Tulostettu kuva lapsesta on kiva, ja siinä lapsi ainakin on osallisena itse, kun poseeraa ja hymyilee... tai sitten ei hymyile. Ja kämmenenkuvat, sormivärein vaikka, on kivoja, jos siihen laittaa vielä minkä vuoden uv-toivotukset on menossa, voi niistä jälkeenpäinkin katsella miten iso oli Iikan ja Riikan jalka tai käsi sen ja sen ikäisenä.
Kunhan ei niitä kamalia "meillä menee niin ihanasti" - joulukirjeitä tarttis enää lukea... ikinä. Ensin tulee viisi tai viisitoista vuotta joulukirjeitä kuinka on hienoa ja rakkautta ja harrastusta ja työpaikkaa ja sisustusta ja matkailua ja lomia, ja sitten ei tuu mitään...