Hae Anna.fi-sivustolta

Itsetunnonpönkitys lahjat kehitysmaihin ym

Viestiketju osiossa 'Kodin juhlat' , käynnistäjänä Betlehemin Bertta, 21.12.2007.

  1. Betlehemin Bertta Vierailija

    Tiedän saavani lahjaksi ystävältäni ns. kehitysmaalahjan, jossa summa menee tiettyyn antajan valitsemaan tarkoitukseen jossain maassa XXXXYYY. Tiedätte mitä tarkoitan.

    Kannatan hyväntekeväisyyttä ja osallistun itsekin moiseen, tosin valitsemaani kohteeseen, ja valitsemallani summalla. Minä tuen suomalaisia kuten sotaveteraaneja.

    Eniwei. Mitä itsetunnonpönkittäjiä nämä lahjanantajat ovat? Mikä ihmeen lahja se on jos ystävä, sukulainen tai työnantaja ns. antaa lahjan jossa summa menee muualle. Mielestäni tämä on alentavaa, jotenkin katsotaan alen lahjan saajaa ja omaa egoa halutaan korostaa, monesti nämä kehitysmaa lahjan antajat ovat aika egoisteja. Jos halutaan antaa kohteeseen XXXYYY rahaa, miksi naamioida ja korostaa sitä muille annetun lahjan muodossa. No säästäähän siinä sen ettei tarvi erikseen antaa ystävälleen lahjaa.
     
  2. egon pönkitystä Vierailija

    Samaa mieltä. Jää sellainen tunne, että jahjan antaja haluaa leuhklia kaikille, kuinka hyvä ihminen hän on olevinaan, kun maksaa yhden vuohen :)
     
  3. kalvakaa myös luut Vierailija

    voin jättää antamatta latin latia. Silloin alkaakin huuto, miten köyhä antaa vähästään, ahne ei paljostakaan. Eli eipä voisi väh kiinn räksytys.
     
  4. hyi hyi Vierailija

    Meneehän sananlaskukin näin että "Kenelläkään ei ole varaa hiljaiseen hyväntekeväisyyteen".
    Mikä siinä onkin, jos pennin johonkin antaa, siitä pitää kuuluttaa isolle väkimäärälle. Tämä lahjamuotoon puettu idea on huono lähtökohtaisesti.
     
  5. No tarviiko sitä sitten ystäville antaa lahjoja? Aikuisilla ihmisillä kun tuppaa jo olemaan kaikkea. Onko sitten parempi, että antaa kaikki rahat hyväntekeväisyyteen ilmoittamatta siitä mitään kellekään? Minusta esim. firmat tekevät fiksun ratkaisun, jos vaikka laittavat lehteen ilmoituksen, että tänä vuonna kaikki joulukortti- ja asiakaslahjarahat menevät tähän hyväntekeväisyystarkoitukseen. Samoin voisivat ystävät tehdä.

    Muussa tapauksessa luulet ehkä, että ystäväsi ei ole ajatellut sinua ollenkaan koko joulunalusaikana. Minä ainakin ilahdun, jos tiedän, että minua on ajateltu, mutta lahjarahat menevät niitä enemmän tarvitseville.
     
  6. Olen samaa mieltä kuin edellinen kirjoittaja. Meillä ainakin on lähipiirissä paljon ihmisiä, joilla on todellakin jo kaikkea ja jos jotain ei ole, heillä on erittäin hyvin varaa ostaa se. Lisäksi nykyään monet (ainakin minä) haluavat esim. sisustuksen olevan täysin oman maun mukainen, joten mitään esille laitettavaa esinettä on todella vaikea ostaa. Itse en myöskään halua mitään turhaa, vaan jokainen esine kodissani on oikeasti mietitty ja todettu tarpeelliseksi. Suklaat ja viinipullot joka vuosi ostettuina alkavat jo pikkuhiljaa tympiä. Tunnen myös ihmisiä, jotka eivät nauti teatterista/oopperasta/leffoista, joten aineettomien lahjojen antaminen esim. lippujen muodossa ei onnistu. Tällaiset ihmiset ovat todellakin ilahtuneet esim. Kirkon ulkomaanavun kautta annetuista lahjoista. Kun meillä täällä on niin paljon kaikkea, miksi emme antaisi lahjoitusta sinne, missä sitä oikeasti kaivataan. Jos itse saan tällaisen lahjan, näen asia niin, että sen sijaan, että minä olisin saanut jotain turhaa romua, joku saa jotain, mitä oikeasti tarvitsee.
     
