purkutapakin. Harmittavaa on että nämä itsemurhan tehneet eivät ole pystyneet/osanneet hakea apua tai nähdä mitään ulospääsyä tilanteestaan vaan ovat päätyneet sitten lopettamaan kaiken. Omalla kohdallani kaikki työssäni kohdatut itsemurhatapaukset olivat mieshenkilöitä, eikä joukossa ollut ainuttakaan naista noiden kymmenen vuoden aikana. Olen jo aiemmin kertonut, ettei yhdessäkään näistä useista tapauksista omaiset tai läheiset olleet mitenkään tietoisia itsemurha-ajatuksista ennakkoon.
     
  20. Lopulta ainoa toivo Vierailija

  21. .... Vierailija


    Höpö höpö. Joulupukkikin on parempi vaitoehto.
     
  22. huokaus Vierailija

    "Ainakin yhden asian voin sanoo sulle sataprosenttisen varmasti: Isäsi ei juo sun takiasi. Ei sillä, että uskoisin sun niin luulevankaan, mutta ei tosiaan juoppo juo minkään muun kuin oman viinanhimonsa takia. Minäkin aina pienenä ajattelin, että jos olisin parempi lapsi, niin isä ei joisi. Koko mun lapsuuteni ajan se joi, sitten lopetti kun sairastui siitä. Olisi saanut sairastua aikaisemmin, mun lapsuus ja nuoruus meni siinä."

    Näitä luuserivanhempia on paljon. Jos haluaisivat tosissaan parantua ja että lapsilla olisi hyvä ja turvallinen olo, niin hakisivat apua. Mutta kun puhuu asiasta, niin kielletään koko alkoholisimi ja kaikki on hyvin. Vaikka koko elämä perheellä olisi ihan p....a. Tätä murhenäytelmää ja surua olen minäkin saanut oman osani tässä elämässä. Valehtelua ja valehtelua ja niitä sitten paapotaan, alkoholismi on sairaus. Olkoon vaan, mutta siitä voi päästä kuiville kun on TAHTOA ja HALUA, että perheellä ei olsi paha olo, eikä elämä heidän takiaan kärsisi jopa itsemurhaan asti. Itse ainakin olen ollut masentuntut ihan kokoa ajan, vaikka koulua olen käynyt ja ammatinkin saanut.
    Ei ne lasten takia juo vaan ovat oman himonsa vallassa, kun on niin kivaa kiskoa pää täyteen joka päivä. Siihen rahaa riittää, mutta kaikesta muusta itketään jos jotakin pitäisi lapselle hankkia tai antaa rahaa harrastuksiin, silloin kun ei vielä omia tuloja ole.
    Vaikka on vanha ketju, niin jaksamista ap:lle ja kaikille alkoholistivanhempien lapsille.
     
  23.  
Kaikki kentät ovat pakollisia
Luonnos tallennettu Luonnos poistettu

Jaa tämä sivu

Alibi
Anna
Deko
Dome
Erä
Hymy
Kaksplus
Kippari
Kotilääkäri
Kotiliesi
Koululainen
Ruoka.fi
Parnasso
Seura
Suomen Kuvalehti
TM Rakennusmaailma
Tekniikan Maailma
Vauhdin Maailma
Golfpiste
Vene
Nettiauto
Ampparit
Plaza
Muropaketti