  7. Mielestäni on hyvä että on tarjolla mahdollisuuksia hankkia toisenlainen lahja. Pieni raha länsimaalaiselle on iso sijoitus kehitysmaan asukkaan elämään. Itse ainakin hankin koulupukuja joululahjaksi anopille. Ja anoppi oli oikein mielissään lahjasta, hän ei mitään tarvitse tai jos tarvitsee niin hänellä on varaa itse hankkia. Kehitysmaassa asia on toisin. Koulupuku minkä ostin hintaan 5 euroa/kpl, antaa valtavan mahdollisuuden tytöille päästä kouluun.
     
  8. Miettikääs tätä: Voitte ostaa kokonaisen talon omistukseenne Kongosta alle 500 eurolla. No, kukaan tuskin haluaa sinne lähteä kesälomalle, joten talo annetaan paikallisten käyttöön ja taas sai yksi perhe heidän olosuhteissaan erittäin hyvän asunnon.
     
  9. Osa-aikaduunari Vierailija

    Minä ja puolisoni saimme joululahjaksi ikimetsää - ja ilahduimme kovasti! Emme tarvitse enää "mitään", mutta tämä lahja tuli mielestämme tarpeeseen. Koen lahjan antajan tienneen, että arvostamme aineetonta lahjaa. Käytännössä lahjasumma menee Luonnonperintösäätiölle, joka ostaa sillä suojeltavaa metsää. Mielelläni ottaisin lahjaksi myös "kanan, vuohen, kaivon, rokotuksen" jne.
     
  10. Olen tyytyväinen Vierailija

    Olen tyytyväinen ystäväni antamaa kehitysmaalahjaan. Minulla on kaikki tarvittava, mutta kehitysmaan ihmisillä ei ole edes terveyttä, jonka olisi saanut meikäläisittäin pienellä rahalla.

    Osa suomalaisista jopa pyytää hyväntekeväisyyslahjaa esimerkiksi 50 vuotta täyttäessään. Jää turha krääsä saamatta, mutta voi viettää ihanan juhlan ystävien kanssa.
     
  11. neulasenmanta Vierailija

    Erittäin hyvä idea - mutta itsekkäät tavarankahmijat ovat varmasti harmissaan knu eivät saakaan mitään jouluna!
     
  12. edellinen korjaa.. Vierailija

  13. Marttaliisapäivi Vierailija

    Minä en halua turhaa krääsää, mutta en myöskään pidä ajatuksesta että lahjan antaja pönkittää itseään mainostamalla "uhrautumistaan". Kyllä hyväntekeväisyyttä voi harrastaa hiljaisestikin, tosin taitaa olla harvinaista sellainen.

    Ei mitään lahjoja aikuisille, lienee paras neuvo.
     
  14. toisin päin? Vierailija

    Eikö asiaa voi nähdä myös niin päin, että lahjan saaja antaa lahjoituksen, koska hän tavallaan "uhraa" sen, että saisi itse jotain, ja antaa sen sijaan lahjoituksen kehitysmaahan?
     
  15. en ihan ymmärrä Vierailija

    Miten tuollaisen lahjan antaminen on itsetunnon pönkitystä, mutta turhan krääsän työntäminen läheisilleen ei? Jos lahjan antaja on päättänyt xx määrän euroja käyttää, niin miksi hyväntekeväisyyslahja on olevinaan uhrautumista mutta krääsä ei?

     
  16. Osa-aikaduunari Vierailija

    Lahjansaajan makua on vaikea ennustaa - näköjään myös aineettomien lahjojen kohdalla. Jonkun mielestä itsetunnonpönkityslahja tai muuten mauton erehdys voi yhtä hyvin olla vaikkapa kallis kello tai astiasto, teatterilippu klassikkonäytelmään tai itse tehty taideteos tai käsityö... Olipa lahja siis käyttöesine, taideteos, lahjakortti tai rahasumma hyväntekeväisyyteen, kannattaakin miettiä hetki lahjansaajan mieltymyksiä ja arvomaailmaa. Mielestäni hyväntekeväisyyslahja kannattaa osoittaa vain sellaiselle, jonka tietää tai arvelee arvostavan sellaista. Muille sitten vaikka kukka tai kortti, ja rahat hiljaisesti järjestön tilille.
     
  17. Iida-Maija Vierailija

    Mielenkiintoista havaita, kuinka eri tavalla aioista ajatellaan.
    Minulla on kummilapsi kehitysmaassa, ja sain lahjaksi kummijärjestön välittämän sähköisen kortin, jossa ystäväni kertoi antaneensa minulle lahjan ostamalla puuntaimia ko. maahan istutusohjeineen.

    Ilahduin asiata kovasti. Ystäväni tiesi, ettei minulta puutu mitään tähdellistä. Hän tiesi myös kummilapsestani. Upea oivallus yhdistää nämä!
    Osaan kyllä iloita ihan minullekin tarkoitetuista lahjoista, kuten suklaasta, teatterilipuista kynttilöistä jnejne. Eikä minulla ole ollenkaan niin fiiniä ja tarkkaan sisustuksellisesti ajateltua, etten voisi käyttää "vääränmerkkisiä" - tai värisiä pyyhkeitä tms.

    Nuo kaikki eivät kuitenkaan PUUTU elämästäni ja siksi oli virkistävää saada tämmöinenlahja.
    Itse käytin joulukorttirahat vesiputken ostamiseen kehitysmaassa....

    Ei minusta ole mitään itsensä pönkittämistä, jos kertoo julkisestikin sen, minkälaiset arvot on itselle tärkeät, mihin haluaa panostaa.Se kertoo tämän henkilön elämänfilosofiasta.

    Joku toinen panostaa toisiin asioihin,se kertoo hänen elämänfilosofiastaan.
    Ja jotain kertoo myös ihmisestä se, että aina halutaan nähdä asiat ilkeässä, negatiivisessa sävyssä.
     
  18. Osa-aikaduunari Vierailija

    Uhrautumista on mielestäni se, että antaa pois vähästään. Sen sijaan tietyn summan laittaminen lahjatavaran sijasta hyväntekeväisyyteen ei ole uhrautumista. Tietysti hyväntekeväisyyttä voi harrastaa hiljaisestikin, mutta miksi oikeastaan pitäisi? Tietenkin on vastenmielistä, mikäli joku osallistuu hyväntekeväisyyteen vain julistaakseen "paremmuuttaan". Silti on hyvä levittää sanaa tällaisesta auttamismahdollisuudesta - vaikka sitten lahjan muodossa.

     
  19. N 34v. Vierailija

    Aikuisten ihan turha ostaa mitään lahjoja toisillen. Ei roinaa, eikä näitä egonpönkityksiä, ei kertakaikkiaan mitään. Hyvä 8 euron viinipullo tai ruusupuska on hyviä, turha sen kummempia.
     
  20. viuh..! Vierailija

    Yleisesti ottaen olen ihan samaa mieltä. Minusta pyyteettömin hyväntekeväisyys tehdään hiljaa toisilta (en vrt. esim hyväntekeväisyyskonsertteihin). Tuttavani lähetti sähköisen joulutervehdyksen luultavasti monelle vastaanottajalle samanaikaisesti. Viestissä hän kertoi, että "tämä vuonna joulutervehdyksien sijaan hän lahjoittaa summan hyväntekeväisyyteen". No juurihan hän teki ne joulutervehdykset! Miksi kertoa ihmisille että laittaa hyväntekeväisyyteen kun samalla voisi sanoa, että hyvää joulua sinulle. Itseasiassa tämä tyyppi on aika minä-keskeinen, niin kuin aloittaja tossa puhuikin asiasta...
    "Pelastetaan maailma, mutta sitten ei osata olla ystävä toisille" Se on mielestäni tekopyhää.
     
  21. havaintoja vain Vierailija

    Nämä "olen lahjoittanut...plaaplaa...." tyypit muuten usein juurikin ovat aika minäkeskeisiä, jännä huomio muuten.
     
  22. annnn Vierailija

    No, mielipiteensä saa toki olla kullakin.
    Minä tänä vuonna ystävilleni ostin näitä erilaisia lahjoja ja kaikki olivat todella tyytyväisiä ja sitä mieltä, että olipa hieno idea. Kukaan kun ei sen ihmeempää tosiaan tarvitse. Erään ystäväni äiti oli asiaa kommentoinut seuraavasti: "Minäkin haluan ensi vuonna tuollaisia lahjoja!"...

    Minulle ainakaan nämä kyseiset lahjat eivät olleet mitään itsetunnon pönkitystä tai sen osoittamista, että olisin mukamas jotenkin parempi ihminen. Minusta ajatus on kaunis, haluan ystäviäni jouluna jotenkin muistaa ja tällä tavoin muistin sekä heitä, että niitä jotka oikeasti tarvitsevat. Ja myös harjoitan tuota monen niin arvostamaa hiljaista hyväntekeväisyyttä, mutta kai sitä saa silloin tällöin tuottaa iloa myös muille näillä "lahja-lahjoituksilla"?
     
  23. Sähköistä joulutervehdystä ei juuri kukaan nykyään arvosta -korkeintaan ajattelee, tuokin pihi ei viitsinyt maksaa postimaksuja ja kortteja. Tällaista olen lukenut näiltäkin palstoilta joskus.

    Minusta oma suhtautumisesi on merkillistä. Minä olisin pelkästään iloinen, jos viestissä maintaaan, että kortteihin ja postimaksuihin kulunut summa onkin mennyt hyväntekeväisyyteen. (Todellisuudessa summa on varmaan ollut paljon suurempi)
     
  24. Puollan ehdottomasti hyvantekevaisyyslahjoja, mutta olisi korrektia kysya lahjan saajalta, mihin kohteeseen han haluaisi rahat kaytettavan. Isani saa sukulaisilta merkkipaivina vuodesta toiseen hyvantekevaisyyslahjoja, joissa rahat on laitettu kohteeseen, jota han ei ikina tukisi. Asia on myos hyvin lahjan antajan tiedossa, mutta sama jatkuu :-(

    Periaatteessa minustakin hyvantekevaisyyden pitaisin tapahtua hiljaa, mutta toisaalta jos firma laittaa ison mainoksen lehteen, niin saahan siina hyvantekevaisyysjarjestokin julkisuutta. Hyvantekevaisyyteen menevat rahat vahenisivat varmasti huimasti, jos firmat eivat mainostaisi anteliaisuuttaan :).
     
  25. jkhkjhkhk Vierailija

    Ärsyttää tuo julkisuus tässä asiassa todellapaljon.

    Jos minä haluaisin tulevan lahjani hyväntekeväisyyteen, ilmoittaisin minä ITSE siitä lahjan antajlle että laitapa tänä jouluna mulle antamasi lahjarahat vaikkapa Syöpäsäätiölle.
     

Tilaa Annan uutiskirje!

Annan uutiskirje tuo sähköpostiisi uusimmat artikkelit, testit ja kilpailut.

Kaikki kentät ovat pakollisia
Luonnos tallennettu Luonnos poistettu

Jaa tämä sivu

Alibi
Anna
Deko
Dome
Erä
Hymy
Kaksplus
Kippari
Kotilääkäri
Kotiliesi
Koululainen
Ruoka.fi
Parnasso
Seura
Suomen Kuvalehti
TM Rakennusmaailma
Tekniikan Maailma
Vauhdin Maailma
Golfpiste
Vene
Nettiauto
Ampparit
Plaza
Muropaketti